Maahanmuuttovastaisen maineen saanut Forssa käänsi kriisin voitokseen

Forssa nousi esiin maahanmuuttovastaisten ihmisten kaupunkina muutama vuosi sitten. Kiperä tilanne pystyttiin selvittämään yhteistyöllä.

kotouttaminen
Mielenilmaus Forssassa
Mielenilmaus Forssassa elokuussa 2016. Saksankujalla toimi tuolloin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Keskus lakkautettiin maaliskuussa 2017.Ville Välimäki / Yle

"Invaders go home" -kyltti heilui Saksankujalla Forssassa. Vuonna 2016 vastaanottokeskuksen edessä oli koolla sekä maahanmuuttajia että kantaväestöä.

Uutisjuttujen mukana levinneet kuvat mielenosoituksesta leimasivat Forssan suomalaiseksi esimerkkikaupungiksi, joka ei suvaitse muualta tulleita. Maahanmuuttokriittiset ryhmät tarttuivat Forssan tarjoamaan aseeseen välittömästi.

Forssa päätti reagoida tapahtumiin, turvapaikanhakijoista kiertäviin huhuihin ja väkivallantekoihin nopeasti. Kaupunkiin perustettiin tiimi, jossa oli edustettuna muun muassa poliisi, nuorisotyö, koulut ja seurakunta. Tiimi tapasi alussa jopa monta kertaa viikossa.

Mielenosoitus Forssassa, miehellä kyltti "Invaders go home"
Vuoden 2016 syksyllä Forssaa kuumensivat maahanmuuttajat. Osin ulkopuolisten masinoima kampanja leimasi koko kaupungin.Ville Välimäki / Yle

– Tieto siitä, mitä asiaa esimerkiksi kaduilla, kouluissa tai eläkeläisten keskuudessa kulloinkin vatvottiin, kulki nopeasti eteenpäin. Koska tieto kulki, pystyimme reagoimaan siihen heti, kun huolta tai ongelmia ilmeni, kertoo Forssan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kaisa Lepola.

Palkittu Forssan malli

Turvapaikanhakijoiden tuloon liittyvästä ajanjaksosta nousee esiin kaksi asiaa. Yksittäisten ihmisten tekoset lietsoivat ongelman kokoaan suuremmaksi. Toisekseen aika, jolloin kaupungissa kuohui, oli suhteellisen lyhyt.

"Forssan malli" palkittiin joulukuussa kansainvälisellä rikoksentorjuntapalkinnolla.

Kaisa Lepola
Kaisa Lepola sanoo kotouttamistyön onnistuneen, koska reagointi, tiedotus ja ratkaisuihin panostaminen oli nopeaa. Työ jatkuu edelleen, hän muistuttaa.Marja-Helena Ojanperä / Yle

Kaisa Lepola sanoo Forssan mallin olevan hybridi erilaisia käytännön tekoja. Päätös kattavasta tilannekuvasta, nopeasta reagoinnista ja maahanmuuttokoordinaattorin palkkaamisesta ovat osa sitä.

Naapurustosovittelun mallista sovellettiin forssalainen yhteisösovittelu, esimerkkinä tehokkaasta rikoksentorjunnasta. Kantaväestön äänekkäimmät, jotka kokivat vastatulleet uhkana, istutettiin nenäkkäin vastaanottokeskuksen aktivistien kanssa; sovitellen pulmat ratkottiin ja tilanne rauhoittui.

– Tälle työlle on myös annettava tuki, pelkkä toivominen ei riitä. Resursseja ja apua siirrettiin nopealla aikataululla sinne, missä niitä kulloinkin tarvittiin, sanoo Lepola.

Hämeessä kunnille maksettavat pakolaiskorvaukset ovat kasvaneet vuodessa lähes miljoonalla eurolla. Forssa sai pakolaisten kotoutumisen edistämiseen lähes 300 000 euroa viime vuonna, mikä oli edellisvuotta tuplasti enemmän.

Keväällä Rana valmistuu kokiksi

Vaikka Forssassa oli todella iso kriisi hätämajoituskeskuksen tulon jälkeen ja tapahtumista syntyi Forssalle maineelle hetkellisesti haittaa, kaupunkiin jäi kuitenkin kriisin jälkeen iso osa nykyään tyytyväisiä maahanmuuttajaperheitä.

Esimerkiksi irakilainen Rana Abdulkareem on asunut Suomessa reilut kolme vuotta. Aluksi Rana tuli Suomeen vanhimman poikansa kanssa. Perhe yhdistyi vuonna 2017, kun isä Teif ja lapset Hasan ja Teref saapuivat Suomeen. Perheen kolme lasta ovat sujuvaa suomen kieltä puhuvia koululaisia.

