Pakolaisuus ilman ongelmaa – miksi Venezuelan kriisin karkottamat ovat tervetulleita Argentiinaan? Ylen Etelä-Amerikan toimittaja Erkka Mikkonen vastasi kysymyksiin

Venezuelan kriisi on aiheuttanut pakolaisvirran eri puolille maanosaa. Argentiinassa on maahanmuuttajiin kuitenkin totuttu. Toimittaja Erkka Mikkosen vastaukset Buenos Airesista

Ulkomaat
Ihmisiä ylittämässä Venezuelan ja Kolumbian yhdistävää Simón Bolívar -siltaa helmikuussa 2019.
Ihmisiä ylittämässä Venezuelan ja Kolumbian yhdistävää Simón Bolívar -siltaa helmikuussa 2019.Anna Tervahartiala

Argentiinaan on tullut lyhyessä ajassa kymmeniätuhansia venezuelalaisia, jotka pakenevat maansa kaaosta. Kuinka vastaanottoon vaikuttaa se, että maahanmuutto on olennainen osa Argentiinan historiaa?

Tässä Ylen Etelä-Amerikan toimittajan Erkka Mikkosen vastaukset yleisön kysymyksiin.

Erkka Mikkonen
Erkka MikkonenYle

Erkka Mikkosen jutun talouskriisin vaikutuksesta argentiinalaisten elämään voit lukea tästä. Naisten oikeustaistelusta ja #metoo-kampanjasta Argentiinassa voit lukea tästä.

Ylen toimittajan Maija Salmen reportaasin Venezuelasta voit lukea tästä.

Simo Ortamon ja Erkka Mikkosen podcastin Argentiinan kuulumisista voit kuunnella tästä.

Kysymysten esittäminen ja kommentointi on päättynyt. Kysymyksiä on ryhmitelty ja väliotsikoitu kello 1655.

Auttaako yhteinen kulttuuri?

1. kysymys: – Vaikuttaako venezuelalaisten hyvään vastaanottoon se että he tulevat läheisestä kulttuuripiiristä?

Erkka Mikkonen vastaa: – Espanjan kieli ja maanosan jaettu historia vaikuttavat varmasti paljon venezuelalaisten myönteiseen vastaanottamiseen. Moni muistaa, että Venezuela auttoi argentiinalaisia, kun nämä pakenivat sotilasdiktaruurinsa vainoa vuosina 1976–83.

– Toisaalta vuosikymmenten saatossa Argentiinaan on tullut paljon maahanmuuttajia myös täysin erilaisista kulttuureista, kuten Koreasta, Japanista ja Kiinasta. He ovat sopeutuneet hyvin argentiinalaiseen yhteiskuntaan. Viime vuosina maahanmuuttajia on tullut paljon Senegalista ja Haitista.

Houkutteleeko sosiaalituki saapumaan?

2. kysymys: – Tarjotaanko Argentiinassa tulijoille sosiaalitukia ja muita etuja?

Erkka Mikkonen vastaa: – Maahantulijat eivät saa sosiaalitukea, mutta ilmainen terveydenhuolto ja koulutus kuuluvat kaikille Argentiinassa oleskeleville riippumatta heidän statuksestaan

– Kuvaavaa on se, että Argentiinan perustuslaki lähtee siitä, että se lupaa suojaa, hyvinvointia ja vapautta kaikille argentiinalaisille ja heidän jälkeläisilleen – sekä sen lisäksi kaikille maailman ihmisille, jotka haluavat asuttaa Argentiinan

Jäävätkö tulijat ulkopuolisiksi?

3. kysymys: – Pidetäänkö toisesta Latinalaisen Amerikan maasta – kuten Venezuelasta – tulevia kuitenkin Argentiinassa ulkopuolisina esimerkiksi erilaisen kulttuurin tai kielen erojen vuoksi?

Erkka Mikkonen vastaa: – Koko Argentiina on rakentunut siirtolaisuuden idealle ja tämän vuoksi yhteiskunta on kulttuurisesti avoin maahantulijoille. Lisäksi maan maksuton koululaitos “argentiinalaistaa” tehokkaasti tulijoita.

