Tiina Saavalainen kipparoi vuotavaa 80-vuotiasta venevanhusta – uppoaminen kesken merimatkan estetty jopa T-paidoilla tilkitsemällä

80-vuotias Kismet on yksi ensi kesän puuvenemessujen vanhimmista veneistä. Tiina Saavalaisen elämään se on kuulunut yli 40 vuotta.

veneily
Kuvassa puuveneilijä Tiina Saavalainen vuonna 2019.
Tiina Saavalainen toivoo, että rakkaus mereen periytyy hänen lapsilleen.Antti-Jussi Korhonen

Tiina Saavalainen muistelee olleensa kuusivuotias, kun ensimmäisen kerran istuutui puuveneen kannelle. Retket isän omistaman Kismet-nimisen purjeveneen kyydissä olivat pienen purjehtijan mielessä seikkailuja. Hän muistaa, että vanha vene vuoti useasta kohdasta.

– Puuveneessä siihen tottui, että kuivia paikkoja on vähän kajuutassa. Kyllä siellä silti pystyi silti nukkumaan, Tiina Saavalainen naurahtaa.

Tytöllä oli aina kirjoja mukana merimatkoilla. Hän luki niitä istumalaatikossa. Kerran hän sai pitkän taivuttelun jälkeen ottaa mukaan suosikkikirjansa Tuhannan ja yhden yön tarinat.

– Se oli iso, nahkakantinen ja hieno kirja. Kirjasta tuli entinen puuveneessä, jonka sisälle vuotaa vettä paikasta jos toisesta.

Saavalaisen innostus itse veneilyä kohtaan alkoi alle kymmenvuotiaana. Hän löysi Kismetistä vanhoja lokikirjoja, joita hän luki kiinnostuneena.

– Lapsena sain itsekin kirjoittaa lokia. Merkkasin, millainen sää oli ja kuinka kovaa tuuli.

80-vuotias Kismet on ollut Saavalaisen suvun omistuksessa 40 vuotta.

Puupurjevene Kismet  Haminan majakan edustalla.
Kismet Harmajan majakan edustalla.Saavalaisen kotialbumi

A-veneluokan vene otettiin käyttöön vuonna 1939. Veneen nimi oli alun perin Merilokki, sen jälkeen Jolanda. Saavalaisen isän omistukseen vene päätyi vuonna 1978.

Kismet-nimi ei viittaa suklaapatukkaan. Se on arabiaa ja tarkoittaa kohtaloa. Kismetin kohtalona on ollut selviytyä. Saavalainen muistaa tarinan, jonka mukaan lyijykölinen Kismet on ollut sota-aikana upoksissa.

– Lyijykölejä kerättiin sotavuosina armeijan käyttöön ja niistä valmistettiin ammuksia. Kismet upotettiin, että lyijyköli säästyisi, Tiina Saavalainen sanoo.

Tarinoita Kismetistä on syntynyt Saavalaisen perheessäkin.

Uppoamisvaara

Kouvolalainen Tiina Saavalainen on nyt kahden vuoden ajan purjehtinut Kismetillä niin, että isä ei ole ollut mukana. Viime kesänä veneellä sattui tiukka tilanne, kun veneseurue pysähtyi taukopaikalla matkalla Kotkasta Helsinkiin. Saavalainen huomasi tauolla, että vesi virtasi pilssissä rauhattomasti.

– Vettä tuli tulvimalla pohjasta. Sähköpumppu ei pysynyt perässä. Lähetin tilanteesta videoklipin isälle ja kysyin, että mitäs lottoat, kuinka tässä käy?

Selvisi, että kovassa merenkäynnissä Kismetin peräsinakseli oli päässyt liikkumaan. Saavalainen sai miehistöineen vuodon tiiviiksi survomalla t-paitoja vuoto kohtaan ja näin veden virtaaminen saatiin rauhoittumaan.

Isän viimeinen vastaus saa Saavalaisen suupielet nousemaan.

– Hän sanoi, että jos se nyt uppoaa niin ajakaa se sellaiseen matalaan, että se ei häviä kokonaan näkyvistä. Hän osaisi jälkikäteen lähteä etsimään ja nostamaan venettä ylös.

Kismet ei uponnut.

