Malmirikas Sodankylä haluaa sopia kaivosyhtiöiden kanssa pelisäännöistä – kaivossopimus olisi toteutuessaan Suomen ensimmäinen

Kevitsan kaivoksella odotetaan avoimin mielin, mitä kunta päättää esittää.

kaivosteollisuus
Kevitsa kaivos
Louhittuihin kivimääriin perustuva louhintavero tekisi kaivosjohtaja Peter Bergman mukaan Kevitsan toiminnasta tappiollista. Kaivosveroa voitaisiin periä myös esimerkiksi liikevoiton mukaan.Annu Passoja / Yle

Suomessa toimivat ulkomaiset kaivosyritykset herättävät aika ajoin kysymyksen siitä, mikä on maaperän rikkauksien oikea hinta. Onko Suomi Euroopan Kongo, joka antaa malmit puoli-ilmaiseksi sille joka ensimmäisenä paikalle ehtii ? Jo enemmistö puolueista on sitä mieltä, että kaivoksille pitäisi säätää erityinen kaivosvero, jotta euroja jäisi nykyistä enemmän sinne, minne haitatkin jäävät.

Kaivosyhtiöt ovat nyt erityisen kiinnostuneita Sodankylän alueesta, jossa Kevitsan kaivos on louhinut nikkeliä, kuparia ja kultaa jo vuosien ajan. Brittiyhtiö Anglo American tähyää Natura-suojellulle Viiankiaavalle, jonka alla on Euroopan rikkaimpiin kuuluva monimetalliesiintymä. Myös aika ajoin toiminutta Pahtavaaran kultakaivosta suunnitellaan jälleen avattavaksi.

Sodankylää johtava Viljo Pesonen ei kuitenkaan kaivosverolle lämpene. Kaivosyhtiöiden työpaikat halutaan pitää Sodankylässä.

– Siinä on riski, että kaivosyhtiöiden taloudellinen taakka kasvaa liian suureksi. Olen ymmärtänyt, että Suomessa on aika paljon veroja Ruotsiin verrattuna, kunnanjohtaja Pesonen sanoo.

Kunta ei kuitenkaan ole tyytyväinen hyötyjen ja haittojen jakautumiseen kaivosyhtiön ja kunnan välillä. Pelisäännöt halutaan tehdä selviksi vapaaehtoisella kaivossopimuksella, joka olisi toteutuessaan Suomen ensimmäinen.

Sodankylään nousee Boliden-halli

Kunta perusti hiljattain Pesosen johtaman työryhmän miettimään, millainen sopimus voisi olla.

– Tavoitteena on esimerkiksi lisätä paikallisten yrittäjien osuutta yhteistyössä kaivosyhtiön kanssa eli lisätä heidän työmahdollisuuksiaan sopimusneuvottelujen kautta, kertoo työryhmään kuuluva kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja (kesk.) Arja Mäkitalo.

Kunta tavoittelee sopimuksella myös parempaa luottamusta kuntalaisten ja kaivosyhtiön välillä. Luottamuspulaa ovat poteneet esimerkiksi porojen laidunmaista huolta kantavat Sodankylän poromiehet.

– Parempi, että kunta on mukana kuin että yksittäinen poromies on eri mieltä kaivosyhtiön kanssa, Mäkitalo toteaa.

Sodankylä jäähalli
Boliden tukee Sodankylän urheiluseurojen junioritoimintaa ja maksaa myös osan rakenteilla olevan jäähallin käyttökustannuksista. Kaivosyhtiö saa nimetä hallin kuten haluaa. Kittilässä pallokenttä on nimetty Agnico Eagle-kentäksi sponsorina toimivan kultakaivoksen mukaan.Annu Passoja / Yle

Keskeistä on sekin, että kaivosyhtiön euroja tulisi nykyistä enemmän kunnan hyödyksi esimerkiksi kaivosrahaston kautta. Kunnanjohtaja Viljo Pesonen pohtii, että rahasto voisi esimerkiksi olla avuksi muiden elinkeinojen kehittämisessä sitten kun kaivos aikanaan suljetaan. Tavoitteena on pitkävaikutteisempi hyöty satunnaisen sponsorituen sijaan.

Nyt Bolidenin nimi näkyy Sodankylän uuden jäähallin työmaakyltissä. Vastineeksi osallistumisesta käyttökustannuksiin Boliden saa nimetä pian valmistuvan hallin mielensä mukaan. Anglo Americanin rahoilla taas on esimerkiksi lennätetty BBC:n sinfoniaorkesteri Luosto Classicin pääesiintyjäksi.

