Isisin vierastaistelijoiden paluu piinaa Eurooppaa – Mitä tehdä mahdollisesti raskaisiin rikoksiin syyllistyneille ja heidän perheilleen?

Pahin uhkakuva Euroopalle olisi, että palaavat taistelijat tekisivät terrori-iskun kotimaassa.

Isis
Ranskalaisjihadisti Jean-Michel Clainin vaimo Dorothee Maquere viiden lapsensa kanssa.
Ranskalaisjihadisti Jean-Michel Clainin leski Dorothée Maquere kuvattuna viiden lapsensa kanssa itäisessä Syyriassa 5. maaliskuuta hänen paettuaan Baghouzista.Delil Souleiman / AFP

TUKHOLMA/PARIISI/LONTOO Taistelu äärijärjestö Isisin rippeiden nujertamiseksi Syyrian Baghuzissa on aiheuttanut Euroopalle uuden päänsäryn: mitä tehdä Isisin riveihin liittyneille eurooppalaislähtöisille vierastaistelijoille.

Yhdysvaltain tukemat kurdijoukot ovat ottaneet kiinni taistelujen edetessä satoja Isis-taistelijoita ja heidän perheenjäseniään. Heitä pidetään leireillä Syyrian itäosassa. Keskiviikkona paljastui, että eräällä leirillä oli myös Sannaksi esittäytynyt suomalaisnainen lapsineen.

Eri puolilla Eurooppaa pohditaan nyt kuumeisesti, kuinka varautua mahdollisesti raskaisiin rikoksiin syyllistyneiden tai radikalisoituneiden henkilöiden paluuseen kotimaihinsa. Selvitimme esillä olleita ratkaisuja.

Ruotsi: Kansainvälinen Isis-tuomioistuin perusteille

Ruotsissa osa puolueista kuten Ruotsin kokoomus, liberaalit ja ruotsidemokraatit ovat halunneet selvittää, voiko taisteluista palaavilta viedä Ruotsin kansalaisuuden.

Pääministeri Stefan Löfven on torjunut ajatuksen ja pitää kansalaisuuden riistämistä perustuslain vastaisena.

Rikoksiin syyllistyneet pyritään saamaan oikeuteen teoistaan. Ketään palaajista ei toistaiseksi ole tuomittu. Ruotsin suojelupoliisin mukaan Syyrian ja Irakin sotiin lähteneistä ruotsalaisista 150 on palannut ja 50 on saanut surmansa taisteluissa.

Torstaina Ruotsi ehdotti muille EU-maille kansainvälisen tuomioistuimen perustamista Isis-taistelijoiden sotarikosten selvittämiseksi. Tuomioistuimen perustamista kannattavat kaikki Pohjoismaat, myös Suomi.

Ruotsissa vuonna 2016 hyväksytty laki teki rangaistavaksi matkat, joiden tarkoituksena on valmistella tai tehdä terroririkoksia. Terrorijärjestön jäsenyyden tai yhteistyön sen kanssa kieltävä laki tulee voimaan vasta viiden kuukauden kuluttua, elokuun alusta.

On epävarmaa, voidaanko lakeja soveltaa takautuvasti. Matkat sota-alueelle on valtaosin tehty ennen lakien voimaantuloa.

Monet Syyriassa vangittuina tai pakolaisleireillä olevat ruotsalaiset tai heidän sukulaisensa toivovat Ruotsin hallituksen avustavan kotiinpaluussa. Hallitus kieltäytyy siitä jyrkästi.

Pääministeri Löfven on ilmoittanut, että terroristijärjestö Isisin toimintaan osallistuneet eivät saa taloudellista tukea tai konsuliapua kotiinpaluuseen.

Löfven pitää lasten asemaa vaikeampana kysymyksenä. Konsuliavusta on vaikea kieltäytyä, jos lapset vanhempineen ilmestyvät Ruotsin lähetystöön.