Kouvolalainen Tiina Saavalainen puuveneen kyydissä pienenä.
Tiina Saavalainen istui Kismetin kyytiin ensimmäisen kerran yli 40 vuotta sitten.Saavalaisen kotialbumi

Vauva vatsassa keskeytti matkan

Saavalaista alkaa naurattaa hänen muistellessaan ainoata kertaa, kun purjehdus on jouduttu keskeyttämään. Se tapahtui 18 vuotta sitten, kun venekunta oli matkalla Hangosta Helsinkiin.

– Olin viimeisilläni raskaana, ja merenkäynti oli ihan hirmuinen. Tuulta oli 14 metriä sekunnissa ja aallot röykyttivät venettä tosi paljon. Olimme esikoisen kanssa kannen alla. Heilutuksessa lasta alkoi oksettaa ja minusta tuntui, että nytkö tämä toinen syntyy. Jäimme poikani ja ison vatsani kanssa Espoon pursiseuran laiturille.

Saavalaisen isä ajoi veneen kovasta merenkäynnistä huolimatta perille. Hälytys oli lopulta väärä, ja lapsi syntyi ajallaan kaksi kuukautta myöhemmin.

Kismetin erikoisuutena Saavalainen mainitsee, että suurin osa sen matkoista on käyty ilman perämoottoria.

– Pelkällä tuulella mentäessä ei kannata aikatauluttaa mitään. Saaressa saattaa joutua viettämään useamman yön, jos sää on purjehduskelvoton.

Moottori asennettiin Kismetiin Saavalaisen pyynnöstä pari vuotta sitten.

– Sanoi isälle, että pelkällä purjeella en halua mennä ilman häntä.

Puuvene Kismet
Puupurjevene Kismet otettiin käyttöön vuonna 1939. Se veistettiin Kotkan Heinlahden veneveistämössä.Saavalaisen kotialbumi

Vene upotetaan keväisin laiturissa

Puuveneihmisiä Saavalainen kuvailee luonnonläheisiksi ja kädentaitoisiksi, joille puuveneily on elämäntapa.

– Kesät ollaan vesillä ja talvet menevät kunnostustöissä. Tämä on ympärivuotinen harrastus. Puuveneellä purjehtiessa pääsee lähelle meriluontoa ja siinä tuntee itsensä niin pieneksi, kun ollaan niin sään armoilla.

Saavalainen kertoo leikkisästi, että keväisin puuvene "upotetaan" laiturissa, kunnes se turpoaa ja puupinta muuttuu vesitiiviiksi. Puuveneen pinta- ja muut puuosat menevät usein kylmissä säilytyshalleissa kuiviksi ja käpristyvät. Puiset osat menevät hieman kasaan kuivuessaan.

Kun puuvene lasketaan ensimmäisen kerran veteen vettä pääsee pohjasta ja sivuista enemmän sisään kuin normaalisti.

Vedessä talven aikana kuivuneet puuosat alkavat turvota ja muuttuvat vesitiiviiksi. Puun vesitiiviyttä parannetaan käsittelyaineilla.

Lapset ovat olleet Saavalaisen mukana purjehtimassa pienestä pitäen. Hän toivoo, että meriluonnon arvostus periytyisi häneltä lapsille.

Nyt 18-vuotias keskimmäinen lapsi on Saavalaisen mukaan sellaisessa iässä, että häntä ei saa purjehdusreissuille kuin pakottamalla.

– Ajattelen niin, että sekin ajatus saattaa hänellä vielä muuttua, Saavalainen hymyilee.

Puuvenemessut palaavat 14 vuoden tauolta

Kismet on 80-vuotisjuhlavuotenaan esillä valtakunnallisilla puuvenemessuilla Kotkassa tulevana kesänä. Se on puuvenemessujen iäkkäimpiä veneitä.

Kismetin lisäksi heinäkuussa järjestettävillä puuvenemessuilla nähdään yli 130 puuvenettä.

14 vuoden tauon jälkeen Kotkassa järjestettäville messuille odotettaan 10 000 tapahtumavierasta.

Kotkan kaupunki halusi elvyttää messuperinteen tulevaksi kesäksi Kotkan 140-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Messut järjestetään heinäkuun viimeisenä viikonloppuna yhtaikaa Kotkan Meripäivien kanssa. Veneet tulevat olemaan esillä laitureissa Kantasatamassa Suomen puuvenekeskuksen edustalla.