Lihansyöjäbakteerinakin tunnettu streptokokki aiheuttanut useita verenmyrkytyksiä Lapissa

Kaksi ihmistä on kuollut A-streptokokin seurauksena talven aikana.

tartuntataudit
Naisella on suu auki ja lusikka suussa.
Angiina on A-streptokokki -bakteerin aiheuttama nielurisatulehdus. Sitä hoidetaan yleensä antibioottikuurilla. Angiina tarttuu kosketuskontaktissa ja sitä esiintyy etenkin 5–15-vuotiailla.Miki Wallenius / Yle

Yleisimmin angiinaa, mutta myös tulirokkoa, lihaksissa eteneviä tulehduksia, vaikeita ihotulehduksia ja jopa verenmyrkytyksiä aiheuttava A-streptokokki yltyy epidemiaksi 5 -10 vuoden välein. Lapin sairaanhoitopiirin infektiolääkäri Markku Broas kertoo, että epidemia on nyt meneillään niin Lapissa kuin valtakunnallisesti.

– Joulukuun alun jälkeen Lapin sairaanhoitopiirissä on ollut kahdeksan A-streptokokin aiheuttamaa verenmyrkytystä, kun niitä oli vuosi sitten neljä. Selvästi tämä on nyt aktiivinen ja tähän voi liittyä vakaviakin taudinkuvia ja jopa kuolemia, Broas toteaa.

Verenmyrkytykseen sairastuneet ovat olleet eri-ikäisiä aikuisia.

Talven aikana A-streptokokin seurauksena on menehtynyt Lapin sairaanhoitopiirin alueella kaksi ihmistä. Molemmat olivat perusterveitä nuoria ihmisiä.

Streptokokki-infektiot ovat hoidettavissa antibiooteilla. Broas korostaakin oikean diagnoosin merkitystä, jos korkean kuumeen kylkiäisenä tulee nieluoireita.

Broas kertoo, että syytä A-streptokokin yltymiseen epidemiaksi eri puolilla maailmaa ainakin kerran vuosikymmenessä ei tiedetä. Viime vuonna tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin THL:n mukaan yhteensä 370 A-streptokokin aiheuttamaa infektiota, mikä oli neljänneksen enemmän kuin vuonna 2017.

Influenssakausi näillä näkymin laantumassa

Influenssakausi sen sijaan näyttää olevan laantumaan päin. Broaksen mukaan viikolla 7 sairaanhoitopiirin alueella diagnosoitiin 89 influenssatapausta. Helmikuun puolivälin jälkeen tapausten määrä kääntyi laskuun ja viikolla 8 niitä oli 67. Vain osa influnssatapauksesta diagnosoidaan.

Tähän mennessä influenssatapaukset ovat olleet enimmäkseen A-virustyyppiä, useimmiten sikainfluenssaa.

– Joskus käy niin että B-influenssa tulee myöhemmin erikseen, mutta sitähän me emme tiedä vielä, Broas toteaa.

Hän arvioi, että influenssarokote on antanut tänä talvena vahvemman suojan kuin aiempina vuosina. Kaikkia se ei suojaa, vaan rokotteen ottaneita sairastuu jokaisen epidemian yhteydessä. Ikäihmisillä rokotesuoja näyttää olevan heikompi.

Valtakunnallisen rokotusrekisterin mukaan influenssarokotteita oli eri puolilla Suomea annettu 9.2 mennessä yli 1, 2 miljoonaa annosta.