Hallituksen malli ei vieläkään kelpaa oikeusoppineille – Vaativat lisätakuita, että hoitoa saa kaikissa tilanteissa

Hallituksen vastine saa yhä kovempaa kritiikkiä. Muutoksia vaaditaan jo useisiin kohtiin.

sote-uudistus
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, oikeusministeri Antti Häkkänen ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila maakunta- ja sote-uudistuksen lainsäädännön ratkaisuehdotuksista kertovassa tiedotustilaisuudessa 27. helmikuuta.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, oikeusministeri Antti Häkkänen ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila maakunta- ja sote-uudistuksen lainsäädännön ratkaisuehdotuksista kertovassa tiedotustilaisuudessa 27. helmikuuta.Jussi Nukari / Lehtikuva

Kansalaisten palvelujen saantia varmistava pykälä saa kovaa arvostelua sekä oikeusoppineilta että perustuslakivaliokunnan puheenjohtajalta ja valiokuntaneuvokselta.

Perustuslain 19. pykälä edellyttää, että ihmiset saavat kaikissa tilanteissa riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Nimenomaan maakunnan on turvattava ne viime kädessä omalla tuotannolla, koska tämä tehtävä kuuluu julkiselle vallalle.

Ihmisten palvelujen saantia pyrittiin varmistamaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä niin sanotulla palveluvelvoite-pykälällä. Perustuslakivaliokunta edellytti siihen täsmennystä. Hallitus taas vastineessaan korvasi pykälän uudella pykälällä.

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen mukaan uuden pykälän perustuslainmukaisuus pitäisi käyttää perustuslakivaliokunnassa arvioitavana. Samaan mieltä on julkisoikeuden professori Juha Lavapuro.

Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen menee astetta pidemmälle ja pitää hallituksen vastineen mallia perustuslain vastaisena.

Tuomas Ojanen
Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen A-studiossa 13. helmikuuta.Yle

Kriittinen hallituksen uutta pykälää kohtaan on myös eilen sosiaali- ja terveysvaliokunnalle esitelty perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Annika Lapintien (vas.) ja valiokuntaneuvos Matti Marttusen taustamuistio. (siirryt toiseen palveluun)

Maakunnan liikelaitokselle velvollisuus tuottaa palveluja

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnoksen palveluvelvoite-pykälän mukaan maakunta voi asettaa palveluja tuottavalle maakunnan liikelaitokselle velvollisuuden tuottaa asukkaille palveluja, jos sote-keskusten ja hammashoitoloiden palvelut olisivat riittämättömiä.

Perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan ollut tyytyväinen sosiaali- ja terveysvaliokunnan pykälään ja vaati siihen täsmennyksiä.

Se sanoi myös, että maakunnan liikelaitoksen tulee kaikissa tilanteissa kyetä turvaamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus ja tarvittaessa kyetä välittömästi puuttumaan palveluiden saatavuuutta vaarantaviin tilanteisiin.

Pauli Rautiainen
Pauli Rautiainen on Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori ja valtiosääntöoikeuden dosentti.Retu Liikanen / Yle

Perustuslakivaliokunnan vaatimus on ymmärrettävissä sitä taustaa vasten, että viime kädessä perusoikeuksien turvaaminen on julkisen vallan vastuulla, eikä julkinen voi vapautua tästä tehtävästä antamalla sitä yksityisille yrityksille.

Professorit ovat tyytymättömiä hallituksen vastineeseen

Hallitus ehdotti viimeviikkoisessa vastineessaan palveluvelvoite-pykälän korvaamista uudella pykälällä. Sen mukaan esimerkiksi sote-keskuksen mentyä konkurssiin asukas saa tarvitsemansa palvelut maakunnan omasta sote-keskuksesta tai hammashoitolasta.

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasen mukaan hallituksen uusi pykälä herättää kysymyksen, toteuttaako se kunnolla sitä, mitä perustuslakivaliokunta lausunnossaan edellyttää.

