Paula Tiessalo: Osa pojista ja miehistä kasvaa häpeämään sukupuoltaan ja on hukassa maskuliinisuutensa kanssa

Naisen seksuaalisuus ei enää ole tabu, mutta miehen seksuaalisuudesta ei uskalleta edes puhua, pohtii Paula Tiessalo blogissaan.

miehet
Paula Tiessalo
Paula TiessaloLaura Railamaa / Yle

Kirjoitin vastikään Yle uutisiin jutun perinteisen maskuliinisuuden rajoittavuudesta ja sen mahdollisesta vahingollisuudesta pojille ja miehille. Juttu perustui Yhdysvaltain psykologien yhdistyksen psykologeille antamaan hoitosuositukseen. Sen mukaan tiukasti perinteistä maskuliinista roolia toteuttavilla miehillä on suurempia terveys- ja syrjäytymisriskejä kuin muilla miehillä.

”Eikö enää saa olla mies?” kyseli joku lukija tuohtuneena.

”Onko maskuliinisuus muuttunut kirosanaksi?” komppasi toinen.

Vastaukset ovat helppoja: kyllä saa eikä ole. Juttu kirvoitti keskustelua miesten asemasta yhteiskunnassa ja parisuhteissa. Jotkut kokivat, että perinteisen maskuliinisuuden huonojen puolien esiintuominen demonisoi kaiken maskuliinisuuden.

Onko miehenä oleminen sitten kriisissä? Koska minä naisena en voi antaa asiasta omakohtaisia lausuntoja, kysyin asiaa seksuaalisuuden moniosaaja Jouni Forsströmiltä. Hän on muun muassa ollut kirjoittamassa opaskirjaa BDSM-seksistä ja opiskelee parhaillaan seksuaalineuvojaksi.

Sooloseksileluja hankkivaa naista pidetään itsenäisenä ja rohkeana, miestä "säälittävänä runkkarina".

Keski-ikäinen, niin sanotun tavallisen miehen näköinen ja oloinen Forsström on yksi niistä, jotka kaipaavat lisää ja suorempaa puhetta miehistä ja maskuliinisuudesta. Hänelle maskuliinisuus tarkoittaa jämäkkyyttä, luotettavuutta, asioista huolehtimista ja heikompien puolustamista ilman pullistelua.

Hänen mukaansa osa pojista ja miehistä kasvaa häpeämään sukupuoltaan ja siihen liitettyjä odotuksia. Kaikki pojat eivät saa tukea kasvulleen maskuliinisiksi miehiksi. Kasvatusperiaatteet ja yhteiskunta muokkaavat ihmisiä.

– Maskuliinisuus tuntuu olevan vähän kielletty aihe. Kaikkien miesten ei tarvitse olla maskuliinisia, mutta hyvä maskuliinisuus ansaitsee tukea siinä missä muutkin olemisen ja sukupuolen ilmaisemisen tavat.

Jos on 20-30 vuotta vain tehnyt kuten käsketään, on vaikea tunnistaa omia halujaan.

Jouni Forsström

Tällainen kasvatustapa aiheuttaa Forsströmin mukaan miehille identiteettiongelmia. Ei osata olla ylpeitä omasta itsestä, kehosta ja vaatia sille hyvää.

– On paljon miehiä, jotka ovat kuin palvelija- tai kuhnuriyhdyskunta. Jos on 20-30 vuotta vain tehnyt kuten käsketään, on vaikea tunnistaa omia halujaan ja tarpeitaan, Forsström lataa.

Miehille myös annetaan jatkuvasti ohjeita siitä, minkälainen hänen pitäisi olla, jotta hän kelpaisi. Miehen pitäisi olla muuntuva kameleontti. Pitäisi olla äijä, rakentaa talo, korjata auto ja olla sellainen rakastaja, kuin nainen haluaa. Miehen oma halu on tabu, ja sen ilmaiseminen kiellettyä tai ainakin epäsopivaa.