Isis-taistelijoiksi uskotut miehet ja heidän perheenjäsenensä poistuvat peltojen yli.
Isis on kärsinyt viime kuukausina raskaita tappioita. Kuvassa Isis-taistelijoiksi uskottuja miehiäå ja heidän perheenjäseniään on poistumassa peltojen yli syyrialaisesta Baghuzista 13. helmikuuta. Kuvan ihmiset eivät liity juttuun.Fadel Senna / AFP

Ruotsin suojelupoliisin Säpon mukaan noin 300 ruotsalaista lähti vuoden 2012 jälkeen liittyäkseen terrorijärjestö Isisin joukkoihin Syyriassa ja Irakissa.

Eniten, kymmenittäin vierastaistelijoita matkusti sotaan suurten kaupunkien alueilta kuten Göteborgista, Tukholmasta ja Malmösta, mutta joukossa on Keski-Ruotsissa sijaitsevan Örebron tapaan myös pienempiä paikkakuntia. Valtaosa lähtijöistä oli kaksikymppisiä miehiä.

Noin sadasta ruotsalaistaustaisesta taistelijasta osa on ilmeisesti edelleen Isiksen joukoissa ja osa vangittuna Yhdysvaltojen tukemien kurdijoukkojen hallitsemilla leireillä.

Syyrian pakolaisleireillä arvioidaan olevan myös kymmeniä ruotsalaisnaisia ja -lapsia. Monet lapsista ovat syntyneet sodan aikana Syyriassa Isiksen hallitsemilla alueilla.

Yksi tunnetuimmista Ruotsista lähteneistä on kurdijoukkojen maaliskuussa vangitsema Michael Skråmo. Skråmolla oli kiinniotettaessa mukanaan hänen seitsemän lastaan ja Länsi-Ruotsista kotoisin oleva nainen.

Skråmo on Norjan kansalainen, mutta hän on syntynyt ja kasvanut Göteborgissa.

Skråmon verkkoon lataamat värväysvideot saattavat toimia näyttönä mahdollisissa tulevissa syytteissä. Useimpien palaavien kohdalla näytön kerääminen terroristisista teoista on vaikeaa.

Isis-taistelijoita ja heidän perheenjäseniään kuljetetaan rekan kontissa.
Isis-taistelijoita ja heidän perheenjäseniään kuljetettiin rekan kontissa pois Baghuzista 20. helmikuuta.Bulent Kilic / AFP

Suojelupoliisi on yhteydessä kaikkiin palaajiin. Jos syntyy epäily rikoksista, poliisi aloittaa esitutkinnan.

Myös ruotsalaiskunnissa on mietitty, miten sota-alueelta palaavat otetaan vastaan. Esimerkiksi Göteborg on tehnyt pitkään ääriajattelun vastaista työtä ja sen viranomaiset kuten sosiaalityöntekijät ja poliisi etsivät yhteistyössä taistelualueilta palaavat perheet käsiinsä.

Ruotsin television Korrespondenterna-ohjelman toimittajat kävivät alkuvuodesta haastattelemassa Isis-taistelijoita ja heidän perheenjäseniään kurdien hallitsemissa vankiloissa ja leireillä Koillis-Syyriassa.

Kaikki haastatellut kiistivät osallistuneensa taistelutoimiin tai uutisoituihin raakuuksiin. Erään Isis-taistelijan puoliso kertoi haluavansa tuoda lapsensa elämään kuten muut ruotsalaislapset.

Kun naiselta kysyttiin, miksi Ruotsi ottaisi hänet takaisin, kun hän itse valitsi läntisen kulttuurin tuhoa halunneen terrorijärjestön, hän vastasi uskovansa ruotsalaisten oikeudenmukaisuuteen.

– Tiedän että ruotsalaiset ovat ihmisiä, jotka antavat toisen mahdollisuuden, hän vastasi.

