Brexit käy kalliiksi muiden EU-maiden veronmaksajille, Suomessakin pitää säätää monta yksityiskohtaa

Muille maille koituu Britannian sopimuksettomasta EU-erosta satojen miljoonien, jollei miljardien eurojen hallintokulut.

Brexit
Big Ben ja liput.
Kello käy EU:n ja Britannian brexit-neuvotteluissa. Britannian on tarkoitus erota EU:sta maaliskuun lopussa joko sopimuksen kanssa tai ilman. Brittiparlamentissa pidetään äänestyksiä taas tällä viikolla.EPA / Will Oliver

Hyviä uutisia Suomessa opiskeleville noin sadalle brittiläiselle Erasmus-opiskelijalle: He saavat jäädä maahan kevätlukukauden loppuun!

Erasmus-brittien kohtalo on vain yksi kohta pitkällä suomalaisvirkamiesten "to do" -listalla brexitiin liittyen.

Vielä pienempää joukkoa koskee esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön tuore linjaus, jonka mukaan kolme opintotukea Suomessa nostavaa brittiä saa pitää tukensa.

– Olisi kohtuutonta, että he putoaisivat tyhjän päälle, jos heidän oikeutensa vedettäisiin kesken kauden pois heistä itsestään riippumattomista syistä, EU-koordinaattori Henrik Ruso sanoo.

Viestintä ja varautuminen vievät aikaa

Suomalaisviranomaisten brexit-tehtävälista on pitkä. Oleskeluoikeudet, brittieläkeläisten ja -työttömien sosiaaliturva, tulliselvitykset, lento- ja tieliikenne, lääkehuolto, yritysten arvonlisäveron maksaminen. Kaikki nämä pitää linjata uusiksi Britannian sopimuksettoman EU-eron varalta.

EU-erityisasiantuntija Silja Pasanen on palkattu valtioneuvoston kansliaan brexit-vastuulliseksi virkamieheksi. Hänen lisäkseen ulkoministeriössä ja muualla valtionhallinnossa on brexitiä käsitteleviä yhteysvirkamiehiä.

– Brexit-rekrytointeja on tehty Suomessa selvästi vähemmän kuin isommissa ja Britanniaa lähellä sijaitsevissa EU-maissa. Toki brexit työllistää monia ihmisiä omien töiden ohella ja vie aikaa muilta normaalityöhön kuuluvilta asioilta, Pasanen kertoo.

Paitsi että pitää linjata ihmisten ja yritysten elämään vaikuttavia asioita EU-eron jälkeen, muutoksista pitää informoida yleisöä ja eri alojen sidosryhmiä. Aikaa kuluu myös yhteydenpitoon muiden maiden ja EU:n kanssa.

Finnairin lentokone laskeutumassa Heathrowin lentokentälle Lontoossa.
Sopimuksettomassa brexitissä Finnair saisi jatkaa lentojaan Lontooseen. Sen sijaan jatkolennot Lontoosta maailmalle eivät ole mahdollisia, ennen kuin britit sopivat uusista lentoliikennesopimuksista. AOP

Yhteensä useita virkamiestyövuosia

Sisäministeriö pohtii oleskeluoikeuksia sopimuksettomassa brexitissä, työ- ja elinkeinoministeriö työhön liittyviä oikeuksia, tulli ennakoi tarvittavia uusia tullimuodollisuuksia, lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea selvittää brexitin tuomia lisävelvoitteita lääkeyrityksille ja lääkkeiden myyntiluville.

Selvästi yli yhden ihmisen vuosityön verran käytetään brexit-tunteja myös verohallinnossa. Tietojärjestelmiä pitää muuttaa, verotuksen asiointipalveluja lisätä, jakaa ohjeita, välittää viestejä EU-komissioon.

– Jos aikataulu muuttuu ja brexit venyy, kokonaiskustannukset kasvanevat, projektipäällikkö Kari Saarikoski verohallinnosta arvioi.

Verrattuna moneen Keski-Euroopan maahan ja esimerkiksi Irlantiin suomalaiset pääsevät kuitenkin vähällä. Niissä yhdessä ministeriössä saattaa olla kymmeniä brexitin vaikutuksiin keskittyviä virkamiehiä.