Kun naisen seksuaalisuudesta on viime vuosina alettu puhua avoimemmin, sallivammin ja iloisemmin, miehen seksuaalisuus on jäänyt paitsioon. Harvat jutut miehen seksuaalisuudesta koskevat useimmiten erektio-ongelmia tai haluttomuutta.

Samalla kun naisille toitotetaan, että heillä on oikeus vaatia parempaa ja mielikuvituksellisempaa seksiä, vastuu siitä sälytetään miehille. Esimerkiksi sooloseksileluja hankkivaa naista pidetään itsenäisenä ja rohkeana, miestä "säälittävänä runkkarina". Tämä kiukuttaa miesten puolestapuhujaa.

– Kun julkisesti kehotetaan vaatimaan parempaa seksiä, kukaan ei kyseenalaista naisten omia seksitaitoja. Miehiä sen sijaan vaaditaan olemaan hyviä rakastajia. Mutta miten sellaiseksi oppii? Pornoa ei saa katsoa eikä ainakaan mennä minnekään harjoittelemaan, Jouni Forsström ihmettelee.

Moni mies kokee voimattomuutta vaatimusten edessä ja kokee, ettei hänellä itsellään ole lupaa ilmaista omia halujaan. Asiasta ei kuitenkaan osata eikä ehkä uskalleta puhua kumppanin kanssa. Itsestään selvää on, että tästä aiheutuu hankaluuksia parisuhteeseen.

Sitten Jouni Forsström pääsee kunnolla vauhtiin. Hän on huomannut, että monet miehet havahtuvat jossakin elämänsä vaiheessa siihen, että ovat eläneet kuin lampaat.

On tärkeää ottaa vastuu omasta seksuaalisuudesta. Tämä koskee kaikkia sukupuolia.

He tyytyvät niihin pieniin murusiin hellyyttä, mitä kumppania huvittaa milloinkin antaa. Mikään tai kukaan ei ole Forsströmin mukaan yhtä uskollinen kuin mies, joka odottaa edes vähän seksiä.

Jos nyt vielä pystyt provosoitumiseltasi lukemaan, niin jatka toki, sillä asiaan on olemassa ratkaisu. Ja vieläpä yksinkertainen sellainen. Nimittäin kommunikaatio. Puhuminen. Kissan nostaminen pöydälle. Omien tunteiden ja tarpeiden sanoittaminen kumppanin kanssa.

– Jos et muuta keksi, puhu naisesi alapäälle. Hymyile sille. Kun katsot sitä hyväksyvästi, olet jo puolitiessä naisen sydämeen.

Toinen tärkeä asia on vastuun ottaminen omasta seksuaalisuudesta. Tämä koskee kaikkia sukupuolia. Ei voi vaatia parempaa seksiä, jos ei tunne omia halujaan ja tarpeitaan.

Hyvä sooloseksi on ensimmäinen askel kohti hyvää seksiä toisen kanssa. Kun tunnet oman kehosi ja sen reaktiot, voit keskittyä paremmin myös kumppaniisi.

Myös omia seksitaitojaan voi harjoitella ja niitä kannattaa myös päivittää. Sama ruoka ei maistu monta päivää putkeen, miksi siis samanlaisena toistuva seksi maistuisi vuosikaudet?

Ja lopuksi: arvosta itseäsi ja vartaloasi. Ole hyvä toiselle, mutta myös itsellesi. Hyvä mies osaa olla myös hyvä ihminen.

Paula Tiessalo

Kirjoittaja on Yle uutisissa työskentelevä toimittaja, jonka intohimona on yrittää ymmärtää itseään ja muita. Hän opiskelee parhaillaan seksuaalineuvojaksi.

Lue lisää

Tuukka Tervosen kolumni: Ei ole yhtä tapaa olla mies – miehisyyteen kuuluu toksista maskuliinisuutta ja runoilevia mekkosankareita

Amerikan psykologiyhdistys: Perinteinen miehen malli vahingoittaa monia miehiä ja poikia