Tuhannet lajit hakevat lahopuuta talousmetsistä, turhaan – Huippuekologi: Hiljainen tappaja lähempänä

Sadat metsälajit ovat uhanalaisia sen takia, että metsät ovat nuoria ja sieltä puuttuu vanhaa puuta.

uhanalaiset lajit
Katkenneita oksia metsässä.
Jaana Polamo / Yle

Käävät ja monet metsän kovakuoriaiset voivat huonosti.

Tuoreen tiedon mukaan uhanalaisia lajeja, kuten lukuisia kääväkkäitä ja kovakuoriaisia on eniten metsissä. Metsien lajeista joka kymmenes on uhanalainen.

Suurimpina syinä uhanalaisuuteen ovat vanhojen metsien vähäisyys ja metsien kuolleen puun eli niin sanotun lahopuun pieni määrä metsissä. Lahopuuta ja sen määrää on seurattu sen tärkeyden takia reilun parinkymmenen vuoden ajan.

Tuoreet tulokset eivät mairittele, sillä lahopuuta ei ole käytännössä syntynyt lisää juuri lainkaan. Vaikka Suomessa on metsämaata miljoonia hehtaareja ja puuta enemmän kuin satavuotisen mittaushistorian aikana, lahopuuta on metsissä yksittäisiä puunrunkoja hehtaarilla. Hehtaarilla kasvaa talousmetsässä tavallisesti lähemmäs tuhat puuta.

Kantokääpä on yleinen kaikissa metsäympäristöissä.
Jani Saikko / Yle

Lahopuuta löytyy metsien inventointitietojen mukaan koko maasta tavallisesti vähän alle kuusi kuutiometriä hehtaarilla. Luku on ollut aika lailla samalla tasolla parikymmentä vuotta. Lahopuuta on tarkoitus jättää, jotta metsiin saataisiin takaisin metsätalouden hävittämiä vanhan metsän olosuhteita. Lahopuun on arvioitu olevan 4000-5000 lajin koti ja iso osa uhanalaisista lajeista on riippuvainen siitä.

Näitä korpikolvia, peikonmaljoja, hömötiaisia ja muita melko näkymättömiä lajeja on eniten eteläisessä Suomessa. Sieltä myös löytyy vähiten lahopuuta. Metsätietojen mukaan eteläosassa maata eli linjan Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala eteläpuolella lahopuuta on lähes puolta vähemmän kuin maassa keskimäärin.

– Lahopuuta olisi helppo lisätä. Siihen nähden kuvaajan osoittama tulos tuntuu uskomattomalta. Kuvasta näkyy selvästi, että lahopuuta on kertynyt kymmenessä vuodessa keskimäärin vain puoli kuutiota hehtaarille eli käytännössä alle yksi puunrunko. Emme ole tehneet yhtään mitään, naurahtaa ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta nykyisille saavutuksille.

Lahopuuta kyllä syntyy kun metsien hakkuupaine vähenee. Tämä näkyy siinä, että metsätalouden käytöstä poistetuilla Etelä-Suomen suojelualueilla lahopuuta on syntynyt reilusti lisää. Vaikka suojelualueet ovat pieniä, sinne kertynyt kuoleva puu vaikuttaa koko lahopuukuvaan Suomessa. Etelä-Suomessa kasvaa suurin osa maan metsistä.

Tilastografiikka metsien inventointituloksesta.
Yle uutisgrafiikka
Tilastografiikka metsien inventointituloksesta.
Yle Uutisgrafiikka

Viimeisimmän lajien uhanalaisarvion mukaan suurin syy ja uhka lajeille on metsien käyttö – pitkälti tällä hetkellä ennätystasolla olevat hakkuut. Metsissä ja erityisesti eteläisen Suomen rehevämmissä metsissä elää melkein puolet arvioiduista 22 000 lajista. Arvion mukaan metsien lajeista yli 800 on uhanalaisia. Näistä kolmannes on vanhan metsän lajeja.

Suomen luontopaneelin puheenjohtaja, professori Kotiahon mukaan tilanne olisi voinut olla arviossa vieläkin huonompi nopeasti lisääntyneiden hakkuiden takia. Metsiin kuitenkin jätetään sertifiointien ja hyvän metsäkäytön ohjeiden mukaisia säästöpuita. Lähes koko maan kattavissa sertifikaateissa jätetään säästöpuita eli potentiaalista lahopuuta noin 10 runkoa hehtaarille. Riippuen rungon koosta, tästä voisi tulla aikanaan 10 kuutiota lahopuuta hehtaarille.

Nuuksion kansallispuisto
Jouni Immonen / Yle

Metsäala on käyttänyt uusimpana vähän nopeampana keinona lahopuun tekoon myös hakkuiden yhteydessä katkottuja puutuppeja eli pökkelöitä. Tämä myös sen takia, että elävänä jätetystä säästöpuusta ei ole pitkään aikaan kotia lahopuulajeille, mitä suurin osa uhanalaisista lajeista kaipaa.

Metsäala on yhteisrintamassa käynyt läpi metsänomistajille annettavaa neuvontaa, jossa korostetaan säästöpuiden tarvetta. Metsäteollisuudessa korostetaan, että muutokset ovat metsissä hitaita. Lahopuusta on meneillään myös erillinen alan kampanja.

– Viimeisen neljän vuoden aikana tahtia on kiristetty ja lisätty toimia, mutta fakta on se, että kuolleen puun määrä metsissä lisääntyy hitaasti. Tekopökkelöt ovat keino, millä lisääntymistä saadaan nopeutettua, vastaa metsäasioiden päällikkö Matti Mäkelä alan yhteisestä Metsäteollisuu ry:stä.

