“Siinä tulee pieni humala päälle” – suomalaistutkimus paljastaa, miksi ihmiset hullaantuvat auringosta

Yli 10 prosenttia eteläsuomalaisista auringonottajista ei käytä aurinkovoiteita syöpäriskistä huolimatta.

tutkimus
Nainen ottaa vatsallaan aurinkoa.
Tutkimuksen mukaan vaarallisinta on ottaa aurinkoa illalla. Iho pitäisi myös totuttaa aurinkoon talven jälkeen vähitellen, jotta iho ei palaisi niin herkästi.Wasim Khuzam / Yle

Miksi auringonvalo tuntuu niin hyvältä? Tampereen yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että aurinko aiheuttaa nautinnon tunnetta myös fyysisesti.

Ultraviolettisäteily lisää mielihyvää aiheuttavaa beta-endorfiini-hormonia ihossa. Mielihyvähormoni on opioidi eli morfiinin sukulaisaine. Se siis laukaisee nautinnon tunteen kehossa, mutta aiheuttaa myös riippuvuutta.

– Jos iho-aivoyhteys toimii, siinä voi tulla ikään kuin pieni humalatila päälle auringosta, ihotautien erikoislääkäri ja Tampereen yliopiston iho- ja sukupuolitautiopin professori Erna Snellman kuvaa.

Tähän viittaavia löydöksiä on aiemmin saatu muualla ihmisaivojen PET-kuvantamistutkimuksissa. Sokkokokeessa rusketusriippuvaiset valitsivat UV-säteilyä tuottavan valolaitteen ensisijaiseksi lumevaloa antavan sijaan.

Professori Snellman kuuluu tutkimusryhmään, joka ensimmäisenä Suomessa on selvittänyt kyselytutkimuksen avulla suomalaisten auringonoton tapoja ja rusketusriippuvaisuutta.

Rusketus hinnalla millä hyvänsä

Osa suomalaisista palvoo aurinkoa ja ottaa rusketusta ihosyövän riskistä täysin välittämättä. Tuore tutkimus kertoo, että jopa kolmannes eteläsuomalaisista auringonottajista on rusketuksen väärinkäyttäjiä tai rusketusriippuvaisia.

– Vastaanotolle tulee ihosyövästä parantuneita vanhempia naisia, jotka ovat ruskeita kuin papu. He ottavat aurinkoa ruskettuakseen syövästä huolimatta, Snellman kuvailee.

Auringonottajista vajaat kymmenen prosenttia luokiteltiin jopa rusketusriippuvaisiksi ja noin puolet vastanneista kertoi ottavansa aurinkoa aina kun se on mahdollista.

Rusketusriippuvaisuus on Snellmanin mukaan fyysisesti ja henkisesti yhtä ongelmallista ja koukuttavaa kuin esimerkiksi peliriippuvuus. Siihen kuuluu pakonomainen tarve päästä aurinkoon ja saada rusketusta.

Aurinkoa ei pitäisi ottaa lainkaan rusketuksen vuoksi.

Erna Snellman

Riippuvaisuus näkyy ihmisen käytöksessä muun muassa tapana ottaa aurinkoa pitkiä aikoja ilman aurinkovoiteiden tuomaa suojaa, kuin hinnalla millä hyvänsä.

– Suomessa rusketusriippuvaisuus on varmasti vähäisempää kuin ulkomailla, sen määrittelee jo pohjoinen ilmasto. Mutta nämä riippuvaiset korvaavat aurinkoa myös solariumilla, Snellman kertoo.

Kyselytutkimuksen perusteella riskikäyttäjistä yli 20 prosenttia on rusketuksen väärinkäyttäjiä. He siis ottavat aurinkoa liikaa ja ilman tarvittavaa aurinkosuojaa, vaikka ihosyöpien määrät ovat kasvaneet Suomessa. Väärinkäyttäjä ei silti ole rusketuksesta vielä riippuvainen.

– Aurinkoa ei pitäisi ottaa lainkaan rusketuksen vuoksi. Ihosyöpäriski ilman aurinkovoidetta on korkea, Snellman linjaa.

Rusketusriippuvaisuutta tutkittiin kyselyllä, joka oli suunnattu auringonottajille Tampereen uimarannoilla ja puistoissa ja Porin Yyterin uimarannalla elokuussa 2015. Vastaaminen oli mahdollista joko internet-linkin kautta tai postitse.

Tutkimusryhmään kuuluu tutkijoita Tampereen yliopistosta ja yliopistosairaalasta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä tilastotieteilijä Helsingin ja Kuopion yliopistosta.

Tutkijat Anna Toledo, Erna Snellman ja Iina Tarkiainen ottavat selvää aurinkoriippuvuuden syistä.
Tutkijat Anna Toledo, Erna Snellman ja Iina Tarkiainen tutkivat muun muassa rusketusriippuvaisuutta.Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

D-vitamiinin takia aurinkoa ei tarvitse erikseen ottaa

Moni suomalainen ottaa kaiken ilon irti helmi–maaliskuun ensimmäisistä auringonsäteistä myös D-vitamiinituotannon varmistamiseksi. Aurinkoa ei kuitenkaan tarvitse erikseen ottaa, jotta D-vitamiinia saadaan tarpeeksi.

Suomessa kesäaikaan jo 15 minuutin altistus kolmesti viikossa käsien ja kasvojen alueelle riittää vitamiinituotannon tarpeisiin. Auringon UV-säteily ja heijastuminen lumesta vaikuttaa D-vitamiininmuodostukseen jo maaliskuulta lukien jopa Lapissa, selvisi tutkimusryhmän aiemmassa tutkimuksessa.

– Uudessa tutkimuksessamme jo yhden pienen UV-säteilyannoksen jälkeen D-vitamiinitaso alkoi nousta. Tämä on täysin uutta tietoa, Snellman sanoo.

Keskustelu aiheesta on avoinna 7.3.2019 kello 22.00 saakka.