Haluatko nähdä, millaisella aluksella pääministeri Svinhufvud pakeni Helsingistä? Lähde virtuaalimatkalle sotien murjoman jäänmurtaja Tarmon sisuksiin

Virtuaalikierroksella esitellään 112-vuotiaan höyryjäänmurtaja Tarmon sisätiloja ja historiaa.

jäänmurtajat
Jäänmurtaja Tarmo.
Minna Heikura / Yle

Maailman tiettävästi toiseksi vanhin säilynyt höyryjäänmurtaja Tarmo on ollut monessa mukana. Nykyään eläköitynyt alus seisoo merikeskus Vellamon kyljessä Kotkassa, ja se on ollut suosittu turistikohde.

Nyt Tarmoon pääsee tutustumaan myös omalta kotikoneelta tai kännykästä.

Aikamatkan merenkulun historiaan voi tehdä verkossa, sillä Suomen merimuseo on ottanut keskiviikkona käyttöön Tarmon 360-virtuaalikierrokset (siirryt toiseen palveluun). Virtuaalikierros esittelee aluksen tilat, mutta esittelee myös aluksen historian kohokohtia ja merimiesten arkea jäänmurtajalla.

Laivan käytävä
Virtuaalikierroksella pääsee jäänmurtaja Tarmon käytäville netin välityksellä.Juulia Tillaeus / Yle

Värikäs historia

Tarmo oli 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenten voimakkain ja tehokkain murtaja Suomessa. Se rakennettiin Englannissa vuonna 1907 ja se oli Merenkulkuhallituksen käytössä vuoteen 1970 asti eli jäi eläkkeelle 63-vuotiaana.

Noin sata vuotta sitten pääministeri Svinhufvud pakeni punasotilaiden valtaamasta Helsingistä jäänmurtaja Tarmolla. Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 ja sisällissodan puhjettua tammikuussa 1918 alus oli edelleen venäläisten hallussa. Svinhufvudin käskystä Tarmo kaapattiin itsenäisyysaktivistien haltuun.

Talvisodassa jäänmurtajat aseistettiin ja ne olivat puolustusvoimien hallinnassa. Tammikuussa 1940 Tarmoa pommitettiin Kotkan satamassa, jolloin 39 miestä kuoli ja 13 haavoittui.

1990-luvulla museoituun alukseen tehtiin miljoonan euron remontti vuonna 2017.

Suomen merimuseo on toteuttanut Tarmon 360-virtuaalikierroksen yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kanssa.

Tarmon paikka on ollut Merikeskus Vellamon museoaluslaiturissa vuodesta 2008 alkaen.