Asevelvollisuudesta ehti jo tulla harvinaisuus Euroopassa, mutta Venäjän uhka on kääntänyt suunnan

Esimerkiksi Liettuassa varusmiespalvelus on otettu uudelleen käyttöön ja Ruotsissa osittain.

asevelvollisuus
Suomalaiset ja virolaiset sotilaat osallistuivat yhteiseen sotaharjoitukseen Viron Tapassa 2016.
Suomalaiset ja virolaiset sotilaat osallistuivat yhteiseen sotaharjoitukseen Viron Tapassa 2016.Valda Kalnina / EPA

Ukrainan sota ja Krimin miehitys ovat saaneet useat Euroopan valtiot harkitsemaan asevelvollisuusjärjestelmän palauttamista kokonaan tai osittain.

Vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä suuntaus oli toisenlainen. Suomi oli jäämässä eurooppalaiseksi poikkeukseksi yleisen asevelvollisuutensa kanssa.

Ehkä eniten keskustelua asevelvollisuusjärjestelmästä on käyty viime vuosina Baltian maissa, jotka vapautuivat neuvostomiehityksestä alle kolme vuosikymmentä sitten.

Nato-maa Liettua päätti palauttaa asevelvollisuuden (siirryt toiseen palveluun) pysyvästi käyttöön vuonna 2016. Syynä olivat (siirryt toiseen palveluun) Ukrainan sota ja mahdollinen sotilaallinen uhka Venäjältä. Asevelvollisuudesta oli luovuttu Liettuassa vuonna 2008.

Naapurivaltio Latvia puolestaan luopui asevelvollisuudesta vuosi ennen Liettuaa. Sen palauttamisesta on keskusteltu (siirryt toiseen palveluun), mutta puolustusministeriön valtiosihteerin Jānis Garisonsin mukaan Latvialla ei ole varaa järjestelmän toteuttamiseen.

Virossa on käytössä miehiä koskeva asevelvollisuus. Armeijaan joutuminen on kuitenkin ollut helppoa välttää (siirryt toiseen palveluun), ja vain noin kolmannes kunkin ikäluokan miehistä suorittaa palveluksen.

Viron puolustusministeriö ilmoitti reilu vuosi sitten (siirryt toiseen palveluun), että se aikoo nostaa vuosittain varusmiespalveluksen käyvien määrän 3 200:sta 4 000:een.

Pohjoismailla erilaiset ratkaisut

Ruotsi päätti toissa vuonna asevelvollisuuden palauttamisesta rajattuna. Syynä oli turvallisuuspoliittisen tilanteen muutos Itämeren alueella. Ruotsi oli luopunut asevelvollisuudesta vuonna 2010, kun se päätti siirtyä ammattiarmeijaan.

Nato-maa Norjassa on otettu käyttöön ensimmäisenä maana Euroopassa sukupuolineutraali valikoiva asevelvollisuus. Naisvapaaehtoisia Norjan armeijassa on ollut jo kauan, mutta kutsunnat laajennettiin vuonna 2016 koskemaan 19-vuotiaita naisia.

Tanskassa miehet ovat asevelvollisia, mutta vain noin puolet ikäluokasta (siirryt toiseen palveluun) on viime vuosina katsottu kykeneväksi suorittamaan palvelus. Tanskassa on esitetty huolta (siirryt toiseen palveluun) psyykkisten häiriöiden yleistymisestä kutsuntoihin tulevilla nuorilla miehillä.

Islanti on Nato-maana poikkeuksellinen, koska sillä ei ole omaa armeijaa eikä näin ollen varusmiespalvelustakaan. Islannilla on kuitenkin oma rannikkovartiosto.

Asevelvollisuusjärjestelmän muutokset ovat tulleet Suomessakin viime viikkoina ajankohtaisiksi, kun eduskunta päätti kumota lain, joka on aiemmin vapauttanut Jehovan todistajat ase- ja siviilipalveluksesta.

Aika ajoin Suomessa on herännyt keskustelua myös asevelvollisuus- ja siviilipalvelusjärjestelmän laajentamisesta naisia koskevaksi, tai yleisemmästä kansalaispalveluksesta. Etenkin osa puolueiden nuorisojärjestöistä (siirryt toiseen palveluun) on halunnut muuttaa nykymallia tasa-arvoisemmaksi.

Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg on kuitenkin todennut, että tällä hetkellä naisten vapaaehtoinen palvelus riittää.

Lisää aiheesta:

Suomi, Ruotsi ja Norja saattavat aloittaa yhdessä maavoimien säännöllisen harjoittelun lähivuosina

Suomen lähellä on kolme raskaasti aseistettua aluetta – näin Venäjä kasvattaa iskuvoimaansa rajoillaan