Rana aloitti kielenopiskelun jälkeen nopeasti opinnot ja valmistuu keväällä kokiksi. Puoliso Teif opiskelee parhaillaan suomen kieltä, mistä varsinkin perheen nuorin poika saa jatkuvaa hupia.

– Isältä menee varmaan ainakin kymmenen vuotta, ennen kuin se oppii suomen kunnolla, nauraa poika yhdeksänvuotiaan itsevarmuudella.

Mies ja nainen vierekkäin
Rana Abdulkareem ja hänen miehensä Teif asuvat Forssassa.Heidi Kononen / Yle

Ranan kotiseutu jäi Irakiin noin kuudenkymmenen kilometrin päähän Bagdadista. Forssa tuntuu turvalliselta – ja pieneltä.

– Täällä pääsee joka paikkaan pelkällä polkupyörällä! Lasten on turvallista tulla kouluun ja lähteä harrastuksiin, hän iloitsee.

Sekä perheen lapset että vanhemmat ovat saaneet suomalaisista kavereita. Vaikka Ranalle ehkä maistuisi hieman suuremmankin kaupungin meno, lasten tyytyväisyyttä on mukava katsoa.

– Jos vain saan Forssasta työpaikan, miksemme voisi jäädä tännekin, hän toteaa.

Alkuvaiheeseen panostaminen kannattaa

Forssan seudun maahanmuuttokoordinaattori Milla Parviainen pitää kotouttamista tehokkaana silloin, kun panostetaan alkuvaiheen palveluihin. Määrätietoinen kotouttamistyö on pienten asioiden summa. Arkinen apu on tehokkainta kotouttamista, hän uskoo.

Miten suomalaisessa kerrostalossa asutaan? Miten Suomessa käydään kaupassa ja miten ilmaistaan toisen ihmisen kunnioitusta?

Suomalaisesta lainsäädännöstä ja perusteista täytyy kertoa paljon. Parviaisen mukaan ei riitä, että kerrotaan miten Suomessa toimitaan, vaan täytyy myös perustella se, miksi näin on.

Milla Parviainen
Milla Parviaisen mukaan pelkkä suomalaisten tapojen kertominen ei riitä, vaan asiat on myös perusteltava hyvin.Heidi Kononen / Yle

– Kotouttamisen alkuvaiheessa auki puhuttavia asioita on paljon. Suomessa lapsi koulutetaan, eikä siihen vaikuta perheen asema, suku tai varallisuus, kertoo Milla Parviainen esimerkin.

Eniten ristiriitaa ei herätä uskonto tai naisen ja miehen välinen tasa-arvo, vaan suomalaisen yhteiskunnan tuloloukut, kertoo Parviainen.

– Usein keskustelemme siitä, miten on mahdollista, että Suomessa työtä tekevä ja työttömänä oleva henkilö voivat saada saman verran rahaa. Se herättää eniten hämmästystä, kertoo Milla Parviainen.

Yhteisiin harrastuksiin

Forssan kotouttamista voi pitää monella mittarilla onnistuneena. Kaupungilla huhut ovat vaimenneet, ja jos ongelmia tulee esiin, niihin puututaan heti. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Kaisa Lepolan mukaan on kaikkien forssalaisten ansiota, että yhteinen ymmärrys taannoin löytyi ja tilanne rauhoittui.

– Että meille mahtuu tänne väkeä ja pystymme elämään yhdessä.

Parin vuoden aikana kotouttamispalveluissa asioineista maahanmuuttajista noin 75 prosenttia on jäänyt asumaan ja opiskelemaan Forssan seudulle, tähtäimessään ammatti ja työpaikka, kertoo Milla Parviainen.

– Ajattelen niin, että noin viiden vuoden aikana ihminen sopeutuu ja löytää oman paikkansa uudesta maasta ja yhteiskunnasta. Avoin keskustelu ja oikean tiedon jakaminen on tärkeintä.

Maahanmuuttajia ja kantasuomalaisia ei eristetä omiin porukoihin. Jos Forssasta löytyy maahanmuuttajataustainen talentti, sopiva urheilujoukkue tarpeeseen varmasti löytyy, pohtii Parviainen.

– Vapaa-ajalla löytyy sosiaalinen verkosto ja oma tukiverkko, minkä turvin maahan kotoutuminen voi alkaa. Viranomaistyöllä on paikkansa alkuvaiheessa, mutta loppu on sitten meidän kaikkien yhteinen asia, toteaa Parviainen.