– Aloitimme myös harvennusten yhteydessä tekopökkelöiden tekemisen pari vuotta sitten ja suosittelemme sitä, että yksittäisiä tuulenkaatoja ei korjattaisi, vaan ne jäisivät metsään monimuotoisuusmielessä, listaa ympäristöpäällikkö Janne Soimasuo Metsä Groupilta omia toimia.

Esimerkiksi Metsä Group on päivittänyt (siirryt toiseen palveluun) omat ympäristötavoitteensa vuoteen 2030 asti, missä luvataan turvata myös metsien monimuotoisuus muun muassa lahopuilla. Soimasuon mukaan säästöpuut alkavat olla ratkaisevia valintoja tekeville metsänomistajille tuttuja.

Säästöpuita jätetty jo pitkään, mutta lahoa ei synny nopeasti

Metsänhoidon suosituksia muutettiin parikymmentä vuotta sitten ja inventointitietojen mukaan suurin osa jätetyistä säästöpuista on edelleen elävää puuta. Kahdessakymmenessä vuodessa hakkuuaukoille jätetyistä puista vain osa on ehtinyt kuolla.

Säästöpuiden kuoleminen ja lahoamisen alkaminen voivat professori Kotiahon arvion mukaan kestää sata vuotta. Toimien hitauden takia, hän puhuu lajeja uhkaavasta sukupuutosta.

– Tuo hiljainen tappaja on lähempänä kuin aikaisemmin, Kotiaho tiivistää.

Viimeisimmän uhanalaisarvion mukaan metsälajien sukupuuton uhka on lähempänä, sillä lajien uhanalaistumista ei ole pystytty pysäyttämään. Suomen lajien uhanalaisuusaste ja sitä kautta mahdollinen sukupuuton uhka on viiden tutkimuskerran jälkeen jatkuvasti noussut. Nyt reilusti yli joka kymmenes laji oli uhanalainen.

Muutokset luonnossa voivat olla nopeita

Luonnossa yksittäisten lajien tilanne voi muuttua nopeastikin. Muutos näkyy alla olevasta kuvasta, jossa esimerkiksi lahopuiden ystävänä tunnettu kovakuoriaisten ryhmä on sekä taantunut että vahvistunut.

Tilastografiikka metsälajien muutoksesta.
Yle Uutisgrafiikka

Vahvistuminen ei välttämättä johdu siitä, että metsiin on jätetty esimerkiksi säästöpuita.

– Ilmaston lämpeneminen on auttanut lajeja, jotka elävät metsissä, arvelee uhanalaisarvioinnissa mukana ollut Luonnontieteellisen keskusmuseon yksikönjohtaja Aino Juslén.

Juslén haluaa luoda uskoa siihen, että ihmiset pystyvät parantamaan nykyistä uhanalaisuustilannetta. Hän perään kuuluttaa lahopuun lisäämistä metsiin suojelualojen lisäämisen lisäksi. Professori Kotiahon mukaan lahopuuta tarvittaisiin lähes kymmenkertainen määrä, että tilanne olisi lahopuusta riippuvaisten lajien ja samalla yleisemmin monimuotoisuuden kannalta turvallisempi. Silloin metsissä olisi lahopuuta keskimäärin 30 kuutiota hehtaarilla.

Valtion Metsähallituksen metsäyhtiön kestävän kehityksen metsäpäällikkö Antti Otsamo epäilee ihmisen voimia luonnon edessä. Yksi arvio Pohjois-Suomen myös suojelualuiden lahopuun määrän vähentymisestä on se, että siellä ei ole ollut kovia myrskyjä pitkään aikaan. Otsamon mukaan Metsähallituksessa on sekä viime aikoina tiukennettu ohjeita että jo pitkään tehty lahopuuta.

Pohjois-Suomen suurimman metsänomistajan työ ei viimeisten tietojen valossa ole kuitenkaan lisännyt lahopuuta. Koko maan lahopuusta reilusti yli puolet on Metsähalliltuksen mailla.

– Olen sanonut suojelusta huolehtiville, että älkää kuulkaa huolehtiko lahopuusta. Sitä meillä tulee olemaan lähivuosikymmeninä yltähyväin, Otsamo viittaa myrsky- ja muihin mahdollisiin tuhoihin ilmaston muuttuessa.

Osa nykyisistä lahopuista eteläisessä Suomessa on syntynyt 2010-luvun myrskyjen jäljiltä.

Kärsivällisyyteen vetoaminen ja monimuotoisuustyön tuloksien odottaminen ovat professori Kotiahon mukaan tuttua jo vuosikymmenien takaa. Professori hakee vauhtia tuoreen uhanalaisuusarvion tuloksista, joissa on viitteitä siihen, että metsälajien osalta uhanalaisuuskehitys olisi tasaantumisen tai parantumisen sijaan kiihtymässä.

– Metsätalouden aiheuttaman kestävyysvajeen takia tekoja monimuotoisuuden eteen on lisättävä merkittävästi ja nopeasti.

Suomi on sitoutunut viimeksi vuosikymmenen alussa yhdessä muiden EU-maiden kanssa kansainväliseen sopimukseen, jonka mukaan luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pysäytetään vuoteen 2020 mennessä. Kolme vuotta sitten tehdyssä (siirryt toiseen palveluun) sopimuksen etenemisen arviossa päädyttiin siihen, että tavoitteeseen ei päästä.

Vanha puu kaatuneena metsässä
Tenho Tornberg / Yle

Lue myös:

Uusi arviointi: Joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen – varsinkin monille lintulajeille voidaan sanoa pian heippa

Punainen lista

Uusi suurselvitys paljastaa: Suomen luonnolla menee entistä huonommin

Ylen kysely: Hallitus saa surkean “päättötodistuksen” luonnon huippututkijoilta – “Metsien hakkuu rajattava lajiston kannalta kestäväksi"