Yhdysvaltoihin muuttava Emilia Ala-Mattinen: "Jotkut vitsailevat, että olen se kuuluisa 90 päivän morsian – mutta takana on kyllä ihan oikea rakkaustarina"

Suomalaiset muuttavat Euroopan ulkopuolelle eniten Yhdysvaltoihin. Syy on tavallisimmin työ, mutta usein myös parisuhde ja perhe.

muutto
Emilia Ala-Mattinen lennättää lippusatoa kahden vuoden ajalta. Suhaaminen Atlantin yli loppuu, kun hän asettuu pysyvästi Yhdysvaltoihin.
Emilia Ala-Mattinen lennättää lippusatoa kahden vuoden ajalta. Suhaaminen Atlantin yli loppuu, kun hän asettuu pysyvästi Yhdysvaltoihin.Pauliina Jaakkola/Yle

Kotoisassa kerrostaloasunnossa ei aisti vielä lähdön tunnelmaa. Tavaroita ei ole pakattu, eikä matkalaukkuja näy. Todellisuudessa kuitenkin kaikki irtaimisto, ruokapöytää lukuunottamatta, on myyty.

Valkoinen poikakissa vilahtaa vikkelästi toiseen huoneeseen ja Emilia Ala-Mattinen katsoo sen perään haikeana. Kissan kohtalo on jäädä Suomeen, kun sen emäntä lapsineen muuttaa Yhdysvaltoihin maaliskuussa.

– Jotkut vitsailevat, että olen se kuuluisa 90 päivän morsian – mutta takana on kyllä ihan oikea rakkaustarina ja tämä on meidän tapa päästä olemaan yhdessä, Emilia kertoo.

Yhdysvalloissa, Raleighin kaupungissa Pohjois-Carolinassa heitä odottaa Emilian kihlattu Kevan Baldridge.

Uusi alku edessä

Emilia Ala-Mattinen kertoo, että mukaan lähtee lähinnä vaatteita ja muutama tärkeä tavara, jotka muistuttavat kotimaasta. Muuten Yhdysvalloissa odottaa aika lailla uusi alku.

Ystävä- ja tukiverkkoa ei tarvitse aivan tyhjästä alkaa luoda, sillä tuttavia määränpäässä on jo jonkin verran. Siellä on muun muassa ystävä perheineen, jonka luona vieraillessaan hän tapasi tulevan aviopuolisonsakin.

Monet asiat Yhdysvalloissa ovat länsimaiseen elämänmenoon tottuneelle tuttuja, eikä kulttuuriero ole suuren suuri. Yhden selkeän eron hän on huomannut.

– Me suomalaiset, ja pohjalaiset varsinkin, puhumme suoraan ja siellä taas pyritään olemaan toisille mieliksi, vaikka se tarkoittaisi asioiden kaunistelua. Jopa parisuhteessa saattaa näin päästä käymään.

Toisaalta kohteliaisuuskulttuuri on Emilian mielestä hyvä asia: ventovieraat tervehtivät ja tulevat juttelemaan.

– Joistakin se voi tuntua tungettelevalta, mutta meidän perheen sosiaaliseen luonteeseen sellainen avoimuus istuu tosi hyvin.

"Jos parin kuukauden päästä tulisi fiilis, että pitää tulla takaisin, niin sitten tullaan takaisin ja jos 20 vuoden kuluttua on sellainen fiilis, ettei vieläkään olla lähdössä, niin sitten ei lähdetä vielä silloinkaan", Emilia Ala-Mattinen sanoo.
"Jos parin kuukauden päästä tulisi fiilis, että pitää tulla takaisin, niin sitten tullaan takaisin ja jos 20 vuoden kuluttua on sellainen fiilis, ettei vieläkään olla lähdössä, niin sitten ei lähdetä vielä silloinkaan", Emilia Ala-Mattinen sanoo.Pauliina Jaakkola/Yle

Töiden ja perheen vuoksi

Siirtolaisuusinstituutin tutkimusjohtaja Elli Heikkilän mukaan Suomesta muutetaan Yhdysvaltoihin tavallisimmin työn ja perhesuhteiden vuoksi.

