Hämeenlinnan seudun vetovoima romahti yritysten silmissä: "Meidän on luotava yrityksille mahdollisuuksia sijoittua tänne"

Yrittäjiltä selvitettiin, kuinka hyvän toimintaympäristön Hämeenlinnan seutu tarjoaa paikallisille yrityksille. Tulos oli musertava.

elinkeinopolitiikka
Putki ja kipinöitä
Sekä Kuntaranking että Elinkeinopoliittinen mittaristo osoittavat, että Hämeenlinnan seudun vetovoimaisuus on yritysjohtajien silmissä laskenut.Sari Törmikoski / Yle

Hattulalainen Galena Pharman toimitusjohtaja Atte Kukkonen olisi halunnut ostaa Kuopiossa toimivalle lääkeyritykselleen kolmen hehtaarin tontin Hattulasta.

– Ensimmäisenä ehdotettiin, että enkö voisi ostaa tonttia joltain yksityiseltä. Lopulta kunnan omistaman teollisuustontin kauppasummasta päästiin yhteisymmärrykseen, mutta kaupan ehdoista kunnan puolelta ei ollut joustohalukkuutta, jolloin kauppa kariutui.

Hattulan kunnan tekninen johtaja Juha Prittinen kertoo, että Kukkoselle tarjottiin useita vapaana olevia elinkeinotontteja Merven teollisuusalueelta. Lisäksi Kukkoselle annettiin vinkki yksityisestä rakentamattomasta tontin osasta, joka sijaitsi kunnan tontin vieressä.

Vajaasti rakennettu teollisuusalue olisi näin tullut rakennetuksi järjestyksessä, eikä väliin jäisi tyhjiä, mahdollisesti teollisuustontiksi liian pieniä alueita.

Rakennusvelvoitteesta pidetään kiinni

Yritykset kaipaavat tonttikauppaan notkeutta. Kunta puolestaan noudattaa kaupoissa valtuuston asettamia ehtoja. Prittinen toteaa, että maankäyttöohjelman mukaisesti teollisuustontteja koskee Hattulassa kymmenen prosentin rakentamisvelvoite.

– Kun ostaja tarjoutui tässä tapauksessa täyttämään vain pienen osan rakentamisvelvoitteesta, tarjosimme aluksi pienempää osaa kunnan tontista ja olimme valmiita pitämään loput tontista varattuna kolme vuotta. Ehdotus ei ostajalle kelvannut, joten hän veti tarjouksensa pois, perustelee Prittinen kauppojen peruuntumista.

Prittinen huomauttaa, että virkamiesten on noudatettava valtuuston päätöksiä, lakeja ja määräyksiä.

– Jos ostaja ei niihin sitoudu, kauppoja ei synny. Meidän on oltava tasapuolisia kaikkia kohtaan, sanoo Prittinen.

Prittisen mukaan rakentamisvelvoitteen lisäksi Kukkonen ei hyväksynyt luovutusehtojen mukaista lohkomiskustannusta ja puustokorvausta. Jokaista sijoittumista harkitsevaa yritystä palvellaan henkilökohtaisesti ja pyritään löytämään ratkaisu, jolla kunnan elinvoima lisääntyisi, Prittinen huomauttaa.

Kuntarankingissa seutu romahti

Hämeenlinnan seudun vetovoimaisuus on yritysten silmissä pudonnut jyrkästi. Yritysmaailman näkemyksiä kartoittavista raporteista käy selvästi ilmi, että Hämeenlinnan seutukunnan vetovoimaisuus on heikentynyt. Vikaa on niin elinkeinopolitiikassa kuin yritysilmastossakin.

Helmikuun puolivälissä Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisi Kuntarankingin tulokset (siirryt toiseen palveluun) (EK). Hämeenlinnan seutu oli romahtanut eniten Suomen seutukunnista: toissavuoden kolmannelta sijalta sijalle 12. Vertailussa oli mukana 25 seutukuntaa. Näkemyksiä kysyttiin paikallisesta elinkeinopolitiikasta, sijainnin sopivuudesta, kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyydestä ja yleisestä yritysilmapiiristä.

Hämeenlinnan seutukunnan yritysjohtajat kokivat erityisesti yritysilmaston ja elinkeinopolitiikan heikentyneen, eikä sijaintiakaan nähty sellaisena vahvuutena kuin aiemmin.