Hän sanoo, että perustuslakivaliokunnan lausunnossa viitataan myös viimekesäiseen lausuntoon, jossa nimenomaan painokkaasti korostetaan, että ihmisten oikeudet saada riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut, pitää turvata lailla ja riittävän täsmällisesti.

–Minusta tämän pykälän perustuslainmukaisuus pitäisi käyttää uudestaan perustuslakivaliokunnassa arvioitavana, professori Ojanen sanoo.

Myös Turun yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuro epäilee hallituksen vastineen palveluvelvoite-pykälän perustuslaillisuutta. Hänen mukaansa pykälä on sillä lailla epäselvä, että sen perustuslaillisuus tulee ratkaista perustuslakivaliokunnassa.

Juha Lavapuro
Julkisoikeuden professori Juha Lavapuro.Niko Kotiranta / Yle

Kun perustuslakivaliokunta käsitteli valinnanvapauslakia vuonna 2017, se sanoi, että yhtiöittämisvelvoite oli perustuslain vastainen.

Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen sanoo, että vuonna 2017 yhtiöittämisvelvoite kaatui siihen, että maakunnalla ei ollut sen takia kykyä turvata viime kädessä sote-palveluja omalla tuotannollaan.

Hänen mukaansa nyt olemme palanneet tavallaan vuoden 2017 tilanteeseen.

– Hallituksen vastine sisältää samat ongelmat, eli ei ole varmaa, että maakunnalla on tarvittava kyky omaan tuotantoon. Pidän vastineen mallia perustuslain vastaisena, apulaisprofessori Rautiainen sanoo.

Apulaisprofessori Rautiaisen mukaan maakuntien on saatava riittävästi rahaa, tiloja ja henkilökuntaa, jotta ne voivat poikkeustilanteessa ottaa välittömästi vastaan ne potilaat, jotka tarvitsevat palveluja. Perustuslakivaliokunnan edellyttämä rahoitus on myös mitoitettava tästä lähtökohdasta käsin.

Hallitus kirjoittaa jo uutta vastinetta – palveluvelvoite-pykälään tullee vielä muutoksia

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kuuli eilen maanantaina perustuslakivaliokunnan edustajia hallituksen vastineesta. Perustuslakivaliokunnan edustajat jättivät sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 11-sivuisen taustamuistion, jossa he perkaavat hallituksen perustuslakivaliokunnan lausuntoon antamaa vastinetta ja sen korjausehdotuksia perustuslain näkökulmasta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru, Annika Lapintie Tapani Tölli  ja valiokuntaneuvos Matti Marttunen eduskunnassa 4. maaliskuuta.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru, Annika Lapintie Tapani Tölli ja valiokuntaneuvos Matti Marttunen eduskunnassa 4. maaliskuuta.Roni Rekomaa / Lehtikuva

Valiokuntaneuvos Matti Marttusen ja valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintien muistio pitää hallituksen vastineen ja perustuslakivaliokunnan muutosvaatimuksen välistä suhdetta epäselvänä palveluvelvoite-pykälän kohdalla. Kritiikki on kovaa, mutta tämän enempää perustuslakivaliokunnan jäsenet eivät voi sanoa, koska perustuslaillisuutta tulkitsee vain perustuslakivaliokunta.

Muistion mukaan epäselvyyden poistaminen edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon ja valtiosääntöoikeuden asiantuntijoiden kuulemista. Heidän kuulemisensa tarkoitus on poistaa tämä epäselvyys tai tulla siihen johtopäätökseen, että asia ei selviä ilman, että se pitää lähettää perustuslakivaliokuntaan.

Muistion perusteella on selvää, että hallitukselta vaaditaan nyt paljon lisäinformaatiota. Valmisteluaikaa on ollut niukasti.

Lue myös:

Perustuslakimuistio vaatii parempaa sote-esitystä – sote-valiokunnan jäsen: "Veretseisauttavaa tekstiä!"

Sote-valiokunta järjestää jättikuulemiset – vielä 21 asiantuntijaa kutsutaan eduskuntaan

Oikeusoppinut soten rahoituksesta: Hallitus on muuttanut perustuslakivaliokunnan sitovan kannanoton mielipidekysymykseksi