Amnestyn pääsihteeri vierastaistelijoiden perheistä: "Tuokaa kansalaisenne takaisin"

Käytännössä vierastaistelijoiden tai heidän perheidensä on mahdoton päästä takaisin Suomeen omin avuin.

Isis
Amnestyn pääjohtaja Kumi Naidoo.
Amnestyn pääjohtaja Kumi Naidoo.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Keskiviikkona kansainvälinen media julkaisi haastatteluja, joita oli tehty Syyriassa Baghouzista pakenevien, ääri-islamilaisen Isis-järjestön taistelijoiden sekä heidän perheenjäsenteen kanssa. Yksi haastatelluista oli suomalainen "Sanna" lapsineen. Hän kertoi toivovansa, että pääsisi takaisin Suomeen.

Suojelupoliisin viestintäasiantuntija Anni Lehtonen kertoo, että Sanna ei ole ainoa Suomeen haluava.

– Suojelupoliisissa on tiedossa, että alueella on ihmisiä, jotka olisivat halukkaita palaamaan Suomeen.

Lehtonen ei ota kantaa siihen kuinka paljon palaamaan halukkaita on.

– Oletuksena on, että alueella on edelleen kymmeniä ihmisiä, joilla on sidoksia Suomeen.

Sisäministeriö on arvioinut, että Suomesta Syyrian ja Irakin kriisialueelle lähti noin 80 aikuista. Heistä naisia oli noin 20.

He ottivat mukaansa noin 30 lasta. Lisäksi alueella on syntynyt ainakin kymmenen lasta, sanoo sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen. Parikymmentä lähtijää on palannut jo jokin aika sitten, ja 15–25 henkilön arvioidaan kuolleen.

– Arvio on, että ne jotka siellä tällä hetkellä ovat, ovat sitä kovinta ydintä. He ovat olleet siellä pidempään ja käyneet läpi kovat taistelut, Mankkinen sanoo.

Perheenjäseniä ei voi jättää välitilaan

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin pääsihteeri Kumi Naidoo kommentoi Suomen-vierailullaan Ylelle vierastaistelijoiden perheiden tilannetta. Hänen mukaansa on selvää, että mahdolliset ihmisoikeusrikokset pitää Suomen lain mukaisesti tutkia ja tuomita.

– Tuokaa kansalaisenne turvaan. Heitä ei voi jättää epävarmaan välitilaan. Kokonaan käsien peseminen asiasta, se kuulostaa raukkamaiselta tavalta hoitaa ongelmaa, jonka toki tunnustamme vaikeaksi.

Orpo: naisten ja lasten kohdalla harkitaan

Kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon mielestä terroristiseksi luokiteltuun järjestöön kuuluvien tai niiden riveissä ulkomailla taistelleiden henkilöiden paluuta Suomeen ei pitäisi lähtökohtaisesti sallia.

Sisäministerinäkin vuosina 2015-2016 toiminut Orpo kuitenkin painottaa, että jos on kyse terroristijärjestön toimintaan osallistuneiden henkilöiden lapsista tai vaimoista, asiaa on syytä pohtia yksilökohtaisemmin

- Erityisesti lasten kohdalla tarvitaan harkintaa, koska he eivät ole vastuussa vanhempiensa ratkaisuista, Orpo kommentoi.

Lapsia arvioidaan eri lailla kuin aikuisia

Myös sisäministeriön Tarja Mankkisen mukaan lapset ovat eri asia. Naisten tekemisiä arvioidaan samalla tavoin kuin miestenkin.

– Lapset eivät ole sinne lähteneet, vaan heidät on viety, Mankkinen sanoo.

Hän johtaa väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn kansallista työryhmää. Sisäministeriön tiedon mukaan Suomesta ei ole lähtenyt alaikäisiä yksin taistelualueelle. Suomen viranomaiset ovat Mankkisen mukaan aiemmin auttaneet joitakin lapsia palaamaan Syyrian ja Irakin kriisialueelta.

– Suomi ei aktiivisesti auta aikuisia pois, mutta lasten kohdalla käytetään erilaista harkintaa. Siihen velvoittaa jo lainsäädäntö: Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen.

Mankkinen kuitenkin huomauttaa, että vaikka lapset ovat kohtaloonsa syyttömiä, he voivat olla samalla uhka. Lapset ovat joutuneet elämään propagandan ja väkivallan keskellä, ja sen vaikutuksia on vaikea arvioida.

Aikuiset päästetään maahan, jos itse tulevat

Aikuisten suhteen linja on se, että Suomi ei voi estää Suomen kansalaisia palaamasta kotimaahansa, mutta heitä ei noudeta. Paluuta haluavan ja passinsa menettäneen tai hävittäneen henkilön pitäisi hankkiutua omin neuvoin lähimpään Suomen suurlähetystöön Turkin Ankaraan.

Mitä sitten tapahtuu, jos Ankarassa suurlähetystön tiskille ilmaantuisikin henkilö, joka on mahdollisesti osallistunut terroristiseen toimintaan?

Mankkisen mukaan tällainen henkilö saa lain mukaisia konsulipalveluja, mutta samalla käynnistyy selvitys siitä, mitä hän on tehnyt.

– Täällä on poliisi vastassa ja esitutkinta käynnistetään mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Haasteena on se, millä tavalla saadaan riittävästi todisteita, jotta oikeus antaa tuomion.

Suomi kriminalisoi taistelualueelle terroristisessa tarkoituksessa matkustamisen joulukuussa 2016. Suurin osa Suomesta matkustaneista vierastaistelijoista lähti sitä ennen, joten heitä ei voida tämän lain perusteella tuomita. Heidän teoistaan olisi koottava todisteita, mikä on hyvin vaikeaa Syyrian ja Irakin kaoottisissa oloissa.

Mankkinen muistuttaa, että Euroopasta lähteneet vierastaistelijat eivät katoa mihinkään, vaikka he eivät palaisikaan kotimaihinsa.

– He ovat kasvaneet eurooppalaisissa maissa, he puhuvat eurooppalaisia kieliä. Heillä on siteitä ja sukulaisia. Yhteys tänne säilyy riippumatta siitä, missä on, Mankkinen sanoo.

– Ja tämän vuoksi vaatii tarkkaa pohdintaa, mikä on sellainen ratkaisu, joka parhaiten turvaisi Euroopan ja Suomen turvallisuuden.

Käytännössä Turkkiin lähetystöön pääsy mahdotonta

Käytännössä Isis-taistelijoiden perheineen on mahdotonta päästä kurdien leireiltä, saati vankilasta Turkkiin, Suomen Ankaran suurlähetystöön.

Turkki vaatii viisumin Syyriasta tulevilta. Isolla osalla Isis-taistelijoiden omaisista ei ole passia, saati voimassa olevaa passia.

– Mikäli Suomen kansalainen pääsee asioimaan Irakissa tai Syyriassa olevan toisen EU-maan konsulaatissa, ryhdytään selvittämään mahdollisuutta myöntää kotimatkaa varten EU:n hätämatkustusasiakirja, kertoo sähköpostitse ulkoministeriön konsuliasioiden yksikön päällikkö Antti Putkonen.

Hätämatkustusasiakirja kuitenkin edellyttäisi, että hakijan kansalaisuusasema on selvä ja että hakija pystytään luotettavasti tunnistamaan.

Lue lisää:

Isisin kalifaatista kotiin haikaileva "Sanna" videolla: "Pystyn elämään normaalia elämää Suomessa"

"Sanna" ja hänen naitettu 13-vuotias tyttärensä haluavat Syyriasta Suomeen – "Nyt kaikki on kauheaa", nuori tyttö sanoo