"Toimittajamme näkivät joka yö keikoillaan keskimäärin kahdeksan ruumista" – Palkittu journalisti ei vaikene Filippiinien huumesodasta

Rappler-uutissivuston perustaja Maria Ressa on joutunut Duterten hallinnon silmätikuksi.

Filippiinit
Filippiiniläinen toimittaja Maria Ressa piti 14. helmikuuta tiedostutilaisuuden päästyään takuita vastaan vapaaksi.
Filippiiniläinen toimittaja Maria Ressa piti 14. helmikuuta tiedostutilaisuuden päästyään takuita vastaan vapaaksi.Alecs Ongcal / EPA

ManilaToimittaja Maria Ressa on Rappler-verkkouutissivuston (siirryt toiseen palveluun) toimitusjohtaja, jonka vapaus ja työ Filippiineillä ovat uhattuina. Siksi amerikkalainen Time-aikakauslehti nimesi (siirryt toiseen palveluun)hänet 2018 yhdeksi vuoden henkilöistä.

Ressan vaino sai alkunsa, kun Rappler alkoi kuvata Filippiinien huumeiden vastaista sotaa, jonka presidentti Rodrigo Duterte aloitti noustessaan valtaan vuonna 2016.

– Toimittajamme näkivät joka yö keikoillaan keskimäärin kahdeksan ruumista. Se ei ole normaalia. Me jatkoimme juttujen tekoa. Pidimme lukua poliisin kertomasta uhrien määrästä ja huomautimme, jos luvut eivät pitäneet paikkaansa, Ressa kertoo toimituksessaan Manilassa.

Kun surmattujen määrä nousi tuhansiin alle vuodessa eikä syyllisiä saatu oikeuden eteen, verkkosivu julkaisi juttusarjan rankaisemattomuudesta.

Samalla Rappler paljasti myös propagandakampanjan, jota pyöritti verkkoon piiloutunut trolliarmeija.

– Me olimme ensimmäisenä tutkimassa hallituksen käyttämää propagandakoneistoa. Se oli valeinformaatioverkosto. Sitä piti yllä sama sosiaalisen median kampanjakoneisto, joka auttoi presidentti Dutertea voittamaan vaalit, Ressa kuvailee.

Paljastusten jälkeen alkoivat vaikeudet.

Filippiiniläinen toimittaja Maria Ressa kävi videoneuvottelua kännykällään tammikuussa Manilassa.
Maria Ressa kävi videoneuvottelua kännykällään tammikuussa Manilassa.Francis R. Malasig / EPA

Hallinto haastoi oikeuteen

Kun Rappler julkaisi artikkelin verkkopropagandasta, uutissivusto sai päälleen organisoidun vihaviestien vyöryn.

– Sain noin 90 vihaviestiä tunnissa. Ja Rappler sai vielä enemmän, Ressa muistelee.

Sosiaalisen median raivon myötä alkoivat myös oikeusjutut.

Presidentti Duterte väitti, että Resan johtama verkkosivu oli amerikkalaisessa omistuksessa, koska se sai rahoitusta kansainvälisten toimittajien ja sijoittajien ryhmiltä. Rappler joutui selvittämään oikeudelle, että yhtiö oli täysin filippiiniläisten hallussa ja omistajat olivat verkkosivun omia toimittajia.

Presidentti Duterte uhkaili myös muita huumesotaa arvostelleita tiedotusvälineitä.

Filippiinien hallitus on nostanut Ressaa ja Rappleria vastaan kymmenen oikeusjuttua vuoden 2018 alusta lähtien. Ressa on maksanut takuut jo kuusi kertaa pysyäkseen vapaalla jalalla.

– Emme elä normaaleja aikoja. Olen ollut toimittaja yli 30 vuotta. Tämä on selkeästi pyrkimys pelotella ja hiljentää meidät. Mutta me taistelemme, Ressa sanoo.

Presidentti Rodrigo Duterten kaudella Filippiinit on aloittanut aggressiivisen kampanjan huumerikollisuuden kitkemiseski.
Presidentti Rodrigo Duterten kaudella Filippiinit on aloittanut aggressiivisen kampanjan huumerikollisuuden kitkemiseski. Francis R. Malasig / EPA

Rahoitusta ja aiheita joukkoistamalla

Rappler on uraauurtava tiedotusväline niin Kaakkois-Aasiassa kuin maailmallakin. Ressa perusti sen yhdessä kokeneiden kollegojensa kanssa. Suurin osa heistä oli naisia.

Vuosikymmeniä politiikkaa seuranneet toimittajat ja nuoret diginatiivit alkoivat vahtia vallanpitäjiä ja tuottaa niin tekstiä, kuvia kuin videota verkkosivuille uudella teknologialla.

Rapplerin toimintamalli niin rahoituksessa kuin uutisoinnissakin perustuu osin joukkoistamiseen. Niinpä Rappler panostaa myös kansalaisjournalismiin.

– Käytämme teknologiaa kasvaaksemme ja keskustellaksemme yleisön kanssa. Haluamme journalismillamme rakentaa yhteisöjä toimimaan.

Rapplerin menestys perustuu osin teknologiaan ja verkon voimaan. Mutta nyt verkosta on tullut sotatanner.

– Sosiaalisessa mediassa tapahtuva informaatiosota ja filippiiniläisten manipulointi Facebookissa on helpottanut valheiden naamioimista totuudeksi. Taistelemme sitä vastaan, Ressa kiteyttää.

Mielenosoittajat protestoivat helmikuussa Maria Resan pidätystä Manilassa.
Mielenosoittajat protestoivat helmikuussa Maria Resan pidätystä Manilassa. Alec Ongcal / EPA

Valedemokratiassa sananvapauden rajat ovat häilyviä

Ennen siirtymistään Rappleriin Ressa tutki useita vuosia Kaakkois-Aasian terroristiverkostoja amerikkalaisen CNN-uutiskanavan toimittajana sekä Filippiinien ja Indonesian toimitusten päällikkönä.

Tässä työssä entinen sotakirjeenvaihtaja oppi tunnistamaan diktaattori Suharton valheet kuten sotilashallinnon luomat, islamisteiksi naamioidut taistelujoukot. Hän myös neuvotteli panttivangeiksi joutuneet toimittajansa vapaiksi islamistiselta Abu Sayyaf -terroristiryhmältä johtaessaan filippiiniläisen TV-kanavan uutistoimitusta.

Ressan mukaan tämän päivän taistelut verkossa ja oikeudessa ovat kuitenkin omalla tavallaan vaikeampia kuin raportointi diktatuurin alla.

– Tavallaan niissä olosuhteissa työskentely on helpompaa. Rajat ovat selkeät. Tiedät, että jos ylität tietyn rajan, joudut vankilaan. Nyt vallanpitäjät yrittävät muuttaa säännöt, mutta näytellä kuin eläisimme yhä demokratiassa, Ressa miettii.

Lue lisää:

Presidenttiä kritisoinut toimittaja saa nyt kunnianloukkaussyytteen Filippiineillä