– Siksi viimeistään toisen polven maahanmuuttajat ovat yleensä hyvin sopeutuneita argentiinalaiseen yhteiskuntaan.

– Toisaalta Argentiinakaan ei ole ihanneyhteiskunta ja myös ihmisten alkuperään liittyvää syrjintää tapahtuu vastoin maan virallista politiikkaa. Kokonaisuudessaan argentiinalaiset ovat kuitenkin tottuneita monikulttuurisuuteen.

Onko Argentiina maahanmuuttajien luoma?

4. kysymys: – Millä tavoin maahanmuutto on olennainen osa Argentiinan historiaa? Onko Argentiinaan aiemminkin tullut siirtolaisia lähimaista vai onko kyse siitä että aikoinaan Amerikan mantereelle tulleista?

Erkka Mikkonen vastaa: – Argentiinan väestö on valtaosin muodostunut maahanmuuttajista, sillä alkuperäisten eteläamerikkalaisten osuus maan väestöstä on pieni.

– Maahantulijoita houkuteltiin Euroopasta etenkin 1800-1900-luvun vaihteessa, jolloin parissa vuosikymmenessä Buenos Airesin väkiluku kolminkertaistui lähinnä Italiasta ja Espanjasta tulleiden ansiosta. Valtameren takaa on muutettu Argentiinaan sankoin joukoin myös tämän jälkeen. Suuria ryhmiä ovat olleet mm. juutalaiset, syyrialaiset ja armenialaiset.

– Lisäksi maahanmuutto Etelä-Amerikasta on ollut vilkasta Argentiinaan koko sen historian ajan. Etenkin köyhimmistä naapurimaista Boliviasta ja Paraguaysta tullaan edelleen paljon Argentiinaan. Maiden välinen raja on avoin ja kanssakäyminen sen molemmin puolin on vilkasta.

Miksi vastaanotto on hyvä?

5. kysymys: – Onko pakolaisia Argentiinan väkilukuun nähden vähän?

Erkka Mikkonen vastaa: – Argentiinassa oleskelee ihmisiä varsinaisella pakolaisstatuksella vain vähän. YK:n pakolaisjärjestö kertoi viime vuonna, että maassa on 3360 pakolaista ja 4155 turvapaikanhakijaa. Maa on vastaanottanut pakolaisia muun muassa Syyriasta.

– Luvut on pieniä verrattuna Argentiinan noin 43 miljoonaan asukaslukuun. Tätä selittää se, että Argentiinaan pääsee helposti ilman pakolaisstatustakin. Toisaalta Argentiina ei ole rikas teollisuusmaa vaan se luetaan kehittyviin markkinoihin.

6. kysymys: – Otetaanko venezuelalaiset Argentiinassa paremmin vastaan kuin Venezuelan lähimaissa?

Erkka Mikkonen vastaa: – YK arvioi, että Argentiinassa on tällä hetkellä 160 000 venezuelalaista. Määrä on paljon pienempi kuin lähempänä sijaitsevissa maissa kuten Kolumbiassa (1,1 miljoonaa) tai Perussa (506 000), mutta toisaalta suurempi kuin portugalinkielisessä naapurimaa Brasiliassa (96 000).

– Suuren välimatkan vuoksi venezuelalaiset eivät pääse Argentiinaan jalan tai edullisesti linja-autolla. Siksi Argentiinaan tulevat venezuelalaiset ovat lähtökohtaisesti hyväosaisempia kuin lähimaihin saapuvat maamiehensä. Usein Argentiinaan saapuvat ovat myös hyvin koulutettuja.

– Argentiinassa venezuelaisilla on pääosin hyvä maine osaavina ja ahkerina työntekijöinä. Myös tulijoiden suhteellisesti pienempi lukumäärä moniin muihin alueen maihin verrattuna auttaa siihen, että heihin suhtaudutaan hyvin.

Kiristyykö kilpailu työmarkkinoilla?

7. kysymys: – Lisäävätkö tulijat lisäisivät kilpailua työmarkkinoilla ja aiheuttavat työttömyyttä?

