Ylen kysely: Nuoret naiset ovat samanikäisiä miehiä huolestuneempia – tutkija: "Naisilla on tuplataakka"

Nuorten naisten huolet ovat pääosin lähellä omaa arkea. Suuriksi koetuista huolista ilmastonmuutos on arjen kuvioista poikkeava.

naiset
Salla Korteniemi, Julia Uusitalo ja Susanna Korteniemi Mutteri-kahvilassa Helsingin Lauttasaaressa.
Salla Korteniemi, Julia Uusitalo ja Susanna Paavolainen Mutteri-kahvilassa Helsingin Lauttasaaressa.Antti Lähteenmäki/YLE

Helsinkiläisiä Salla Korteniemeä, Susanna Paavolaista ja Julia Uusitaloa yhdistää partion kautta muodostunut ystävyys, mutta osin myös samat huolet. Kaikki kolme ovat alle 30-vuotiaita, Salla on 28, Susanna 29 ja Julia 24.

Julia Uusitalo, account manager
Julia Uusitalo pitää ystävien tapaamista ja keskustelemista heidän kanssaan tärkeänä.Antti Lähteenmäki/YLE

– Omassa elämässä minua huolestuttavat talousasiat, toimeentulo ja terveydenhuolto. Maailmassa huolestuttaa turvallisuus sekä kotimaassa että ulkomailla. Mietin, mihin tämä yhteiskunta on menossa, Julia toteaa.

Juliaa huolestuttaa myös Itämeren tila. Hän asuu meren lähellä Helsingin Lauttasaaressa, joten meren tila on hänelle jokapäiväinen huolenaihe.

Susanna Paavolainen, kaupanalan esimies
Susanna Paavolainen on huolestunut ilmastonmuutoksesta, hän arvostaa suomalaista luontoa.Antti Lähteenmäki/YLE

Luonto on myös Susannan suurin huoli.

– Päällimmäisenä minulla on ympäristöasiat tällä hetkellä. Kuulen niin surullisia uutisia kotimaasta ja ulkomailta, hän kommentoi.

Salla Korteniemi, yrittäjä pedagogi
Salla Korteniemen mielestä rakkaus on tärkeintä.Antti Lähteenmäki/YLE

Salla miettii osin abstraktimpia huolia. Hän pohtii, hyväksytäänkö ihmiset sellaisina kuin he ovat ja miten puhutaan toisten kanssa. Häntä huolestuttaa myös ihmisten yksinäisyys ja heidän jääminen yksin pelkojensa kanssa.

– Minua huolestuttaa se ilmapiiri, jossa elämme. Jotenkin toivoisin, että se olisi ymmärtäväisempi ja positiivisempi. Ainakin itse reagoin tosi vahvasti. Jos ympärilläni on paljon positiivisuutta, niin voin hyvin. Jos taas on huolia ja negatiivisuutta, itsekin huolestun enemmän, hän sanoo.

Helsinkiläisten naisten kertomat huolet ovat hyvin tyypillisiä myös Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kyselytutkimuksessa. Suomalaisten pelot ja haaveet -kyselyssä 15–29-vuotiaita naisia eniten huolestuttivat terveys, työ ja toimeentulo sekä ilmastonmuutos.

Suurin osa huolista liittyi ihan tavallisiin arjen asioihin, ilmastonmuutos poikkeaa tästä linjasta selkeästi. Kyselyn mukaan yli puolet alla 30-vuotiaista naisista on sitä mieltä, että energiankulutusta on vähennettävä ilmastonmuutoksen nimissä.

Nuoret naiset kannattavat kyselyn mukaan vähiten yksilön vapauksia. Lähes 70 prosenttia vastaajista puolestaan koki voivansa vaikuttaa äänestämällä. Eniten näin kokivat alla 30-vuotiaat sekä naiset että miehet.

Nuoret arvostavat eniten oman ikäistensä eli nuorten mielipiteiden näkymistä mediassa.

Tutkijan mukaan naisten tuplataakassa olisi kevennettävää

Ylen kyselyssä ilmeni, että nuoret naiset ovat samanikäisiä miehiä selvästi huolestuneempia. Kyselyn mukaan 15–29-vuotiaat miehet ovat tyytyväisiä elämäänsä, eivätkä huolehdi liikaa.

Helsingin yliopiston tutkijan Mira Karjalaisen mukaan Ylen kyselyn tulokset eivät yllätä. Tutkijan mukaan vaikka yhteiskunta on osin mennyt tasa-arvoisempaan suuntaan, niin naiset ovat kautta aikojen olleet pitkälti huolehtijoita ja sitä kautta miehiä enemmän huolestuneita.

Karjalaisen mielestä naisilla on syytäkin huoleen, sillä naisten työurat eivät etene niin kuin toivoisi, eikä palkkakehitys niin kuin oli tarkoitus. Karjalainen viittaa siihen, että naisen euro on edelleen 84 senttiä miehen euroon verrattuna.

