Mässy, irtis, kara, mäysä… 5 väitettä irtokarkeista – mikä on totta, mikä tarua?

Puoli seitsemän
Mitä irtokarkkien syöminen meistä kertoo?
Mitä irtokarkkien syöminen meistä kertoo?

Me suomalaiset olemme karkinsyöjäkansaa. Tutkimukset kertovat, että moni meistä syö lähes päivittäin makeisia. Mutta onko se hyväksi sielulle, ruumiista puhumattakaan? Puramme viisi väitettä irtokarkeista.

1. Makeanhimo on ihmiselle luontaista - totta vai tarua?

Nallekarkkeja
Thomas Hagström

Totta.

Verensokerin ylläpito liittyy eloonjäämiseen. Ihminen pitää verensokeriaan yllä ravinnolla ja elimistö säätelee verensokeria tarkasti.

Elimistö on rakennettu niin, että sokerista saa nopeasti energiaa. Esimerkiksi äidinmaito on makeaa siksi, että se houkuttelee lasta hakeutumaan äidin rinnalle yhä uudestaan ja uudestaan ja turvaa näin vauvan ravinnon saannin ja hengissä pysymisen.

2. Naiset syövät enemmän makeaa kuin miehet - totta vai tarua?

Karkkihylly
Thomas hagström

Totta.

Tutkimuksissa on toistuvasti havaittu, että naiset kertovat syövänsä makeaa huomattavasti enemmän kuin miehet.

Osaksi kyse on syömistilanteista, osaksi eri tavoista lohduttaa itseään.

Puhutaan myös surusyömisestä, jossa ihminen (sukupuolesta riippumatta) pyrkii säätelemään omaa oloaan syömisellä.

3. Makeiden ja värikkäiden karkkien syöjät ovat iloisempia kuin mustien makujen mutustajat - totta vai tarua?

Värikkäitä irtokarkkeja
Thomas Hagström

Tarua.

Jälleen kerran biologia osoittaa, että me olemme vain erilaisia makumieltymyksiemme suhteen. Tämä pätee kaikkiin ruoka-aineisiin. Joillekin maistuvat makeat, toiselle happamat ja kolmannelle suolaiset maut.

Biologian lisäksi tottumus ja tavat ohjaavat valintoja. Tietynlaisen makean tai suolaisen syöminen kertoo lähinnä siitä, että ihminen on tottunut saamaan mielihyvää juuri siitä mausta.

4. Jakaminen ei kuulu karkin syöntiin - totta vai tarua?

Valikoima irtokarkkeja
Thomas Hagström

Tarua.

Jakaminen on kulttuurillinen ilmiö. Läpi ihmiskunnan historian jakaminen ja yhdessä syöminen on ollut vahva yhteenkuuluvuutta lisäävä ilmiö. Siihen liittyy myös halu tarjota toiselle jotain, pitää hyvänä ja hoivata.

Nykyinen ruokakulttuurin pirstaloituminen on johtanut tosin siihen, että osa ihmisistä syö yksin, mutta se ei tee heistä itsekkäitä.

5. Karkkien syöminen tekee hyvää - totta vai tarua?

Irtokarkkihylly
Thomas Hagström

Totta ja tarua.

Makean mässyttämisestä ei ole haittaa, jos tekee sitä kohtuudella. Liiallinen makeisten nauttiminen heikentää ruokavalion ravintoainetiheyttä. Se on haitallista terveydelle ja voi johtaa lihomiseen.

Herkuttelu on ok, jos ruokavalion kokonaisuus ja ateriarytmi ovat kunnossa.

Artikkeliin on haastateltu Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Niina Kaartista, joka on tutkinut tohtorinväitöskirjassaan mm. lisättyä sokeria.