Soten kaatuminen ei yllättänyt, mutta epävarmuutta se tuo: "2020-luvulla on iso joukko kuntia, jotka joutuvat mahdottomaan tilanteeseen"

Sote-uudistus kaatui tänään perjantaina. Maakunnissa asia turhauttaa, mutta se ei tullut yllätyksenä.

sote-uudistus
Hoitaja valmistelee potilasta leikkaukseen.
Soten kaatuminen ei vaikuta Ihalaisen mukaan sairaanhoitopiirien arkeen välittömästi.Jyrki Lyytikkä / Yle

Sote-uudistus ei toteudu tällä hallituskaudella, ja hallitus on jättänyt eroanomuksen. Pääministeri Juha Sipilä pyysi hallituksen eroa tasavallan presidentiltä tänään Mäntyniemessä kello 10.

Listasimme kuusi syytä, miksi sote kaatui ja hallitus erosi.

Maakunnissa soten kaatuminen ei ilahduttanut, mutta se ei myöskään yllättänyt.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja: otettiin liian iso kakku

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen ei ylläty siitä, että sote on kaatumassa.

– Ei se enää tässä vaiheessa. Tämä ratkaisu on ollut jo pidempään vuodenvaihteen jälkeen odotettavissa.

Ihalaisen mukaan sote-ratkaisua on nyt yritetty jo ainakin 15 vuoden ajan. Tarve ratkaisulle ei katoa mihinkään, koska suomalaiset ikääntyvät ja tarvitsevat enemmän hoitoa.

Ihalaisen mukaan sote-ratkaisua on yritetty viedä eteenpäin liian isona kokonaisuutena. Edellinen hallitus kytki siihen kuntaliitokset, nykyinen maakuntahallinnon ja valinnanvapauden.

Onko yritetty liian isoa kakkua?

– Näin käytännössä. Nämä ovat niin isoja kokonaisuuksia.

Ihalainen toivoo, että sote-ratkaisua vietäisiin seuraavassa eduskunnassa läpi parlamentaarisesti.

Soten kaatuminen ei vaikuta Ihalaisen mukaan sairaanhoitopiirien arkeen välittömästi. Esimerkiksi Pirkanmaa hakee yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen kanssa, eikä tämä asia muutu.

Tulevaisuutta varten rakenteellisten uudistusten tarve ei katoa minnekään. Terveys- ja sosiaalipuolelle haetaan vahvempia ja isompia toimijoita kuin nyt.

Kuntien pitäisi Ihalaisen mukaan ottaa aktiivisempi rooli sairaanhoitopiirien kanssa ja miettiä, miten ratkaisua on mahdollista hakea maakunnissa.

– Jatkossa pitää miettiä sairaanhoitopiireittäin, miten toimintaa kootaan yhteen.

Lahden kaupunginjohtaja: koko Päijät-Häme olisi ollut voittaja

Soten todennäköinen kaatuminen ei ilahduta Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timosta. Uudistuksen tuoma lisärahoitus ei olisi ollut pahitteeksi budjettinsa kanssa painivalle Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymälle.

– Koko Päijät-Häme olisi ollut voittaja. Valtion rahoitus Päijät-Hämeen sotelle olisi tällä sote-paketilla noussut merkittävästi, tai siihen olisi ollut mahdollisuus.

Timonen kertoo olevansa huolissaan lähivuosien tilanteesta kunnissa, kun terveysmenot kasvavat.

– Jos ei mitään ei tehdä, ihan pian 2020-luvulla on iso joukko kuntia, jotka joutuvat ihan mahdottomaan tilanteeseen.

Timonen pitää jonkinasteista uudistusta välttämättömänä, vaikka hallituksen ajama malli kaatuikin.

– Se minkä tämä eduskunta taakseen jättää, sen seuraava eduskunta edestään löytää.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja: epävarmuus lisääntyy

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajan Kaija-Leena Savijoen mukaan kaatuminen ei tarkoita mitään dramaattista asiakkaille.

– Se ei vaaranna uutta Assi-sairaalaa tai tähtisairaalaa, ne etenevät. Mutta on pakko sanoa, että epävarmuus lisääntyy.

Suurin huolenaihe on Riihimäen halu irrottautua Kanta-Hämeestä. Riihimäellä on pohdittu siirtymistä HUSin asiakkaaksi.

– Riihimäen mahdollinen irtautuminen näkyisi väistämättä tulevan Assi-sairaalan koossa, sillä Riihimäen osuus sairaalan rahoituksesta on yksi kolmasosa, Kaija-Leena Savijoki muistuttaa.

Etelä-Savon maakuntajohtaja: maakuntavalmistelujen kaatuminen voi turhauttaa

Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen toteaa, että maakuntavalmistelujen kaatuminen voi tietenkin turhauttaa.

– Ensin täytyy kuitenkin katsoa, mitä valmistelusta voidaan hyödyntää. Sote-puolella on tehty paljon perusyhteistyötä, joka on käytettävissä. Erikoissairaanhoito on sitten oma kysymyksensä, viime päivien Savonlinnan ulkoistussuunnitelmat on oma merkkinsä siitä.

– Joka tapauksessa meillä on yhteistoiminta/erva-alue, joka tällä hetkellä omalta osaltaan joutuu miettimään myös sitä järjestämistä. Nämä ovat sitten kuntayhtymien eli sairaanhoitopiirien käsissä, miten edetään, Mäkinen jatkaa.

Mäkinen toivoo, että maakunnissa saataisiin vastaava kokonaisuus kuin nyt valmistelussa ollut.

– Kaikki maakunnan elinvoiman ja palveluiden kannalta tärkeät organisaatiot saataisiin saman katon alle. Olisi hyvä tavoite seuraavallekin kaudelle, mutta riippuu tietenkin seuraavan hallituksen tekemisistä.