Muuttoon vaikuttavat monet muutkin asiat: kielitaidon kehittäminen, tutkinnon suorittaminen sekä halu nähdä maailmaa ja oleskella ulkomailla.

– Sitten on niin kutsuttuja tavoitemuuttajia, joilla on kaikki ihan hyvin täälläkin, mutta he ajattelevat saavansa ulkomailta jotain ekstraa omaan osaamiseensa. Muutto voi esimerkiksi parantaa etenemismahdollisuuksia työssä, Heikkilä sanoo.

Lisäksi muuttamisen taustalla voi olla työttömyyttä tai tyytymättömyyttä palkkatasoon Suomessa.

Elli Heikkilä kertoo, että tutkimusten mukaan parisuhde ja perhe ovat taustalla noin kolmanneksessa muutoissa.

– On ihan luonnollista, että muuton syy myös muuttuu matkan varrella. Ihminen voi lähteä töihin tai au pairiksi, mutta kohtalo astuu peliin: löytyy elämänkumppani ja jäädään sinne.

– Niitäkin on, että pari on tavannut Suomessa ja sitten muutetaan Yhdysvaltoihin, jos toinen on sieltä kotoisin. Melko usein muutetaan sinne, mistä mies on kotoisin, Heikkilä huomauttaa.

Usein vaa’assa painaa myös se, millaiset mahdollisuudet ulkomaalaisella puolisolla on työllistyä Suomessa ja osaako hän suomea.

– On myös tutkimustietoa siitä, että etenkin naiset ovat rohkeita lähtemään ja sopeutuvat tulomaan kulttuuriin, Elli Heikkilä kertoo.

Suomalaisten maine auttaa työllistymään

Emilia Ala-Mattisen mukaan hekin pohtivat tovin järjestelyjä ja sitä, kumpi muuttaa kotimaastaan. Kun Emilian lapset, 16-vuotias Elmeri ja 18-vuotias Ella Rantala päättivät muuttaa mukana, asia ratkesi. Järjestely sopi myös lasten Suomessa asuvalle isälle.

– Saamme vihdoinkin olla perheenä kaikki yhdessä, eikä tarvitse elää toisesta erossa. Kevan ei puhu suomea ja on hyvässä työssä kotimaassaan, kelloseppänä. Kyllä meidän englanninkielentaitoisten on helpompi lähteä sinne ja työllistyä.

Emilia Ala-Mattinen aikoo harjoittaa käsityöosaamistaan, kunhan väliaikainen työlupa mahdollistaa työskentelyn. Hän on koulutukseltaan teollinen verhoilija ja pukuompelija.

– Tuleva anoppi oli otettu siitä, että minulla on kädentaitoa, hän itsekin on pukuompelija. Hän kontaktoi ystäväänsä, jolla on kangaskauppa ja suunnitelmissa on, että alan ottaa vastaan huonekaluverhoiluasiakkaita.

Emilia lisää, että tuleva puoliso oli tosin heti alun perin sitä mieltä, ettei hänelle tule ongelmia työllistyä.

– Meidän suomalaisten koulutus ja asiakaspalveluosaaminen on siellä kuumaa kamaa, joten aivan varmasti olisi löytynyt muutakin työtä.

Myös Heikkilä vahvistaa, että korkea koulutus ja suomalaisten maine ahkerina ja tunnollisina työntekijöinä ovat valtteja, jotka auttavat suomalaisia työllistymään ulkomailla.

Emilia ja Ella ovat pohtineet suomalaisuuttaan ja juuriaan viime aikoina paljon. "Ollaan tultu jotenkin enemmän suomalaisiksi. Muumeistakin tykätään nyt paljon enemmän kuin ollaan ikinä tykätty", Emilia naurahtaa.
Emilia ja Ella ovat pohtineet suomalaisuuttaan ja juuriaan viime aikoina paljon. "Ollaan tultu jotenkin enemmän suomalaisiksi. Muumeistakin tykätään nyt paljon enemmän kuin ollaan ikinä tykätty", Emilia naurahtaa. Pauliina Jaakkola/Yle

”Blondikin osaa paperit täyttää”

Emilia Ala-Mattisen muutto on loppusuoralla. Vaikka pakkaaminen on vielä kesken, on suurin työ jo takana, sillä Yhdysvaltoihin muuttamista edeltää valtava paperirumba.