– Suhteessa moneen muuhun maahan brexitin vaikutukset Suomelle eivät ole radikaaleja, Silja Pasanen selittää.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

MIKSI BREXIT
Video kertoo miten britit päätyivät kansanäänestykseen, joka erottaa heidät Euroopan unionista. Erotarinassa on selkeitä käännekohtia.

Kova kysyntä tullivirkailijoista

Esimerkiksi Hollannissa lasketaan, että brexitistä johtuviin tulleihin, tarkastuksiin ja elintarvikevalvontaan kuluu maan veronmaksajien rahaa noin 700 miljoonaa euroa (siirryt toiseen palveluun) neljän vuoden aikana. Maassa tarvitaan esimerkiksi 750 uutta täyspäiväistä tullivirkailijaa ja 150 eläinlääkäriä satamiin ja lentokentälle.

Irlanti on perustanut (siirryt toiseen palveluun) brexitiä varten 1,5 miljardin euron erikoisrahaston, jota kasvatetaan vuosittain 500 miljoonalla eurolla. Lisäksi se laittaa satoja miljoonia euroja tullijärjestelmien lisäksi muun muassa maaseudun tukemiseen ja koulutukseen alueilla, joihin brexit vaikuttaa rankimmin.

Ranskassa tulli (siirryt toiseen palveluun)laskee tarvitsevansa 700 uutta tulliviranomaista, Saksassa (siirryt toiseen palveluun) 900, Irlannissa (siirryt toiseen palveluun) 700. Suomen tulli etsii jostain 40–60 uutta työntekijää sopimuksettomassa brexitissä.

Saksan viranomaiset ovat epäilleet, että suunnitellut määrät eivät edes riitä. Ongelma on, että tullivirkailijoista on jo nyt pulaa (siirryt toiseen palveluun) niin Saksassa kuin muuallakin Keski-Euroopassa.

Rajoille tarvitaan lisää tilaa

Ranska aikoo investoida brexitin vuoksi 50 miljoonaa euroa (siirryt toiseen palveluun) satamiin ja lentokenttiin. Niihin tulee esimerkiksi uusia parkkitiloja, varastoja ja kontrollipisteitä. Lisää tiloja rajanylityspaikoille tarvitaan myös Irlannissa, Hollannissa, Belgiassa ja Saksassa.

Saksassa tarvitaan uutta viestintäväkeä rahoitusalaa varten (siirryt toiseen palveluun). Hampurissa vienti- ja tuontiyritykset ovat joutuneet perustamaan erillisiä työryhmiä pohtimaan brexitin vaikutuksia. Ranskassa on säädetty laki 1 700:n maassa olevan brittiläisen virkamiehen – opettajan, sairaanhoitajan – luvasta jäädä maahan sopimuksettoman brexitin jälkeenkin.

Saksalaisyritysten pitäisi sopimuksettoman brexitin jälkeen muun muassa täyttää miljoonia uusia tullausilmoituksia vuodessa (siirryt toiseen palveluun). Esimerkiksi Pakettiyhtiö DHL on kertonut palkkavansa yli sata uutta työntekijää hoitamaan tulli-ilmoituksia.

P&O -varustamon lautta Oostenden satamassa Belgiassa.
Belgian ja Hollannin rannikoista tulee EU:n ulkoraja brexitin jälkeen. Kuva Oostenden satamasta.Kurt Desplenter / EPA

Maanviljelijöille korvauksia, jos varastot täyttyvät?

Brexitistä voi koitua kuluja veronmaksajille paitsi hallinnon kulujen, yleisen taloustilanteen ja työpaikkojen häviämisen kautta myös EU-rahoituksen kautta.

Kun Britannia eroaa EU:sta, yksi suuri jäsenmaksujen maksaja häviää.

EU-komissio on lisäksi luvannut korvata maanviljelijöille (siirryt toiseen palveluun) elintarvikeviennin mahdollisesta seisahtumisesta aiheutuvia vahinkoja sopimuksettomassa brexitissä.

Suurin kärsijä olisi Irlanti, mutta myös esimerkiksi Belgia tuottaa saarivaltioon paljon pakastevihanneksia ja Tanska pekonia ja kananmunia.

EU-maat vievät Britanniaan vuosittain noin 40 miljardilla eurolla ruokaa, ja sieltä tulee EU:hun elintarvikkeita vajaalla 20 miljardilla eurolla.