Analyysi: Huaweihin liittyy ristiriita, jota on vaikea sovittaa – yhtiö löi pöytään länsimaisen kortin, mutta Kiina pelaa eri säännöin

Kiinalaisyhtiö Huawei turvautui kansainvälisessä kiistassa tekoon, joka sen kotimaassa olisi lähes mahdoton, kirjoittaa Aasian-kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen.

Huawei
Huawein logo seinässä.
David Becker / AFP

PekingPari viikkoa sitten kiinalaisen teknologiayhtiön Huawein varjoissa pysytellyt perustaja ja toimitusjohtaja Ren Zhengfei päätti astua esiin. Oli kulunut kaksi ja puoli kuukautta siitä, kun hänen tyttärensä Meng Wanzhou oli pidätetty Kanadassa.

Joulukuun alusta saakka Huawei oli ollut otsikoissa harva se päivä. Renin vuonna 1987 Etelä-Kiinassa perustamasta teknologiafirmasta oli tullut maailmanpolitiikan kiehuva keskus, mutta hän itse oli pysynyt hiljaa.

Matkapuhelimia ja tietoliikennelaitteita valmistavaa Huaweita on toistuvasti syytetty eri puolilla maailmaa siitä, että se vakoilee Kiinan piikkiin. Yhtä toistuvasti Huawei on kieltänyt syytökset.

Lopulta Ren antoi Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle haastattelun. (siirryt toiseen palveluun)Sen pääviesti ei ollut yllättävä. Se kuului seuraavasti: "Yhdysvallat ei voi murskata meitä."

– Jos valot sammuvat lännestä, itä loistaa edelleen. Jos pohjoinen pimenee, on yhä etelä. Amerikka ei edusta koko maailmaa. Se edustaa vain yhtä osaa siitä, Ren runoili.

Tänään Huawei päätti kuitenkin turvautua keinoon, joka on Yhdysvaltojenkin edustaman maailman ytimessä: mahdollisuuteen hakea oikeutta riippumattoman oikeusjärjestelmän kautta.

Huawei ilmoitti torstaiaamulla haastavansa Yhdysvallat oikeuteen. Huawein mukaan Yhdysvallat on toiminut perustuslakinsa vastaisesti, kun se on kieltänyt virastoja ostamasta Huawein tuotteita tai palveluita.

BBC:n haastattelussa myös Ren kiisti Huaweihin kohdistuneet syytökset. Hän piti ajatusta valtiolle vakoilusta vastenmielisenä.

– Jos sellaista tapahtuu, suljen koko firman, Ren sanoi.

Ren Zhengfei
Ren Zhengfei Jean-Christophe Bott / EPA

Huawei on pyrkinyt kaikin keinoin vakuuttamaan, että sen ja Kiinan valtion välillä ei käydä mitään lehmänkauppoja.

Se haluaa, että sitä kohdellaan maailmalla kuin mitä tahansa muutakin alansa firmaa. Se haluaa, että sen tuotteet myyvät. Se haluaa reilua kilpailua ja uskoo, että sitä syrjitään, koska se on parempi kuin muut.

Moni asiantuntija on sanonut, ettei vedenpitäviä todisteita Huaweita vastaan ole löytynyt. Yhtiö ei ole jäänyt kiinni vakoilusta. Yhtenä perusteena on käytetty sitä, että vakoilu Kiinan piikkiin olisi Huaweille liian suuri riski.

Ongelma on kuitenkin siinä, että vaikka haluaisikin uskoa Huaweita, Kiinaan on paljon vaikeampi luottaa.

Samaa mieltä on suojelupoliisi. Se on varoittanut suomalaisia yrityksiä yhteistyöstä kiinalaisten yritysten kanssa.

Helsingin Sanomille helmikuussa lähettämässään lausunnossa (siirryt toiseen palveluun) suojelupoliisi ei ottanut kantaa suoraa Huaweihin, mutta muistutti, että kaikilla kiinalaisyhtiöillä on yleensä vahvat siteet Kiinan valtiovaltaan ja virkakoneistoon.

Kiinan johto on viime vuosina kiristänyt otettaan yhteiskunnasta ja se valvoo herkeämättä jopa yksittäisiä ihmisiä. Onkin vaikea uskoa, että yksi sen suurimmista ja kansainvälisesti tunnetuimmista yrityksistä saisi toimia oman halunsa mukaan.

Se ei tietenkään vielä tarkoita, että Huawei vakoilisi Kiinan piikkiin. Mutta kun on kyse jostain näin suuresta, pelkkä epäily on monelle tarpeeksi suuri syy tehdä päätös.

"Entä jos?" on ikävä unikaveri.

Toimitusjohtaja Ren sanoi BBC:n haastattelussa jotain hyvin kuvaavaa – ja täysin odotettua. Hän kertoi, että Kiinan kommunistisen puolueen komitea on läsnä Huawein rakenteissa. Näin tosin pitää lain mukaan ollakin kaikissa Kiinassa toimivissa yhtiöissä, kotimaisissa ja ulkomaisissa, Ren sanoi.

Se oli tarkoitettu perusteluksi.

Mutta samalla se on myös juuri se asia, minkä vuoksi moni mieluummin epäilee kuin uskoo. Asia on kaikkien tiedossa, mutta se ei tarkoita, että se olisi merkityksetön.

Jossitellaan vielä hetki. Vaikka pitäisi paikkaansa, että Ren haluaisi johtaa modernia yhtiötä vailla poliittista agendaa, on Kiinan nykypolitiikan valossa vaikea löytää syytä, miksi hän saisi siihen luvan.

Huawei on iso osa sitä, mitä Kiina haluaa tulevaisuudessa olla: ei muiden tuotantolaitos tai taantuva entinen talousihme. Kiinan tavoite on innovoida ja johtaa.

Kiista Huaweista koskee Kiinan minäkuvaa ja tulevaisuudensuunnitelmia, ja siksi se on Kiinalle niin tärkeä.

Jos asiaa katsoo Huawein kannalta, olisi parempi, ettei Kiina puolustaisi käynnissä olevassa taistelussa lippulaivaansa liian patrioottisin sanankääntein.

Kiinan ulkoministeriön edustaja Lu Kang vastasikin tänään Pekingissä toimittajien kysymyksiin käyttäen lännestä lainattua perustetta.

– Kiinan mielestä on täysin oikeutettua ja ymmärrettävää, että yhtiö yrittää hakea itselleen oikeutta oikeusjärjestelmän kautta, Lu sanoi.

Huawein onneksi tätä kiistaa ei käydä Kiinassa.