– Olihan se aluksi itsellenikin monimutkaista. Mutta tällaisissa prosesseissa se menee vähän niin, että ensin pitää päättää hypätä siihen mukaan ja alkaa ottaa selvää, mitä täytyy tehdä. Sitten vain edetään sääntöjen ja ohjeiden mukaan.

Hän etsi tietoa muuttamiseen liittyvistä asioista virastoista ja netistä, mutta arvokkaimmaksi on osoittautunut vertaistuki. Facebookista löytyi ryhmä, jossa saman läpikäyneet auttoivat mielellään.

– He osasivat neuvoa papereiden täyttämisessä ja liitteiden laittamisessa, mitä milloinkin tarvitaan.

Vaikka viisumiprosessia varten hankittu mappi nyt pursuaa papereita, liitteitä ja kopioita, ei Emilia Ala-Mattinen pidä urakkaa kohtuuttoman suurena.

– Ei sinne tosiaan mennä kahta kättä heittämällä, mutta toisaalta ne on kuitenkin vaan paperitöitä. Jos on haave lähteä, niin ei se niihin paperien täyttämiseen kaadu. Kun tällainen blondikin selvisi, niin miksei joku muukin, hän naurahtaa.

Nyt paperiasiat on hoidettu – tosin vain hetkeksi.

– Siihen asti, että alkaa työlupa- ja greencard-hakemusten täyttäminen. Mutta niitä en nyt edes mieti vielä.

Rakkauden todistelua

Ensimmäisen Yhdysvaltoihin lähteneen hakemuksen mukana lähti myös mm. kirje, missä lupaudutaan menemään naimisiin 90 päivän aikana ja läheisten todistuksia heidän suhteestaan.

– Siinä oli kirje Kevanin äidiltä ja ystävältäni Riikalta. He todistavat nähneensä meidät yhdessä ja kertovat havainnoistaan. Eli näin todistetaan, että ollaan oikeasti parisuhteessa, eikä kyseessä ole mikään nettitapaaminen, ilman oikeaa suhdetta taustalla.

Lisäksi Kevanin ja hänen vanhempiensa piti täyttää paperi, jossa osoitetaan, että he pystyvät huolehtimaan Emiliasta ja lapsista taloudellisesti.

– Koska en saa heti alkaa tehdä töitä, kun ei ole työlupaa tai greencardia vielä, niin minusta ei saa tulla valtiolle taakkaa.

Kun hakemus sai vihreää valoa Yhdysvaltain päässä, vuorossa oli haastattelu Suomessa, Yhdysvaltain suurlähetystössä ja viisumilääkärintarkastus.

– Haastattelussa tuli ensimmäisen kerran mieleen, että ihmisethän näistä päättää. Jos haastattelijalle tulee kutina, ettei kaikki ole oikein, niin voihan hän päättää, että emme saa viisumia. Eikä siinä sitten auta vaikka olisi kuinka tositarina.

"Kun paperit laitettiin sisään oli tärkeää, että mukana oli valokuvia meidän yhdessä vietetyistä hetkistä". Myöhemmin Emilia koosti kuvista valokuvakirjan.
"Kun paperit laitettiin sisään oli tärkeää, että mukana oli valokuvia meidän yhdessä vietetyistä hetkistä". Myöhemmin Emilia koosti kuvista valokuvakirjan.Pauliina Jaakkola/Yle

Amerikkalaisen unelman perässä?

Paperien täyttelyn ja erilaisten todisteiden esittämisen myötä romantiikka naimisiinmenosta on hieman karissut. Emilia Ala-Mattinen mainitsee häät ”muodollisuutena” ja että vihkiminen hoidetaan maistraatissa ”pois alta”.

– Vähän tämä prosessikin siihen pakottaa, että romanttisuus siitä häviää, hän tunnustaa.

Emilia Ala-Mattinen on kuitenkin ylpeydellä 90 päivän morsian. Häntä kuunnellessa ei jää epäilystä, etteikö kyseessä olisi umpirakastunut morsian, joka on toteuttamassa unelmaansa – menossa naimisiin rakastamansa miehen kanssa ja yhdistämässä perheen.

