Meččypoččiloin miäry vähenöy Suomes – tiijoittamistu afrikkalazeh poččiruttotaudih näh ližätäh

Luonnonvarakeskuksen mugah Suomes on nenga kaksituhattu meččypoččii. Enämbi niidy on Liideh-Suomes da Päivännouzu-Uvvelmual.

Yle Uudizet karjalakse
Villisika
MeččypoččiAOP

Meččypoččiloin miäry on vähennyh Suomes ehkoi kai kolmasvuitil mennyt vuvven miäräh verraten. Luonnonvarakeskuksen Luken uvvemban arvivon mugah meččypoččikannan miäry pakkaskuul oli 1500–2600 elättii.

Luke toven kiinnittäy mieldy sih, gu kannan arvivoičendas on ebävarmuttugi. Mečästyksen ližäkse kandah on voinnuh vaikuttua rajan yli tulijoin meččypoččiloin vähenemine. Sidä paiči Luken mugah mulloi kandu toinah oli arvivoittu suurembakse.

– Meččypoččii mečästettäs äijy, ga Suomen vaigiembat olot vaikutetah sih. Suomeh verraten Keski-Eurouppu libo Suvi-Ruočči ollah meččypoččiloile ruajun jyttyzet kohtat. Sie syömisty heile löydyy ymbäri vuvven, sanou Mečästäjienliiton Liideh-Suomen toimindanjohtai Erkki Pentinniemi.

Meččypoččiloin miäriä on arvivoittu erähän vuvven aijan da se pohjavuu äijälgi mečästäjien arvivoloih.

Nenga vuozi tagaperin Luonnonvarakeskus arvivoi Suomen meččypoččikannan miäräkse 3 155 elättii. Silloi čotaittih, gu meččypoččiloin miäry oli kazvanuh nenga 23 prosental iellizen vuvven miäräh verraten. Luken mugah kanzuarvivoloin uskottavus paranou mugasanotusti aigusarjan pitketes.

Tiijoittamistu afrikkalazeh poččiruttotaudih näh ližätäh

Enämbi meččypoččiloi iellehgi on Liideh-Suomes da Päivännouzu-Uvvelmual.

Meččypoččiloin miäriä tahtottas pietellä mečästyksen vuoh enne kaikkie afrikkalazen poččiruttotavvin leviendän estämizekse. Vagavih elättilöin taudiloih kuulujua tauduii ei nähty Suomes. Nygöi leviejy epidiemii algoi vuvvel 2007 Kaukuazal da siepäi se on levinnyh ezimerkikse Eurouppah da Baltien mualoih.

Tiijoittamistu tavvin leviemizeh näh tahtottas muuttua effektiivizembäkse Suomes tänä vuon. Nenga ezimerkikse Syömisvirrasto tahtou azettua info-ozuttehii valdudorogoin huogavundukohtih da Helsingi-Vantuan aerodromale. Sen ližäkse Syömisvirraston uuzis Youtube-videolois sanellah taudih näh matkuniekoile, mečästäjile da toizile luonnos liikkujile.

Mulloi algoi sežo oman ruavon tullin opastettu syömiskoiru tullin kouluttama ruokakoira. Koiran ruavonnu on vainuta muah tuodavat lihahizet matkuniekoin tavaroin tukus.

Villisikojen määrä laskussa Suomessa – tiedottamista afrikkalaisesta sikarutosta tehostetaan