– Tämä heijastuu myös tulevaisuuteen. Jos ajatellaan vaikka eläkkeitä, ne ovat suoraan suhteessa elämän aikana kertyneisiin palkkatuloihin. Pienemmät tulot näkyvät naisilla helposti vanhuusiän köyhyytenä, Karjalainen sanoo.

Naiset tekevät miehiä enemmän määrä- ja osa-aikaisia töitä. Naisista joka viides on osa-aikainen, miehistä joka kymmenes. Vastaavasti määräaikaisissa töissä on tutkimusten mukaan 19 prosenttia naisista ja noin 13 prosenttia miehistä.

tutkija Mira Karjalainen
Nainen tekee tutkimusten mukaan joka päivä tunnin enemmän kotitöitä mieheen verrattuna. Se tarkoittaa yhtä työpäivää viikossa, tutkija Mira Karjalainen toteaa.Antti Lähteenmäki/YLE

Karjalainen peräänkuuluttaa perhevapaiden tasaisempaa jakaantumista molempien vanhempien kesken.

– 6-6-6 tai 5-5-5-malli toisi jo pohdinnan perheiden sisälle siitä, miten vapaat pidetään, hän toteaa. Jos äiti pitäisi ensimmäiset kuusi tai viisi kuukautta, isä seuraavat kuukaudet, niin kumpi heistä pitäisi lopun vanhempainvapaan vai jaettaisiinko sekin vielä puoliksi, hän miettii.

Karjalaisen mielestä samansuuruiset palkat toisivat tasavertaisuutta.

– Jos ihmiset saisivat saman verran palkkaa samantasoisesta tai -arvoisesta työstä, naisilla olisi sama mahdollisuus edetä omassa elämässään niin, ettei heidän tarvitsisi huolestua esimerkiksi toimeentulostaan. Tämä taas näkyisi naisten terveydessä ja muutenkin hyvinvoinnissa.

Karjalaisen mukaan tämä heijastuisi myös perheellistymiseen. Jos lastenhoidon ja työelämän vastuut jaettaisiin nykyistä tasaisemmin, rohkaisisi se naisia hankkimaan lapsia.

– Naisilla on tuplataakka. Heidän tulee menestyä työelämässä ja kotona perheen hoivavastuu on pääosin edelleen naisilla, Karjalainen painottaa.

Naisten työelämää tutkinut Karjalainen toivoo nopeaa muutosta naisten asemaan niin yksilö- ja perhetasolla kuin myös työ- ja organisaatioissa ja koko yhteiskunnassa.

 Salla Korteniemi, Julia Uusitalo Susanna Paavolainen
Ystävykset ja partiokaverit Salla Korteniemi, Julia Uusitalo ja Susanna Paavolainen.Antti Lähteenmäki/YLE

Arjen voimavaroja läheisistä ja luonnosta

Salla, Susanna ja Julia ovat löytäneet paljon keinoja omassa arjessaan jaksamiseen. Kaikki kolme ovat jo työelämässä ja jokaisella on melko kiireinen arki. Salla on yrittäjä ja pedagogi, Susanna on esimies kaupan alalla ja Julia on account manager tapahtuma-alan yrityksessä.

Huolten selättämisessä tärkeimpiä keinoja naisten mielestä ovat läheiset ja ystävät.

– Kun ihminen tuntee kuuluvansa johonkin ryhmään, niin hän ei stressaa. Hänen ei tarvitse pelätä mokaamista, sillä hänellä on tukiverkko. On juuri se kuulumisen tunne ja ystävät, jotka osoittavat rakkautta. Se on kaikista tärkeintä, Salla tiivistää.

Susanna löytää tasapainoa luonnosta ja pienien asioiden tekemisestä.

– Haluan uskoa, että niillä on merkitystä ja löytää oman tavan toimia luonnon hyväksi. Ei sitä tarvitse kokonaan vegaaniksi ryhtyä, mutta pienin teoin. Keskustelemalla, ottamalla selvää asioista, hän sanoo.

Myös partiossa mukana toimiminen ja luonnossa liikkuminen ovat Susannalle tärkeitä voimavaroja.

– Pidän niitä merkittävinä. Luonnossa liikkuminen on todella iso voimavara, sieltä saa sitä voimaa ja lohtua, ettei kaikkea ole vielä menetetty. Suomessa riittää vielä hyvin voivaa luontoa, hän kommentoi.

Julia löytää lohtua arjen elementeistä. Tärkeintä hänestä on, ettei jää yksin huolien kanssa

– Säännöllinen arki, vakituinen työpaikka, itsestään huolehtiminen, asioiden jakaminen, asioista puhuminen ystävien kanssa tai partiopiireissä. Ainakin ympäristöasiat tulee partiossa aika hyvin keskusteltua, hän listaa.

YTHS: Naisten kuormittuminen näkyy myös terveydenhuollossa

Rentoutuminen ja huolten purkaminen Sallan, Susannan ja Julian tapaan olisi tärkeää, sillä liiallinen kuormittuminen johtaa helposti väsymiseen ja uupumiseen.