Erkka Mikkonen vastaa: – Argentiinan taloustilanne on heikentynyt dramaattisesti vuoden aikana. Tämä on lisännyt maassa köyhyyttä ja työttömyyttä.

– Taloustilanteen nopea kurjistuminen ei johdu maahanmuutosta, mutta Argentiinassa käydään keskustelua venezuelalaisten vaikutuksesta maan työmarkkinoihin. Maahantulijat ovat usein valmiimpia tekemään töitä argentiinalaisia edullisemmin ja huonommilla työehdoilla. Tämä huonontaa kaikkien asemaa työmarkkinoilla.

Keskustelua on käyty etenkin venezuelalaisesta työvoimasta ruokalähettiyrityksissä, joiden suosio on nopeasti kasvanut Buenos Airesissa. Argentiinan hallituksen toimesta on myös ehdotettu, että venezuelalaisia tulisi aktiivisesti houkutella töihin syrjäseuduille, joissa paikallisista työntekijöistä on pulaa.

Onko Yhdysvallat pakolaisuuden taustalla?

8. kysymys: – Onko Venezuelan pakolaisuuden taustalla myös Yhdysvaltojen Latinalaisen-Amerikan -politiikka?

Erkka Mikkonen vastaa: – Yhdysvaltojen ja kapitalistisen imperialismin syyttäminen Venezuelan tämän hetken kaoottisesta tilanteesta on argumentti, johon maan itsevaltainen presidentti Nicolás Maduro vetoaa jatkuvasti.

– Toisaalta Maduro on myös pitkän aikaa kiistänyt kokonaan maassa vallitsevan, hyperinflaatiosta sekä elintarvike- ja lääkepulasta johtuvan humanitaarisen kriisin, joka on pakottanut miljoonia ihmisiä lähtemään kotimaastaan.

– Venezuelan kurja nykytila johtuu maan sosialistisen hallinnon politiikasta, joka on romahduttanut maan tuottavuuden, mutta myös öljyn hinnan rajusta laskusta. Yhdysvaltojen harjoittamalla Latinalaisen Amerikan politiikalla on osaltaan historiallista vaikutusta Venezuelan tilaan, mutta sitä tuskin voi syyttää maan akuutista hädästä.

Miten etupiiri-oppiin suhtaudutaan Latinalaisessa Amerikassa?

9. kysymys: – Miten Argentiinan ja muun Latinalaisen-Amerikan asukkaat suhtautuvat Monroen oppiin tai Tumpin hallinnon näkemykseen alueesta sen etupiiriin kuuluvana alueena?

Erkka Mikkonen vastaa: – Argentiinassa, kuten myös muualla Latinalaisessa Amerikassa, Yhdysvaltoihin on totuttu suhtautumaan paljon Eurooppaa kriittisemmin. Tämä johtuu siitä, että USA on historiansa aikana pitänyt Latinalaista Amerikkaa takapihanaan ja sekaantunut useaan otteeseen alueen sisäpolitiikkaan hyvin häikäilemättömällä tavalla.

– Argentiinan tämänhetkinen keskustaoikeistolainen presidentti Mauricio Macri suhtautuu Yhdysvaltoihin myötämielisesti ja on vahvistanut maiden välistä yhteistyötä niin taloudellisesti kuin poliittisestikin. Häntä edeltävän vasemmistolaisen Cristina Fernández de Kirchnerin presidenttikausilla suhtautuminen Yhdysvaltoihin oli hyvin varautunutta.

– Argentiinan tilanne kuvaa laajemminkin koko Latinalaisen Amerikan suhtautumista Yhdysvaltoihin. On hyvin tavallista, että oikeistolaisen presidentin hallitessa Latinalaisen Amerikan maata sen välit USA:han ovat paljon läheisemmät kuin vasemmistolaisen johtamana. Tämä näkyy esimerkiksi hyvin Brasiliassa, joka tiivistää nyt laitaoikeistolaisen presidentti Jair Bolsonaron johdolla määrätietoisesti suhteitaan Yhdysvaltoihin.