Yksi katkaisija voi pelastaa lukuisia ihmishenkiä suuronnettomuudessa: "Myrkyllinen kaasupilvi voi levitä asutusalueelle muutamassa minuutissa"

Kouvolassa on järjestetty Suomen suurin suuronnettomuusharjoitus.

vaaralliset kemikaalit
Vihreää savua nousee ilmoille vaunusta osana Kouvolan suuronnettomuusharjoitusta.
Kouvolan suuronnettomuusharjoituksessa havainnollistettiin kahta eri onnettomuustilannetta ratapihalla.Tiina Karppi / Yle

Kouvolan yllä ujelsi keskiviikkoaamuna yleinen vaaramerkki vihreän savun noustessa yläilmoihin ratapihalla.

Kyseessä ei kuitenkaan ollut hätätilanne vaan Suomen suurin suuronnettomuusharjoitus, johon osallistui tuhansia ihmisiä.

Harjoituspäivän aikana havainnollistettiin kaksi erilaista onnettomuusskenaariota. Ensimmäinen tilanteista kuvasi syttyvää nestettä sisältävän säiliövaunun paloa.

– Vaarana tällaisessa tilanteessa on se, että palo leviää viereisiin vaunuihin, ja se pyritään estämään, harjoituksen johtaja ja Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Juha Tiitinen sanoo.

Toisessa tilanteessa ammoniakkia levisi kuvitteellisesti maaperään ja höyrystyi synnyttäen myrkyllisen kaasupilven, joka lähti tuulen mukana kulkeutumaan.

– Tämä onnettomuustyyppi koskee etenkin kuntalaisia, jotka ovat onnettomuuden vaikutusalueella. Siinä meillä viranomaisilla on erittäin tärkeä rooli vaarasta ilmoittamisessa, Tiitinen toteaa.

Vaunuun suihkutetaan vettä.
Kouvolassa harjoiteltiin miten säiliövaunun palo saadaan ripeästi hallintaan.Tiina Karppi / Yle

Tieto onnettomuudesta suoraan puhelimeen

Harjoituksen keskeinen teema oli tiedottaminen ja ihmisten varoittaminen. Jos ihmisten turvallisuutta uhkaava onnettomuus tapahtuu, soitetaan yleinen vaaramerkki, joka on minuutin kestävä nouseva ja laskeva ääni. Tämän jälkeen annetaan vaaratiedote.

– Myrkyllisen kaasun ollessa ilmassa on tärkeää mennä sisätiloihin, ja sulkea ovet, ikkunat sekä ilmastointi. Tämä suojaustaso riittää tällaisessa onnettomuudessa erittäin hyvin, Tiitinen sanoo.

Tiitisen mukaan vaaratiedotteen välittäminen radiossa ja televisiossa kestää tällä hetkellä turhan kauan.

– Lisäksi television katselu- ja radion kuuntelutottumukset ovat muuttuneet täysin, ja tänä päivänä matkapuhelin on se mistä ihmiset tavoittaa. Sinne meidän pitää saada se viesti. Siksi on kehitetty sovellus 112 Suomi.

112 Suomi puhelinsovellus.
112 Suomi -sovellus kertoo nopeasti vaaratilanteesta.Tiina Karppi / Yle

HÄTÄ-SEIS-painike nopeuttaa vaaratilanteessa

Työpaikkojen ja asukkaiden lisäksi sisälle suojautumista Kouvolassa harjoittelivat myös päiväkodit ja koulut. Vahteron koulussa oli välitunti käynnissä, kun oppilaat kuulutettiin keskusradion kautta sisätiloihin.

Henkilöstöä oli etukäteen ohjeistettu harjoituksen varalle, mutta oppilaita ei. Rehtori Leena Kousan mukaan harjoitus sujui suhteellisen hyvin.

– Noin viidessä ja puolessa minuutissa saimme oppilaat olivat sisätiloihin, ja noin kymmenen minuutin kuluttua olimme tarkistaneet, että kaikki heistä olivat todellakin sisällä. Huomasimme kuitenkin, että keskusradiokuulutus ei kuulunut ulos kovin hyvin. Nyt voimme korjata asian, hän kertoo.

Noin vuosi sitten Vahteron koulun opettajanhuoneeseen asennettiin HÄTÄ-SEIS-painike, jolla ilmanvaihto rakennuksesta voidaan sammuttaa. Ennen se suljettiin toisen kerroksen ilmanvaihtohuoneesta.

– Sitä voi jokainen aikuinen henkilö talossa käyttää, mikä on hyvä. Ei tarvitse mennä lukkojen taakse muihin tiloihin, rehtori Leena Kousa sanoo.

Ilmanvaihdon katkaisijan sijantia ei usein tiedetä

Hätätilanteessa on tärkeää, että jokainen osaa sulkea ilmanvaihdon tarvittaessa itse. Esimerkiksi kerrostalossa asuvien ei ole syytä olettaa, että kiinteistönhoitaja hoitaa asian.

Ilmanvaihdon katkaisijan paikka ja ulkonäkö vaihtelevat kiinteistöittäin. Kerros- ja rivitaloissa kiinteistön omistajan on tehtävä pelastussuunnitelma, jossa sijainti mainitaan.

Pelastuspäällikkö Juha Tiitisen mukaan katkaisijan sijainti on yleisesti huonosti asukkaiden tiedossa.

– Myrkyllinen kaasupilvi voi levitä asutusalueelle muutamassa minuutissa, eikä siinä kukaan ulkopuolinen ehdi ilmastointia sulkemaan, Tiitinen sanoo.

Pelastuspäällikkö Juha Tiitinen.
Pelastuspäällikkö Juha Tiitisen mukaan keskiviikon harjoitus Kouvolassa sujui hyvin.Tiina Karppi / Yle

Kemikaalionnettomuuden todennäköisyys on Suomessa pieni

Harjoitukseen osallistuu yhteensä tuhansia Kouvolan asukkaita, työpaikkoja sekä viranomaisia.

Mukana suuronnettomuusharjoituksessa olivat Kouvolan kaupungin väen lisäksi muun muassa pelastuslaitos, ensihoito, poliisi ja hätäkeskus. Myös Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö oli mukana opastamassa kuntalaisia onnettomuuteen varautumisessa ja myös tutkimassa sitä, miten he onnistuivat toiminnassaan.

Kouvolan kautta kulkee merkittävä osa Suomen rautateiden vaarallisten kemikaalien kuljetuksista. Tällaisilla kemikaaliratapihoilla onnettomuusharjoituksia on järjestettävä kolmen vuoden välein.

– Suomessa suuren kemikaalionnettomuuden todennäköisyys on pieni, mutta siitä huolimatta olemme velvollisia varautumaan kaikkiin mahdollisiin onnettomuuksiin, kertoo pelastuspäällikkö Juha Tiitinen.

Tiitisen mukaan keskiviikon harjoitus onnistui hyvin. Tarkemmin harjoituksen tuloksia analysoidaan vielä noin kolmen viikon kuluttua.

– Onnettomuudet tapahtuvat yllättäen, ja tämän tyyppisessä onnettomuudessa vaikutukset olisivat hyvin dramaattisia. Jotta niissä pystytään toimimaan oikein, toiminnan on oltava suunniteltua. Sitä kautta voimme luoda turvallista yhteiskuntaa, Juha Tiitinen sanoo.