Naisten tapa huolestua näkyy muun muassa yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollossa. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön, YTHS:n vuosittaisista asiakkaista enemmistö on naisia. Osin tilannetta selittää se, että YTHS:n alle kuuluvista yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoista 55 prosenttia on naisia ja 45 prosenttia miehiä.

Kaikkiaan YTHS:n piirissä on noin 125 000 opiskelijaa. Heistä noin kuusi kymmenestä tarvitsee terveyspalveluita vuosittain. Mielenterveyspalveluita käyttää noin 12 prosenttia opiskelijoista. Heistä naisia on 70 prosenttia ja miehiä 30 prosenttia.

Tavallisimmat syyt hoitoon hakeutumiseen ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Niiden osuus on yli 70 prosenttia kaikista mielenterveyspalveluihin hakeutuneiden syistä.

Tavallisin syy ovat ahdistuneisuushäiriöt ja niiden jälkeen masennustilat. Lisäksi on myös esimerkiksi syömis- tai unihäiriöitä, käytöksen ja tarkaavuuden häiriöitä, persoonallisuushäiriöitä ja jonkin verran myös psykoosihäiriöitä. Osaa voidaan hoitaa opiskeluterveydenhuollossa ja osaan tarvitaan muita palveluja, esimerkiksi psykooseihin.

Naiset ilmoittavat koettuja oireita enemmän kuin miehet ja myös diagnosoituja häiriöitä on enemmän. Naiset myös haluavat puhua ongelmistaan useammin kuin miehet.

– Naisille lienee ominaisempaa yrittää ratkaista ongelmia tai helpottaa oloaan puhumalla, miehet ovat toiminnallisempia. Oletan, että tämä voi selittää osittain naisten suhteessa suurempaa määrää, kertoo mielenterveystyön johtava ylilääkäri Pauli Tossavainen YTHS:stä.

YTHS:n asiakkaista naisilla mielialahäiriöitä on puolitoista kertaa enemmän, jopa kaksinkertainen määrä, miehiin verrattuna. Ahdistuneisuutta naisilla on jopa vieläkin enemmän. Syömishäiriöiden osuus taas on kymmenkertainen miehiin verrattuna. Nämä luvut vastaavat väestöryhmässä havaittuja.

– Taustalla on monenlaisia syitä. Niitä on etsitty geneettisestä taustasta, hormonaalisista tekijöistä ja kulttuurisista syistä. Esimerkiksi elämänvaihekriisejä hoidetaan naisilla kolme kertaa enemmän kuin miehillä, Tossavainen toteaa.

"Naiset vatvovat menneitä asioita enemmän kuin miehet"

Tossavaisen mielestä naiset hyväksyvät ja sallivat itselleen sen, että heillä on ongelmia. He myös tunnustavat helpommin jollekulle muulle olevansa henkisesti jotenkin vaikeuksissa.

– Naisilla on myös enemmän kokemusta omassa verkostossaan siitä, että puhuminen voi auttaa. Naiset myös vatvovat menneitä asioita enemmän kuin miehet, joilla on parempi kyky unohtaa tai jättää taakseen jo tapahtunut ja suunnata tulevaan, hän arvioi.

Tossavainen kuitenkin painottaa, ettei ole olemassa mitään jyrkkää ja kategorista eroa, vaan miehiä ja naisia on monenlaisia ja monenlaisuuden salliminen on toista luokkaa kuin edellisillä vuosikymmenillä.

Tossavaisen mukaan opiskelun vaativuuden vuoksi vakavampia mielenterveyden häiriöitä sairastavia on YTHS:lla hoidossa vähemmän. Usein he eivät ole sairauden vuoksi opiskelukykyisiä tai tarvitsevat muuta hoitoa kuin mitä YTHS:lla voidaan järjestää.

YTHS:n tilastojen perusteella opiskelijoiden alkoholin käyttö on keskimäärin vähäisempää kuin kuin väestöryhmässä. Mies- ja naisopiskelijoiden ero alkoholin käyttö on kaventunut ja lähestyy miesten käyttöä.

Kello 18:15 Korjattu viimeistä kappaletta, muutettu päihteiden käyttö > alkoholin käytöksi.

Lue myös:

Ylen kysely: Nuoret miehet ovat kaikkein tyytyväisimpiä elämäänsä – "Mitä vähemmän omaa päätä vaivaa, sitä helpommin itsellään menee"

Ylen kysely: Alle 30-vuotiailla kaikista kovin luotto äänestämiseen, mutta silti he eivät äänestä

Vastaavalta päätoimittajalta: Kysyimme, mikä teille on tärkeää, jotta osaisimme tehdä työmme paremmin

Tuukka Tervosen kolumni: Ei ole yhtä tapaa olla mies – miehisyyteen kuuluu toksista maskuliinisuutta ja runoilevia mekkosankareita