Kyselyn tulokset synkkiä

Kuntarankingin tulokset ovat samansuuntaisia kuin viime vuoden toukokuussa julkaistussa Elinkeinopolitiikan mittaristossa. Elinkeinopoliittisessa mittaristossa yrittäjien kokonaisarvosana Hattulan elinkeinopolitiikasta oli kouluarvosanalla pudonnut 5,9:ään. Vuonna 2016 se oli 6,6 ja vuonna 2014 vielä 6,9.

Hattulan viimevuotinen lukema oli maakunnan alhaisin. Valtakunnallinen keskiarvo oli viime vuonna 6,7 ja Kanta-Hämeen maakunnan 6,5.

Hämeenlinnassa vastaava kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta oli 6,0 eli vain piirun Hattulaa parempi. Kanta-Hämeen parhaan arvosanan sai Jokioinen, jonka lukema oli 7,5.

Yrittäjien näkemys on siis selvästi kääntynyt negatiivisemmaksi vuosien mittaan. Kuulevatko kunnat yrittäjien viestiä?

Hämeenlinnan tori
Hämeenlinnan pitäisi olla paikka, jossa yritykset kokevat saavansa tukea myös toinen toisiltaan, pohtii strategiajohtaja Markku Rimpelä.Mika Halme / Yle

Kuntien puhallettava yhteen hiileen

Hämeenlinnan seudun heikkoudeksi Atte Kukkonen näkee sen, että Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala enemmän kiistelevät keskenään kuin rakentaisivat yhdessä alueen vetovoimaa.

– Henkilökohtaisesti olen vielä enemmän huolissani Suomen kilpailukyvystä Euroopan markkinoilla ja toisaalta Euroopan kilpailukyvystä globaaleilla markkinoilla, huomauttaa Kukkonen.

Hämeenlinnan seudulla on totuttu puhumaan ja luottamaan alueen hyvään sijaintiin. Isossa kuvassa se ei välttämättä ole enää itsestään selvää, myöntää Hämeenlinnan kaupungin strategiajohtaja Markku Rimpelä.

– Me olemme kahden tai oikeastaan kolmen tai jopa neljän ison kaupungin risteyksessä. Hämeenlinnan pitäisi nyt löytää ne vahvuutensa niin, että me olisimme vetovoimaisia tässä välissä, kiteyttää Hämeenlinnan kaupungin strategiajohtaja Markku Rimpelä.

Yrityksille luotava mahdollisuuksia

Hämeenlinnassa vetovoimaisuuden heikentymiseen on jo tartuttu. Kaupunki on jo aloittanut viiden teeman ohjelman, jolla se pyrkii muun muassa luomaan yrityksille mahdollisuuksia kasvuun.

– Yritysilmapiiri tietysti lähtee muun muassa siitä, kuinka mahdollistava kaupunki on. Meidän on luotava yrityksille mahdollisuuksia sijoittua tänne ja olla täällä. Siihen pitää kiinnittää huomiota, sanoo Rimpelä.

Lisäksi pitäisi kiinnittää huomiota myös yritysten väliseen yhteistyöhön.

– Hämeenlinnan pitäisi olla paikka, jossa yritykset kokevat saavansa tukea myös toinen toisiltaan.

Sijainti sittenkin valtti

Positiivisiakin esimerkkejä Hämeenlinnan seudulta löytyy. Kuopion kupeessa Siilinjärven Vuorelassa toimiva Hydroline Oy suunnitteli palvelupisteiden perustamista pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle.

Hämeenlinnasta löytyi kuitenkin sopiva halli, josta yritys pystyy tavoittamaan eteläsuomalaiset asiakkaat yhdestä paikasta.

– Saimme vinkin paikasta Linnan Kehitykseltä ja sieltä he auttoivat meitä. Kaikki sujui oikein mainiosti, kiittelee Hydrolinen palvelujohtaja Jani Lehikoinen.

Hydrolinen pieni konepaja toi Hämeenlinnan puolenkymmentä uutta työpaikkaa.

– Meidän toimintamme kannalta Hämeenlinna on hyvin keskeisellä paikalla. Siitä on tunnin matka Helsinkiin ja Tampereelle, vajaat pari tuntia Turkuun. Huoltoliiketoimintamme on kovassa kasvussa ja tällä sijainnilla saamme Etelä-Suomen katettua.

Jani Lehikoinen korostaa sijainnin lisäksi paikallisten yritysverkostojen merkitystä niin alihankinnan kuin tavaratoimitusten kannalta.