Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Aikuisten on lopetettava spekulointi ilmastoaktivisti Greta Thunbergista ja kannettava aikuisten vastuu

Koululaisten lakko on tärkeä pelinavaus. Nyt tarvitaan toimia myös aikuisilta. Yleislakko muuttaisi ilmastopolitiikkaa, kirjoittaa opettaja Joona-Hermanni Mäkinen.

ilmastonmuutos
Joona-Hermanni Mäkinen
Laura Railamaa

Ilmastoaktivismi on saanut uudet kasvot. Liikkeen kansainväliseksi keulakuvaksi on nostettu ruotsalainen Greta Thunberg. Kuusitoistavuotiaan Thunbergin aloittama ilmastolakko on levinnyt jo ympäri Eurooppaa (siirryt toiseen palveluun). Tänään 15.3. nuorten ilmastoliike järjestää (siirryt toiseen palveluun) kansainvälisen mielenilmauksen.

Thunberg on saanut teoillaan valtavasti näkyvyyttä. Helsingin Sanomien toimittaja Saska Saarikoski pohti hiljattain (siirryt toiseen palveluun) “vakavakasvoista lasta” ja hänen “murrosikäiselle tyypillistä” mustavalkoisuuttaan.

Ihmettelin kolumnin luettuani Twitterissä (siirryt toiseen palveluun), miksei Thunbergin politiikkavaatimuksia käsitellä. Vaikka hänestä kirjoitetaan paljon, jutut käsittelevät esimerkiksi Thunbergin puhetapaa tai ikää. Juuri hänen vaatimuksensa ovat tärkeitä. Saska Saarikoski oli toista mieltä. Hän vastasi minulle (siirryt toiseen palveluun), että ne eivät ole kiinnostavia.

Riippumatta siitä, millä puolella oltiin, keskusteltiin Gretasta – ei ilmastokriisistä.

Keskustelu kuohui, ja kaikilla tuntui olevan mielipide Gretasta. Jotkut kritisoivat Saarikosken tapaa analysoida Thunbergiä tämän asperger-diagnoosin kautta. Toisten mielestä ruotsalaislasta käytetään kyynisesti politiikan pelinappulana. Loput kehuivat, kuinka hienoa on, että nuori Thunberg valaa toivoa tulevaisuuteen.

Riippumatta siitä, millä puolella oltiin, keskusteltiin Gretasta – ei ilmastokriisistä. Tämä on yksi sankarimyyttien ongelmista. Thunberg on sanonut (siirryt toiseen palveluun), ettei pidä siitä, kun toistellaan ääneen, kuinka rohkea Greta on ja kuinka nuoret herättävät toivoa. Samalla käännetään katse pois ilmastokriisistä ja omasta vastuusta.

Lopetetaan siis keskustelu Thunbergistä ja keskitytään itse asiaan: yhteiskuntajärjestystä uhkaavaan ilmastokatastrofiin. Siitä Thunbergillä on painavaa sanottavaa.

Maailma on reilun vuosikymmenen päässä peruuttamattomista ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Voimme ennaltaehkäistä silmitöntä tuhoa (siirryt toiseen palveluun), kun lämpeneminen rajoitetaan 1,5 asteeseen. YK:n ilmastopaneeli IPCC:n raportissa todetaan (siirryt toiseen palveluun), että päästöjä on leikattava globaalisti 45 prosentilla vuoteen 2030 mennessä (vuoden 2010 tasosta). Vuonna 2050 nettopäästöjen on oltava nollassa.

Thunberg painottaa, että sopimusta ei synny, jos päästöhistoriaa ei huomioida. Ilmastonmuutos on pääosin rikkaiden aiheuttamaa, on kyse yksilöistä, yrityksistä tai valtioista. Toimet eivät voi kohdistua suhteettomasti köyhiin. Varakkailla on kyky ja moraalinen velvollisuus vähentää eniten.

Suomalaisista reilu enemmistö kannattaa päästöjen vähentämistä riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät.

Köyhien maiden kuuluu saada päästöoikeuksia, jotta he saavat tiet, sairaalat, koulutuksen ja puhtaan veden. Samalla ne kehittävät kyvyn toteuttaa hallitut päästövähennykset hieman myöhemmin.

Euroopan unioni on luvannut vähentää päästöjä 45 prosenttia vuoteen 2030 mennessä (siirryt toiseen palveluun) (vuoden 1990 tasosta). Thunberg on todennut ilmastopaneeliin vedoten, että se ei riitä. Tavoite on lähes kaksinkertaistettava 80 prosenttiin (siirryt toiseen palveluun), jotta Pariisin sopimuksen lupaukset saadaan pidettyä.

Thunberg pitää kaikkien puolueiden lupauksia liian varovaisina. Suomessa vastuullisimmat ilmasto-ohjelmat (siirryt toiseen palveluun) löytyvät Vihreiltä ja Vasemmistoliitolta. Eduskuntapuolueiden yhteinen linjaus (siirryt toiseen palveluun) on, että EU:n tasolla ajetaan 55% vähennystä. Ja nämäkin ovat vasta lupauksia, joten aktivismia todella tarvitaan.

Suomalaisista reilu enemmistö kannattaa päästöjen vähentämistä riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät. Vastuuta ilmastopolitiikan suunnasta ei voi jättää vain lakkoilevien koululaisten harteille. Meidän aikuisten on tehtävä paljon enemmän.

Koululaisten lakko on tärkeä pelinavaus, mutta aikuisten on kannettava aikuisten vastuu.

Kaiken “Nuorissa on toivo” -puheen keskellä on ymmärrettävä, kuinka paljon aikuiset voivat saada muutosta aikaan. Koululaisten lakko on tärkeä pelinavaus, mutta aikuisten on kannettava aikuisten vastuu. Yleislakko muuttaisi ilmastopolitiikkaa nopeasti.

Ilmastokriisi on järjestelmän tuote. Viimeiset kaksi vuosisataa on eletty velaksi, sillä ympäristöhaittojen hinta on ollut nolla euroa. Aivan kuin luonto ja ilmakehä kykenisivät käsittelemään kaikki jätteet ja päästöt, mitä kulutusyhteiskunta tuottaa. Ilmastokriisin pysäyttämisellä rakennetaan samalla parempi talous.

Thunbergin viesti on selvä (siirryt toiseen palveluun). “Kolmenkymmenen vuoden ajan on kaupiteltu positiivista ajattelua ja pidetty kannustuspuheita. Olen pahoillani, mutta se ei vain toimi. Jos se toimisi, päästöt olisivat jo laskeneet. On totta, että tarvitsemme toivoa. Tietysti sitä tarvitaan. Mutta on yksi asia, jota tarvitsemme vielä enemmän. Ja se on toiminta. Kun alamme toimia, toivoa on kaikkialla ympärillämme.”

Joona-Hermanni Mäkinen

Kirjoittaja on Parecon Finlandin varapuheenjohtaja, tietokirjailija sekä luokan- ja historianopettaja. Hän on kirjoittanut mm. The New York Timesiin ja Jacobin Magazineen.

Aiheesta voi keskustella klo 16.00 asti.

Lue myös

Ilmastoaktivisti Greta Thunberg, 16, ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi – vastaehdokkaana muun muassa Donald Trump

Katso video: Yle seurasi tuhansien koululaisten marsseja ilmaston puolesta eri puolilla maata – "Jos maapallo muuttuu liikaa, meillä ei ole tulevaisuutta"

Ilmastolakko ainakin 27 kunnassa tänään – Lapset saivat opettajan kulkemaan bussilla kouluun: "Jos tulostan paperia, tulee heti sanomista"