Kaivosyhtiö toivoo yhteisen edun löytyvän

Sopimus ei synny, ellei se hyödytä molempia. Kevitsan kaivoksella odotetaankin, mitä kunta aikoo lopulta esittää. Boliden Kevitsan johtaja Peter Bergman sanoo yhtiön olevan avoin ehdotuksille.

– Se riippuu rahaston tarkoituksesta, onko se jälleen yksi vero vai käytettäisiinkö rahastoa esimerkiksi kaivosalan koulutuksen rahoittamiseen. Sellainen voisi hyödyttää meitäkin, koska meillä on suuria vaikeuksia löytää tiettyjen alojen ammattilaisia tänne pohjoiseen, Bergman sanoo.

Kaivosjohtaja tuntuu pitävän mahdollisena sitäkin, että Sodankylän vapaa-ajanviettomahdollisuuksia parannettaisiin Bolidenin rahoilla, jos se tekisi kunnasta houkuttelevamman asuinpaikan uusille työntekijöille.

Bergman haluaa kuitenkin muistuttaa, että Kevitsassa työskentelee joko kaivosyhtiön tai alihankkijoiden palveluksessa noin 700 työntekijää, joista lähes kaikkien tuloverot jäävät alueelle. Yhteisöveroa Boliden Kevitsa maksaa ensi kertaa vuoden 2018 tuloista, yhtiö tosin ei vielä kerro kuinka paljon. Kiinteistöveroa kertyi maksettavaksi yli 900 000 euroa.

Peter Bergman
Kaivosyhtiö Bolidenilla ei ole kaivossopimusta missään päin maailmaa, kertoo Kevitsan kaivoksen johtaja Peter Bergman. Hän pitää ajatusta sopimuksesta periaatteessa hyvänä.Annu Passoja / Yle

Kaivosjohtaja Peter Bergman sanoo pitävänsä sinänsä hyvänä, jos yhteinen etu löytyy ja sopimus syntyy.

– Yhtiö voi aina parantaa imagoaan ja lisätä avoimuutta. Yhteistyö on ilman muuta tärkeää, hän toteaa.

Kaivossopimus olisi tiettävästi maanosan ensimmäinen

Suomessa sopimus olisi ensimmäinen laatuaan, eikä sopimuksia tutkinut Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Ismo Pölönen muista Euroopastakaan vastaavaa. Sen sijaan Kanadassa ja Australiassa kaivosyhtiöt ovat sopineet alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen kanssa esimerkiksi työllistämisestä sekä ympäristövaikutusten seuraamisesta yhdessä.

– Yhtiöissä on ilmeisesti ajateltu, että konfliktien ja oikeusriitojen kustannukset ovat isommat kuin sopimuksesta koituvat kustannukset, Pölönen sanoo.

Sopimuksella on myös osoitettu vastuullisuutta sijoittajien suuntaan.

Toisin kuin kaivosvero, sopimus ja jo sen valmistelu voisi lisätä luottamusta yhtiön ja paikallisyhteisön välillä. Toisaalta sopimus ei saa tarkoittaa eikä edes näyttää siltä, että kaivosyhtiö ostaa kuntapäättäjien myötämielen esimerkiksi kaavoituksessa.

– Tämäntyyppiset ongelmat voidaan välttää esimerkiksi niin, että perustetaan yleishyödyllisiä säätiöitä, joita kaivosyhtiö pääomittaa. Jos tahtoa yhteistyölle on, niin sellaiset oikeudelliset keinot kyllä löytyvät, että se ei näytä ulospäinkään huonolta, Pölönen sanoo.

Pölönen arvioi, että Sodankylässä on kaikki mahdollisuudet päästä sopimukseen. Kunnassa on voimassaoleva kaivosohjelma, jonka keskeinen tavoite on yhteistyön lisääminen kaivosyhtiöiden kanssa.

– Kunnanpäättäjät ovat innoissaan mahdollisuudesta keskustella ja saada paikallinen sopimus aikaiseksi, kunnanvaltuutettu Arja Mäkitalo sanoo.

Sopimukseen pyritään tällä valtuustokaudella eli kahden vuoden sisällä.

kiviauto Kevitsan kaivos
Kevitsassa on louhittu metalleja vuodesta 2012. Ruotsalaisen Bolidenin omistukseen kaivos siirtyi vuonna 2016.Annu Passoja / Yle