Komentajan käsitys ammuttiin alas – valtio ei sittenkään riistä puolustusvoimiaan kiskurivuokrilla

Puolustusvoimain komentajan Jarmo Lindbergin mukaan valtion liikelaitos, Senaatti-kiinteistöt on ylihinnoitellut puolustusvoimien vuokrat. Valtiovarainministeriön ja Senaatin mukaan käsitys on väärä.

puolustusvoimat
Varuskunnantalo 2
Kare Lehtonen/Yle

Puolustusvoimat joutuu pulittamaan vuokria valtiolle siinä määrin että se alkaa vaarantaa jo maanpuolustuksen toimintamenoja - näin laskee puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg.

– Olemme takomassa miekat taloiksi, hän kiteytti huolensa valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avauspuheessaan (siirryt toiseen palveluun) maanantaina.

Puolustusvoimilla on erilaisia kiinteistöjä huikea määrä, 2,7 miljoonaa neliömetriä. Neliöitä on vähennetty vauhdilla ja kokonaisia varuskuntia lopetettu. Vielä vuonna 2002 sitten neliöitä oli neljä miljoonaa.

Tilojen vähentämisestä huolimatta puolustusvoimien kiinteistökulut paisuvat. Nyt kiinteistöihin ja vuokriin menee jo kymmenesosa budjetista. Lindbergin mukaan puolustusvoimat maksaa tiloistaan ylihintaa.

Jarmo Lindberg
Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg on huolestunut siitä, että kiinteistökulut uhkaavat puolustusvoimien perustoiminnan rahoitusta.Jarno Kuusinen / AOP

– Puolustusvoimat maksaa suurempaa vuokraa, kuin niistä syntyy kustannuksia, Lindberg sanoi puheessaan.

Käytännössä siis valtio rahastaisi puolustusvoimiaan.

Senaatti: nollatulos selittää

Senaatti-kiinteistöissä puolustusvoimien tiloista vastaava toimialajohtaja Jari Panhelainen tyrmää komentaja Lindbergin käsityksen oitis.

– Miten tuo voisi pitää paikkansa, kun Senaatin tasolla vuokraustulos lähenee nollaa.

Vuonna 2003 puolustusvoimien kiinteistöt siirrettiin puolustusministeriöltä valtion liikelaitokselle, jolta niitä nyt vuokrataan puolustusvoimien käyttöön.

Senaatti-kiinteistöille sen saama kiinteistöpotti ei ollut pelkästään iloinen yllätys.

Keskimäärin rakennusten peruskorjauksesta oli vierähtänyt 37 vuotta, kun Panhelaisen mukaan 25 vuotta olisi tavallinen peruskorjausikä.

Hevospilttuut panssaritalleiksi

Sittemmin puolustusvoimien tiloihin on palanut Senaatilta 1,3 miljardia euroa korjaamis- ja rakentamiskuluina. Se näkyy myös vuokrahinnoittelussa. Toisaalta myös rakennusten laatu on kohentunut ja vastaa paremmin asiakkaan eli puolustusvoimien tarpeita.

Urheilukoulun rakennus Santahaminassa
Urheilukoulun rakennus SantahaminassaYle

– Esimerkiksi Niinisalossa hevospilttuut on korvattu panssaritalleilla, Panhelainen konkretisoi.

– Kaikki uudet investoinnit hinnoitellaan kuluja vastaaviksi, toisin sanoen ne eivät tuota voittoa, hän toistaa painokkaasti.

Liikelaitos Senaatti on valtiovarainministeriön valvonnassa. Ministeriössä ylijohtaja Juha Sarkio ihmettelee, mihin laskelmiin Lindbergin esittämä ajatus ylisuurista vuokrista perustuu.

– Olen nähnyt kaikki laskelmat, enkä tiedä mihin tämä perustuu.

Sarkio selventää vielä:

– Jos rakennusta korjataan miljoonilla euroilla niin yllätys, yllätys: vuokra nousee.

Valtio ottaa, valtio antaa

Toisella kädellä valtion Senaatti-kiinteistöt perii vuokraa eri virastoilta ja toisella kädellä valtion budjetista annetaan niille rahat vuokriin.

– Onhan se on sisäkiertoista rahaa, Sarkio myöntää, mutta näkee siinä järkeäkin.

– Kaikilla virastoillahan on unelma, että vuokria ei olisi ollenkaan, mutta silloin mikään ei ohjaisi tilatarvetta ja tehostumista.

Sarkio johtaa työryhmää, jossa mietitään valtion kiinteistöjen vuokraperusteita. Luvassa on toistakymmentä ehdotusta, jotka tekevät hinnoittelua “läpinäkyvämmäksi ja hyväksyttävämmäksi”.

– Mutta ei se rahapulaa lopeta, Sarkio ennustaa.

Luvassa entistä suurempia rahareikiä

Puolustusvoimien vuokraongelma ei siis ratkea, ja itse asiassa ongelmat näyttävät paisuvan entisestään. Eduskunnalle esitetyssä arviossa puolustusvoimat laskee, että sen investointitarve kiinteistöihin on vuoteen 2030 mennessä jopa kaksi miljardia euroa.

– Jos investointitarvetta on, eikä pääluokka (budjetti) kasva samassa suhteessa, niin silloinhan se menee operatiivisesta budjetista, Sarkio ynnää.

Rakennukset ovat yhä suurempi rahareikä muun muassa uusien hankintojen takia: Uudet alushankinnat vaativat uusia laitureita, uudet hävittäjät uusia halleja.

Lindberg ei esitä omaa ratkaisumalliaan esimerkiksi seuraavia hallitusneuvotteluja varten, mutta toive lopputuloksesta on selvä.

– Hyvän mallin voisi kiteyttää niin, että saadaan katkeamaan tämä jatkuva kustannusten nousu ja kiinteistöjen leikkaaminen.