Kansankahvilassa ihmisiä ei kategorisoida – "Soropin avaraan sydämeen mahtuu jokainen"

Vapaaehtoistyöntekijälle muiden auttaminen on ollut merkittävintä järjestötyössä.

vapaaehtoistyö
Joensuun kansalaistalo sijaitsee nykyisin osoitteessa Torikatu 30.
Kansankahvila Soroppi on mahdollistanut vuosien saatossa erilaisia vapaaehtoistoimintoja. YLE / Janne Ahjopalo

Kahvin tuoksu osuu nenään, kun avaan Kansalaistalossa sijaitsevan Kansankahvila Soropin oven.

Olohuonemaisen tilan reunoille on asetettu kirjahyllyjä ja vaaterekkejä. Tietokoneiden ääressä ei vielä aamupäivällä ole väkeä. Sen sijaan nojatuolit ja pöytäryhmät ovat houkutelleet ihmisiä asettumaan kahville joko lehden tai juttuseuran parissa. Kahvilan tiskin takaa minua tervehtii iloinen nuori työntekijä. Tilassa leijailee kahvin tuoksun lisäksi tunne siitä, että paikkaan on helppo tulla.

Sosiaali- ja terveysalan järjestö Soroppi ry on toiminut 27 vuoden ajan matalan kynnyksen kohtaamispaikkana Joensuussa. Keskeisenä tavoitteena on ollut kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Soropin alkuaikojen toimijoiden tavoitteet ovat toteutuneet, sillä järjestön ylläpitämässä kansankahvilassa käy viikoittain jopa 800 ihmistä. Kahvilatuotteita voi ostaa sopivaksi katsomallaan summalla. Paikan päällä onnistuu myös farkkujen lahkeiden lyhennys, pyörien vuokraus tai lehtien lukeminen. Kahvilan yhteydestä löytyy myös itsehoitopiste, jossa voi mitata maksutta verenpaineen.

Kaiken kansan kahvilaan jokainen on tervetullut.

– Jokainen ihminen on yhtä arvokas. Täällä ihmisiä ei luokitella millään kategorialla, Soropissa työskentelevä sosiaaliohjaaja Sari Karttunen kertoo.

Karttusen mukaan Soroppi on monelle merkityksellinen paikka.

– Ihmiset kokevat, että henkilökunta täällä on helposti lähestyttävää. Esimerkiksi päihderiippuvaisilla on suuri tarve siihen, että joku ottaisi heidät huomioon.

Kahvilan pyörittämisen lisäksi Soropin monialaiseen toimintaan kuuluu myös avunvälitys.

– Meiltä voi pyytää apua niin kaupassa käyntiin, ulkoiluun kuin siivoukseen, Karttunen mainitsee.

Elsa toimi monta vuosikymmentä Soropin vapaaehtoistyöntekijänä 2000-luvun taitteen molemmin puolin.
Elsa toimi monta vuosikymmentä Soropin vapaaehtoistyöntekijänä. Mira Heiskanen / Yle

Muiden auttaminen merkittävintä

2000-luvun taitteen molemmin puolin vapaaehtoisena työskennellyt Elsa palkittiin parikymmentä vuotta sitten vuoden soroppilaisena.

– Se oli minulle aivan liikaa. Ajankulukseni tein töitä, hän naurahtaa.

Merkittävintä hänelle vapaaehtoisena on ollut muiden auttaminen.

– Silloin kun sain antaa apua ihmisille, niin mie nautin enemmän siitä. Mieleen on jäänyt se, kun kävin terveyskeskuksissa kaverin henkisenä tukena, Elsa muistelee.

Nykyään Elsa käy lähes päivittäin Kansankahvilassa viettämässä aikaa.

– Täällä näkee ihmisiä ja saa juttuseuraa, kun kotona on yksinään.

Kiinni työelämään

Sana Soropista kirii ihmisten korviin niin sukulaisten kuin kaveripiirin kautta.

– Siskoni kertoi minulle paikasta. Tätä kautta tutustuin ihmisiin ja pääsin Joensuu-elämään kiinni, kolmisentoista vuotta sitten Lieksasta Joensuuhun muuttanut Pekka kertoo.

Uudelle paikkakunnalle muutettuaan Pekka pääsi pian työelämään vapaaehtoistoiminnan kautta.

– Menin kysymään, että pääsenkö töihin. Tulin tänne toisena vai kolmantena päivänä muuton jälkeen. Tein eri nimikkeillä hommia vuosikausia esimerkiksi kahvilassa ja pyöränvuokrauksen parissa, hän kertoo.

Tänä päivänä Pekka käy Elsan tavoin ainoastaan asiakkaana kahvilassa.

– Olen saanut kavereita ja tekemistä Soropin kautta. Täällä on mukava käydä turisemassa ihmisten kanssa.

Järjestön historia paketoitu kansien väliin

Perjantaina julkaistussa historiikkikirjassa käydään läpi järjestön toimintaa syntyhetkistä tähän päivään. Historiikin tekijöinä ovat olleet professori Hannu Itkonen, opiskelija Viivi Itkonen ja Soroppi ry:n toiminnanjohtaja Marko Haakana.

– Olen todella ylpeä ja kiitollinen, että kirja tehtiin, Haakana toteaa.

Kirjassa valaistaan Soropin värikkäitä vaiheita ja pyyteetöntä vapaaehtoistyötä.

– Kirjassa on elämänmakuisia ja ihmisenkokoisia tarinoita. Soropin avaraan sydämeen mahtuu jokainen, Haakana sanoo.

Kirjaprojektin on mahdollistanut Kansan Sivistysrahaston maakuntarahaston Antti Jussi Kososen rahaston tuki sekä useat tuki-ilmoitukset.