Miten toimia, jos epäilee lapsen hyväksikäyttöä? Entä miksi aikuinen kajoaa lapseen? Lukijat kysyivät, asiantuntijat vastasivat

Lasten seksuaalinen hyväksikäyttö puhutti Ylen verkkosivujen käyttäjiä. Lue kaikki kysymykset ja asiantuntijoiden vastaukset tämän jutun kommenttiosiosta.

lasten seksuaalinen hyväksikäyttö
lapsen silhouetti keinussa
AOP

Ylen selvityksen mukaan lapset joutuvat kokemaan Suomessa muun muassa houkuttelua seksiin, sukulaisten koskettelua ja lääppiviä keski-ikäisiä kadulla.

Kaikkiin parin viime vuoden aikana annettuun käräjäoikeustuomioon pääset tutustumaan tässä artikkelissa.

Yle järjesti lukijoille mahdollisuuden kysyä asiantuntijoilta ilmiöstä. Aihepiiri askarrutti monia. Kiinnostus aihepiiriä kohtaan oli niin kovaa, että asiantuntijat eivät ehtineet vastata ihan kaikkiin netin kautta ja sähköpostitse tulleisiin kysymyksiin.

Keskustelu oli avoinna tiistai-iltapäivänä 5. maaliskuuta.

Alentunut käyttäytymisen säätely ajaa rikokseen

Ihmisiä askarrutti esimerkiksi, että miten toimia, jos epäili lapsen tulleen seksuaalisesti hyväksikäytetyksi. Apua kinkkisiin tilanteisiin saa esimerkiksi Rikosuhripäivystyksestä, (siirryt toiseen palveluun) joka tarjoaa keskusteluapua arkisin. Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri tarjoaa apua verkkosivuillaan (siirryt toiseen palveluun).

Lisäksi lukijat kyselivät tekijän motiiveista eli siitä, mikä ajaa aikuisen lapsen hyväksikäyttöön.

HUSin psykologi Liisa Järvilehto kertoi, että hyväksikäyttöön syyllistyneitä henkilöitä tutkittaessa esiin nousee monia syitä.

Osa viranomaisten tietoon tulleiden tapausten tekijöistä voidaan määritellä pedofiileiksi ja osan tekoihin ajaa käyttäytymisen alentunut säätely. Käyttäytymisen säätelyyn vaikuttavat esimerkiksi päihteet, mielenterveyden ongelmat tai tekijän kehitykselliset viiveet.

Vastuu on aina tekijällä

Ihmisiä kiinnosti myös seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä häpeä.

Rikosuhripäivystyksen suunnittelija Jenni Kreivi kertoi, että häpeän kokemus on valitettavan yleistä seksuaalirikoksissa. Kreivin mkuaan häpeän tunne voi tulla myöhemminkin.

– On kuitenkin tärkeää muistaa, että rikoksen uhrilla ei ole mitään hävettävää asiassa. Vastuu on aina tekijällä, Kreivi kirjoitti.

Kaikki kysymykset ja asiantuntijoiden kokonaiset vastaukset pääset lukemaan tämän jutun lopussa olevasta keskusteluosiosta.

Lukijoiden kysymyksiin vastasivat HUSin lasten ja nuorten oikeuspsykologian yksikön psykologi Liisa Järvilehto ja lastenpsykiatri Merja Oksanen sekä Rikosuhripäivystyksen suunnittelija Jenni Kreivi.

Lue myös:

Tätä lapset kokevat Suomessa: Seksiä vonkaavia parikymppisiä, koskettelevia sukulaisia ja lääppijöitä kadulla – tutustuimme 450 hyväksikäyttötuomioon