Savo-Karjalan vaalipiiri yhdistyi jo viime vaaleissa, mutta harva äänestää maakuntarajan yli – lehti: "Olemme häpeilemättömästi maakuntamme puolella"

Savo-Karjalassa äänestetään yhä mielellään oman kylän tyttöjä ja poikia.

Kotimaa
Savo-Karjalan äänestyspronsentit toiseen maakuntaan
Näin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa läpimenneiden ehdokkaiden äänet virtasivat maakunnasta toiseen. Vajaa 16 prosenttia pohjoiskarjalaisten kansanedustajien äänistä tuli maakuntarajan takaa. Alle 10 prosenttia pohjoissavolaisten kansanedustajien äänistä virtasi naapurimaakunnasta.Joonas Nieminen / Yle

Savo-Karjalan yhteisen vaalipiirin myötä äänestäjät voivat nyt toista kertaa valita ehdokkaansa maakuntarajan yli. Uudehkon vaalipiirin sisällä on kuitenkin havaittavissa nurkkakuntaista ajattelua.

Esimerkiksi sanomalehti Karjalainen on linjannut, että se julkaisee verkkosivuillaan ja kanavissaan vain pohjoiskarjalaisten ehdokkaiden videoita. Lehti pyysi puolueiden ehdokkailta videoita saatesanoilla:

"Koska levikkialueemme on Pohjois-Karjala, olemme rajanneet tämän tilaisuuden niille ehdokkaille, joiden kotikunta on Pohjois-Karjalassa. Eli Pohjois-Savossa asuvien ehdokkaiden videoita emme tarvitse."

Toimituspäällikkö Jyrki Utriainen, boostaako Karjalainen kansanedustajiksi vain pohjoiskarjalaisia eduskuntavaaliehdokkaita?

– Me olemme häpeilemättömästi meidän maakuntamme puolella. Meidän maakuntalehtemme tilaajat ovat pohjoiskarjalaisia, ja me teemme sisältöjä heille. Ei meille ainakaan mitään haittaa ole, jos pohjoiskarjalaisia edustajia valittaisiin vaaleissa mahdollisimman paljon, Utriainen toteaa.

– Savo-Karjalan vaalipiiri on aikoinaan perustettu poliitikkojen päätöksellä. Se ei vaikuta meidän linjauksiimme, hän jatkaa.

Jyrki Utriainen
Jyrki Utriainen Karjalaisen toimituksessa. Heikki Haapalainen / Yle

Yhteisessä, kahden maakunnan vaalipiirissä linjaus tuntuu ristiriitaiselta. Eikö myös lehden tilaajien etu olisi, että he pääsisivät tutustumaan koko vaalipiirin ehdokkaisiin ja heillä olisi enemmän vaihtoehtoja, joista valita oma ehdokas?

– Se on todella tärkeää. Me teemme paljon sisältöjä, joissa koko alueen ehdokaskanta pääsee ääneen. Meillä on vaalikone, joka on rakennettu yhdessä Savon Sanomien kanssa. Sieltä löytyvät ne ehdokkaat, jotka ovat sinne tietonsa laittaneet ja vastanneet. Sielläkin saa videolla itseänsä esitellä, Utriainen kertoo.

Utriainen muistuttaa, että lehden yleisönosasto on auki myös pohjoissavolaisille ehdokkaille. Mielipidekirjoituksille on annettu lehdessä lisää tilaa, ja kaikki julkaisukelpoiset tekstit julkaistaan myös verkossa. Utriainen itse ei pidä videoita koskevaa linjanvetoa erikoisena.

– Ei tässä ole mielestäni mitään ihmeellistä, että maakuntalehti linjaa näin. Olemme saaneet vain yhden suoran palautteen tästä aiheesta, Utriainen sanoo.

Savon Sanomien toimituspäällikkö Heikki Toivanen kertoo, ettei Savon Sanomilla ole yhteisen vaalikoneen lisäksi tulossa erillistä galleriaa pohjoissavolaisille ehdokkaille.