Ranskalainen jihadisti Fabien Clain vanhassa valokuvassa.
Ranskalainen jihadisti Fabien Clain vanhassa valokuvassa.AOP

Ranskan virallinen linja tiukka: vain lapsia otetaan maahan

Isis-järjestön menettämillä alueilla on yhä myös useita satoja ranskalaisia jihadisteja ja heidän perheenjäseniään. Iso osa heistä on Yhdysvaltain johtaman liittouman rinnalla taistelleiden kurdijoukkojen vankina.

Tähän asti Ranska on kieltäytynyt päästämästä terroristiepäiltyjä takaisin kotimaahan, mutta yhdysvaltalaisjoukkojen vetäytyminen Syyriasta on muuttanut arviota. Huolena on, että kurdijoukkojen aseman heikentymisen myötä heidän hallussaan olevat ranskalaisjihadistit voisivat päästä vapaaksi.

Ranskan ulkoministeri Jean-Yves Le Drian totesi helmikuussa, että suurin riski olisi terroristiepäiltyjen hajaantuminen.

– Pidätettyjen katoaminen olisi heidän palauttamistaan vaarallisempaa. Velvollisuutemme on valmistautua kaikkiin vaihtoehtoihin Koillis-Syyrian tilanteen suhteen, puolustusministeri sanoi.

Pahin skenaario olisi, että vapaaksi päässeet taistelijat toteuttaisivat terrori-iskun kotimaataan vastaan.

Useat ranskalaiset tiedotusvälineet uutisoivat helmikuussa, että Ranska valmistelisi 130 Syyriassa oleilevan kansalaisensa vastaanottamista ja siirtämistä ranskalaisiin vankiloihin.

Isisin hallussa olevat alueet Syyriassa ja Irakissa tammikuussa 2015
Isisin hallussa oleva alue helmikuussa 2019
Isisin hallinnassa olleet alueet 2015 ja 2019.

Mediatietojen mukaan joukossa on miehiä, naisia ja lapsia. Mukana kerrottiin olevan myös kaksi tunnettua terroristia: Isisin riveissä taistellut Thomas Barnouin, 38, ja terroristijärjestön kuuluisa rekrytoija Emilie König, 36, lapsineen. Ranskan viranomaiset eivät ole vahvistaneet tietoja.

Jihadistien vastaanottaminen on useita tuhoisia terrori-iskuja kokeneessa Ranskassa poliittisesti erittäin hankala asia. Isis-taistelijoiden ja heidän perheenjäsentensä kotiuttamiseen on suhtauduttu karsaasti.

Ongelmana on, että palaajien Syyriassa tai Irakissa tekemistä rikoksista on vaikea hankkia näyttöä. Pelkona on, että Isis-taistelijat saisivat näytön puutteen takia suhteettoman lieviä tuomioita.

Presidentti Emmanuel Macron onkin jo toppuutellut puheita jihadistien vastaanottamisesta. Presidentti totesi viime viikolla, että palautuksista ei ole tehty mitään päätöksiä.

Macronin mukaan Ranskan virallinen linja on ennallaan ja ainoastaan lapsia ollaan valmiita ottamaan takaisin kotimaahan.

Lasten tapaus on tosin sekin monimutkainen. Moni heistä on syntynyt Syyriassa, ja monen vanhemmat ovat kuolleet. Joukossa on paljon pahasti traumatisoituneita alaikäisiä, joiden vastaanottaminen vaatii osaavia sijaisperheitä. Osa teini-ikäisistä on myös radikalisoitunut.

Jihadistien sukulaiset ovat vaatineet Ranskan hallitusta toimimaan aktiivisemmin lasten kotiuttamiseksi. He muistuttavat, että lapset elävät pakolaisleirillä kylmissä ja epähygieenisissä oloissa.

Joukko jihadistien perheitä edustavia asianajajia syyttää Ranskan valtiota lasten heitteille jättämisestä.