Epäilijöitä on kuitenkin ollut, vaikkei kukaan sitä ole ääneen sanonutkaan.

– Ei tässä olla mitään amerikkalaista unelmaa lähdössä jahtaamaan, vaikka jotkut niin varmaan ajattelevatkin. Mutta ehkä ei pidä liikaa miettiä, mitä muut ajattelevat.

– Voihan se olla, että Yhdysvallat on jollekin unelmamaa. Itse olen käynyt siellä niin monta kertaa, että jos joku unelma olisi ollut, niin se olisi jo karissut. Ja jos uutisia ja politiikkaa edes jossain määrin seuraa, niin tietää kyllä, mitä siellä tapahtuu.

Avojaloin alttarille

Kun Yhdysvaltoihin muuttaa kihlaukseen pohjaavan viisumin avulla, avioliitto on solmittava 90 päivän sisällä kihlatun saapumisesta.

Emilia Ala-Mattinen ja Kevan Baldridge aikovat solmia avioliiton ensin maistraatissa ja viettää hääjuhlaa isommin myöhemmin. Emilia sanoo, että muuton yhteydessä niin moni asia aiheuttaa stressiä, ettei hän halunnut suunnitella ja viettää häitä heti.

Hoidetaan ensin muodollisesti tämä naimisiinmeno. Sitten voidaan alkaa suunnitella häitä, jossa vannotaan rakkaus uudelleen ja lupaudutaan toisillemme.

Emilia Ala-Mattinen

– Halusin säilyttää romanttisuuden. Siksi hoidetaan ensin muodollisesti tämä naimisiinmeno. Sitten voidaan alkaa suunnitella häitä, jossa vannotaan rakkaus uudelleen ja lupaudutaan toisillemme.

Hääjuhlan he aikovat viettää sulhasen vanhempien hevostilalla.

– Siellä on ihana maalaisromanttinen tunnelma ja näen itseni astelemassa paljain jaloin alttarille. Kaikki läheiset sinne ja paljon hyvää ruokaa, hän suunnittelee.

”Kotimaanylpeys lähtee sydämissä mukaan”

Taloudellisen valmistautumisen Emilia Ala-Mattinen aloitti vuosi sitten. Hän laittoi auton pois ja muutti pienempään asuntoon.

Irtaimiston myymisen ja pakkaamisen suunnittelun hän uskalsi aloittaa vasta, kun viisumit tulivat postissa tammikuussa.

Lähestyvä muutto on aiheuttanut monenlaisia tuntemuksia. Esimerkiksi kotimaa on alkanut yllättäen tuntua kovin rakkaalta ja tärkeältä.

– Sanotaanhan, että omia juuriaan arvostaa enemmän, kun menee kauas, mutta en tosiaan tiennyt, että se tuntuu tältä. Todellakin tietynlainen kotimaanylpeys lähtee meidän sydämissä mukaan.

– Kissa, ystävät ja äiti aiheuttavat sellaisen pala kurkussa -fiiliksen ja olen vähän itkeä tirauttanutkin välillä, mutta enimmäkseen on ollut vielä tekemismoodi päällä: ei ole ehtinyt vielä tunteilla, koska on ollut kiire hoitaa käytännön asioita.

Emilia Ala-Mattinen tietää, että tunteilunkin vuoro tulee. Työpäiviä on enää muutama jäljellä. Sen jälkeen on pari viikkoa aikaa kiertää tuttavien ja ystävien luona jättämässä hyvästejä.

– Niin paljon on siunattu elämään hyviä ystäviä ja ihania läheisiä, ettei se helppoa tule olemaan.

Aiheesta lisää:

Harkitsetko muuttoa ulkomaille paremman palkan perässä? Laskurimme kertoo, missä Pohjoismaassa sinulle jäisi palkasta eniten käteen

Lähes 10 000 suomalaista muutti ulkomaille viime vuonna – tässä suosituimmat maat

2020-luku häämöttää jo nurkan takana – "Maastamuutto voi olla kysymys, johon meidän täytyy pystyä vastaamaan"