Hapenpuute uhkaa matalia pohjalaisjärviä

Keski-Pohjanmaa
Mies pilkkii järvellä lumituiskussa.
Yle / Petri Kuikka

Hapenpuute uhkaa matalia pohjalaisjärviä. Lämpimän kesän ja vähäsateisen loppuvuoden vuoksi monen järven vedenpinta on vuodenaikaan nähden keskimääräistä matalammalla Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.

Säännöstellyissä järvissä tilannetta on pystytty jonkun verran parantamaan, esimerkiksi Perhonjoen tekojärvien pinnat ovat juoksutusten pienentämisen ansiosta keskimääräisellä tasolla.

Järvien lisäksi happiongelmia voi ilmetä matalissa suljetuissa merenlahdissa ja fladoissa. Hapenpuute voi johtaa kalakuolemiin.

Matalissa järvissä suhteellisen vähäinenkin pinnanlasku merkitsee suurta vesitilavuuden pienentymistä. Järvien happivarannot vähenevät talven mittaan, koska jääkansi eristää järven ilmakehästä, eikä happea tuottavaa yhteyttämistä juuri tapahdu. Hapen kuluminen sen sijaan jatkuu. Rehevöityminen pahentaa tilannetta, sillä se lisää huomattavasti vesistöjen pohjalla kertyvän happea kuluttavan orgaanisen aineen määrää.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus seuraa vesistöjen happitilannetta. Helmikuun lämpimät säät ovat sulattaneet lumia ja sulamisvedet ovat tuoneet vesistöihin runsashappisempaa vettä. Samoin mahdolliset sulapaikat parantavat tilannetta kalojen kannalta. Jos ilmat kylmenevät ja jääpeitteinen aika jatkuu pitkään, niin happiongelmien ja kalakuolemien riski kasvaa merkittävästi.