Ranskan oikeusministerin Nicola Belloubet’n mukaan Syyriassa on tällä hetkellä noin 70 ranskalaista lasta, mutta tarkasta lukumäärästä ei ole varmuutta. Alle seitsemänvuotiaiden lasten osuus kaikista Syyrian pakolaisleireillä oleilevista Ranskan kansalaisista on joka tapauksessa merkittävä.

Kaikkiaan arviolta 1 700 ranskalaista on lähtenyt Syyriaan vuoden 2014 jälkeen. Arviolta 300–500 ranskalaista on kuollut, heidän joukossaan useita pahamaineisia terroristeja.

Ranskan viranomaiset vahvistivat tällä viikolla esimerkiksi Pariisin marraskuun 2015 terrori-iskuihin yhdistetyn Fabien Clainin, 38, kuolleen Syyriassa.

Tähän mennessä arviolta 300 ranskalaista on palannut Syyriasta ja Irakista takaisin Ranskaan.

Shamima Begumin sisko Renu esittelee sisarensa kuvaa.
Shamima Begumin sisko Renu esittelee sisarensa kuvaa.Laura Lean / AFP

Britanniassa "Isis-vaimon" lapsen kuolema herättää kysymyksiä kansalaisuuksien riistämisistä

Britanniassa Isisin alueelle lähteneen nuoren lontoolaisnaisen Shamima Begumin tapaus on herättänyt laajaa huomiota viime viikkoina. Tapaus on nostanut pintaan jännitteitä, joita Isisin alueella toimineiden brittien paluuseen liittyy.

19-vuotias Begum haluaisi palata Britanniaan, mutta sisäministeri Sajid Savid on ilmoittanut, että Begum menettää Britannian kansalaisuutensa. Lauantaina kerrottiin, että Begumin kolmeviikkoinen lapsi on kuollut syyrialaisella pakolaisleirillä saamansa keuhkokuumeen seurauksena.

Begumin vauvan kuolema on herättänyt kritiikkiä sisäministeriä kohtaan (siirryt toiseen palveluun). Britanniassa epäillään, oliko naisen kansalaisuuden riistäminen oikea päätös ja kysytään olisiko Britannia voinut tarjota apua edes hänen lapselleen.

Brittiviranomaiset sanovat, ettei maalla ole alueella konsulaattia eikä apua pystytty tarjoamaan. Avustusjärjestöt ja toimittajat ovat kuitenkin pystyneet matkustamaan suhteellisen helposti alueelle, jolla Begumin pakolaisleiri sijaitsee.

Begumin kansalaisuuden riistäminen on kiistanalaista muistakin syistä. Hänen vanhempansa syntyivät Bangladeshissä, mutta hänellä itsellään ei ole maan kansalaisuutta eikä hän ole siellä edes vieraillut.

Sisäministerin päätös on herättänyt kiistaa, sillä se uhkaa tehdä Begumista kokonaan kansalaisuudettoman. Oikeus kansalaisuuteen kuuluu Britannian allekirjoittamiin ihmisoikeussopimuksiin

Britannian sisäministeri luottaa ilmeisesti siihen, että Begum todetaan oikeudessa myös bangladeshilaiseksi hänen vanhempiensa synnyinmaan perusteella.

Britanniassa kansalaisuuksien riistäminen on entistä yleisempää. Vuonna 2016 vain 14 ihmistä menetti kansalaisuuden, mutta vuonna 2017 lukema oli jo 104. Ihmisoikeusjärjestöt syyttävät käytäntöä syrjiväksi, sillä sitä voidaan soveltaa vain henkilöihin, joilla on vähintään kaksi kansalaisuutta.

Britanniassa noin 900 ihmisen arvioidaan lähteneen maasta liittyäkseen Isis-järjestöön. Syyrian ja Irakin konfliktialueilta on palannut Britanniaan 400 ihmistä, joiden tekemisiä viranomaiset tutkivat. Vain 40 heistä on tuomittu terrorismilakien nojalla tai muiden todistettujen rikosten vuoksi.