– Ajattelemme vaalipiiriä kokonaisuutena, Toivanen sanoo.

"Medialta aika outo veto", moittii puoluepomo

Perussuomalaisten Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja Pia Pentikäinen pitää sanomalehti Karjalaisen linjausta yllättävänä.

– Se on medialta aika outo veto. Ei hyvän maun mukainen. Olemme samaa vaalipiiriä ja ajamme samoja etuja, vaikka välimatkat ovatkin pitkiä, Pentikäinen perustelee.

Entä onko puolueiden omissa piireissä havaittavissa nurkkakuntaisuutta?

Pentikäisen mukaan perussuomalaisten ehdokkaat "juoksevat kampanjoimassa ihan missä vain".

– Mutta hyvä kysymys on, ovatko äänestäjät avoimin mielin äänestämässä maakuntarajan yli, Pentikäinen pohtii.

Viime vaaleissa eivät olleet, osoittavat tilastot.

Vuonna 2015 eduskuntaan pääsi kuusi pohjoiskarjalaista ehdokasta. Heidän äänistään vain vajaa 16 prosenttia tuli maakuntarajan toiselta puolelta. Ylivoimaisesti eniten pohjoissavolaisten ääniä maakuntarajan yli kahmi vihreiden Krista Mikkonen. Toisena tuli sosiaalidemokraattien Riitta Myller.

Loput kymmenen vaalipiirin kansanedustajaa ovat pohjoissavolaisia. Alle 10 prosenttia heidän äänistään tuli Pohjois-Karjalan kunnista. Eniten pohjoiskarjalaisiin äänestäjiin vetosivat pohjoissavolaisista ehdokkaita kristillisdemokraattien Sari Essayah ja sinisten Pentti Oinonen.

Oinosen menestymistä voi osaltaan selittää myös se, että hän on viettänyt lapsuutensa Kontiolahdella ja myös muutti sinne virallisesti vaalivuoden kesällä.

Tänä vuonna Savo-Karjalan piiristä valitaan 15 kansanedustajaa. Alueen edustajien määrä vähenee yhdellä asukasluvun vähenemisen vuoksi.

Äänet oman kylän tytöille ja pojille

Keskustan Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Antti Varis sanoo, että myös taloudelliset syyt vaikuttavat naapurimaakunnista saataviin äänisaaliisiin. Ehdokkaat eivät kampanjoi samalla volyymilla maakuntarajan toisella puolella, vaikka piireissä tehdäänkin yhteistyötä ja pidetään yhteisiä vaalitilaisuuksia.

– Vaikka maakuntarajan yli on vuorovaikutusta, niin äänet liikkuvat rajan yli vain vähän. Esimerkiksi vieremäläinen ja kesälahtelainen eivät kohtaa toisiaan kovin montaa kertaa elämässään. Silloin kynnys äänestää maakuntarajan yli kasvaa, Varis pohtii.

Myös Savo-Karjalan sosiaalidemokraattien toiminnanjohtaja Seppo Eskelinen tunnistaa äänestäjien maakuntahengen.

– Halutaan äänestää oman kylän tyttöjä ja poikia, Eskelinen tiivistää.

Eskelisen mukaan ehdokkaat lukevat tarkasti viime vuoden äänestystilastoja. Erityisesti pienten paikkakuntien ehdokkaat panostavat oman alueensa äänestäjiin kampanjoissaan. Eskelinen arvelee, että isompien kaupunkien vaalitilaisuuksisa maakuntarajat ovat häilyvämpiä.

– Suoraan sanottuna uskoin, että neljässä vuodessa maailma muuttuisi niin, että kaksi maakuntaa olisi samalla kentällä. Nyt kun olemme kierrelleet vaalipiirissä, niin ei se ihan niin ole. Äänestäjät hakevat oman maakunnan ehdokkaita, Eskelinen pohtii.