Britanniassa on lisäksi suunnitteilla uusi laki, jonka nojalla terrorismituomioon riittäisi oleskelu sisäministeriön määrittelemillä alueilla ilman hyväksyttävää syytä.

Brittiläiset teinitytöt Kazida Sultana, 16, Amira Abase, 15, ja Shamima Begum, 15, Gatwickin lentokentän turvakameroiden kuvissa heidän matkatessaan Syyriaan helmikuussa 2015.
Britannialaiset teinitytöt Kazida Sultana, 16, Amira Abase, 15, ja Shamima Begum, 15, Gatwickin lentokentän turvakameroiden kuvissa heidän matkatessaan Syyriaan helmikuussa 2015.AFP

Shamima Begum karkasi Itä-Lontoon Bethnal Greenistä 15-vuotiaana Isisin riveihin kahden koulutoverinsa kanssa. Syynä lähtöön olivat Isisin propagandavideot, jotka lupasivat lähtijöiden saavan oman perheen ja elämän "islamilaisen lain ehdoilla".

Britannian sisäministerin päätökseen Begumin kansalaisuuden riistämisestä saattoi vaikuttaa usko siihen, että päätös olisi suosittu. Brittikansan oli vaikea tuntea sympatiaa Begumia kohtaan hänen tv-esiintymisensä seurauksena.

Begum ei tuominnut Isis-järjestöä selväsanaisesti haastattelussa, jonka Sky-kanava julkaisi runsaat kaksi viikkoa sitten. Hän kertoi tienneensä jo lähtiessään Isisin verisistä teloituksista ja sanoi katuneensa Isisin riveihin lähtöään vasta hiljattain, kun järjestön tappio alkoi näyttää selvältä.

Begum kertoi syyrialaisella pakolaisleirillä päättäneensä paeta suojellakseen tuolloin syntymätöntä lastaan ja toista lastaan, joka sittemmin menehtyi. Pakolaisleirillä syntynyt lapsi oli Begumin kolmas. Hän on menettänyt Syyriassa kaikki kolme lastaan tautien ja aliravitsemuksen vuoksi.

Begum itse lupaa, että hän ei ole vaaraksi brittiyhteiskunnalle, sillä hän oli "kotiäiti" neljän vuoden ajan.

– En tehnyt mitään vaarallista tai propagandavideoita. En houkutellut ketään liittymään Isis-järjestöön. Pidin vain huolta miehestäni ja lapsistani, Begum sanoo Sky Newsin haastatteluvideolla (siirryt toiseen palveluun).

Hän vakuutti olevansa valmis muuttumaan ja pyysi Britannialta armoa.

Britanniassa oppositio olisikin siihen valmis. Työväenpuolueen johtajan Jeremy Corbynin mukaan Begumilla on oikeus palata Britanniaan, mutta viranomaisten olisi kuulusteltava häntä ja päätettävä mahdollisista jatkotoimista.

Britannian sisäministerin mukaan Britannian ovet eivät kuitenkaan Begumille avaudu. On epäselvää, minne hänen sitten pitäisi mennä.

Bangladesh on jo ilmoittanut, ettei se ota naista vastaan.

Yksi vaihtoehto olisi Hollanti. Begumin puoliso on hollantilainen Isisin riveissä taistellut mies, jota saattaa odottaa Hollannissa kuuden vuoden vankeustuomio terrorijärjestöön liittymisestä.

Lue myös:

Mykkänen: Suomi tukee tuomioistuimen perustamista Isis-taistelijoille

Rikosoikeuden professori Isis-taistelijoiden paluusta Suomeen: Hyvin epätodennäköistä, että heitä tuomittaisiin rikoksista

Amnestyn pääsihteeri vierastaistelijoiden perheistä: "Tuokaa kansalaisenne takaisin"

Isisin kalifaatti on mennyttä, mutta järjestö voi vielä nousta – neljä kysymystä terrorijärjestön tulevaisuudesta

Kuuntele myös Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma Isisin vierastaistelijoiden paluusta Eurooppaan