Kouvolan kaupunginjohtaja: Kymsotelle uudistuksen kaatuminen ei merkitse yhtään mitään

Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka ei ole yllättynyt sote- ja maakuntauudistuksen kaatumisesta.

– Tässä on seurattu tiiviisti kaupungin virkamiehenä sitä, miten hallitus etenee tässä omassa valmistelussaan, mutta eihän tämä varmasti tässä vaiheessa kenellekään yllätys ollut, että ollaan tässä tilanteessa.

Kymenlaaksossa otettiin sosiaali- ja terveyspalveluiden suhteen etukeno ja sote-palvelut on tammikuun alusta lähtien järjestänyt uusi maakunnallinen Kymsote, jolle siirtyi iso joukko tehtäviä, jotka aiemmin ovat olleet kuntien tai sairaanhoitopiiri Carean vastuulla.

– Kymsotelle uudistuksen kaatuminen ei merkitse yhtään mitään. Se on juridisesti olemassa oleva toimielin kuntayhtymän muodossa, ja se jatkaa toimintaansa. Kyllä minä katson, että meillä on tehty jo se isoin rakennemuutos, jota maan tasolla vasta valmistellaan.

Toikalla tulee keväällä täyteen 20 vuotta kuntapuolen johtotehtävissä.

– Tässä on kolmas hallituskausi maan tasolla, että on tehty rakennemuutosta, eikä ole saatu malleja maaliin asti, joten tässä ei siis sinänsä ole mitään uutta. Totta kai se tietyllä tavalla turhauttaakin.

Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Kymsoten toimitusjohtaja Annikki Niiranen toivoo, että pitkään tehty valmistelutyö ei valu hukkaan.

– Työtä on tehty valtavasti. Toivon, että seuraavalla hallituskaudella sitä työtä voitaisiin käyttää hyväksi uudessa valmistelussa, koska sote-uudistus me joka tapauksessa tarvitaan. Sen ovat ymmärtääkseni kaikki poliittiset puolueetkin tuoneet esille. Uudistuksen muodosta ollaan sitten oltu vähän eri mieltä, Niiranen sanoo.

Myös Niirasen mukaan vastaperustettu Kymsote jatkaa toimintaansa normaalisti.

– Kehitämme omaa toimintaamme ja niitä tavoitteita, jotka valtakunnalliselle sote-uudistuksellekin on asetettu: asiakaspalvelun parantamista, hoitoon pääsyn nopeuttamista ja kustannusten kehityksen hillintää. Tavoitteet ovat Kymsotessa samat, Niiranen sanoo.

Kymenlaakson kunnat ryhtyivät valmistelemaan Kymsotea kesällä 2017, jolloin valtakunnallisessa valmistelussa päätettiin ottaa aikalisä, joka tuolloin siirsi uudistusta vuodella.

Pohjois-Pohjanmaan maakunta-soteuudistuksen muutosjohtaja: ei kaikki tehty työ mene hukkaan

Pohjois-Pohjanmaan maakunta-soteuudistuksen muutosjohtaja Marjukka Manninen on pettynyt viimeisimpiin käänteisiin, jotka siirtävät maakunta-soteuudistuksen vaalien yli. Pohjois-Pohjanmaalla on tehty paljon ja laajaa valmistelutyötä, joka ei kuitenkaan mene hukkaan.

– Mukana on ollut tuhansia huippuasiantuntijoita erilaisissa rooleissa, eikä kaikki tehty työ mene hukkaan. Nyt tietenkin on tosi paljon kiinni siitä, että minkälaisella aikataululla lähdetään mahdollisesti tekemään jotakin uutta harjoitusta, minkälaisella mallilla sitä tehdään, ketkä sitä tekevät.

– Meidän alueella on erittäin hyvä tilannekuva siitä, minkälainen taloustilanne ja minkälainen toiminnallinen tilanne on. Useita eri hoitopolkuja ja muita on käyty läpi varsin tarkkaankin, eli niitä pystytään hyödyntämään. Samoin kiinteistömassat on katsottu läpi, niitä pystyvät hyödyntämään kunnat jo nyt omissa ratkaisuissaan, Manninen jatkaa.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja: onhan tätä uutista jo muutaman viikon ajan mietitty

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä toteaa, ettei soten kaatuminen tullut yllätyksenä.

– Onhan tätä uutista jo muutaman viikon ajan melkein päivittäin mietitty, että missä kohtaa tulee se kulminaatio, jossa todetaan, että valmistelua ei kannata enää jatkaa tämän hallituksen aikana.

Sairaanhoitopiiri varautui soten kaatumiseen.

– Sote-valmistelua on leimannut sen kaltainen epävarmuus jo pitkän aikaa, että sairaanhoitopiiri on pyrkinyt omin toimin jatkamaan sisällöllistä erikoissairaanhoitoon liittyvää valmistelua, jota maakunnan sote-valmisteluorganisaatiossa ei ole pystytty tekemään.

Useammallakin eri sairaanhoitopiirin taholla on tehty omaa valmistelua, joka tähtää samoihin tavoitteisiin kuin sote-uudistus tähtäsi.

– Tietojärjestelmävalmistelua, sisällöllisiä ja hoidollisia hoitoketjuasioita ja tukipalveluihin liittyviä asioita, joissa tähdätään maakunnallisesti ehjempiin kokonaisuuksiin.

Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen muutosorganisaation muutosjohtaja Antti Parpoa harmittaa soten kaatumisessa sen vaikutus ICT-valmisteluun.

– Meillä on ICT-valmistelu ollut hyvässä vauhdissa, ja nyt vaikuttaa siltä, että joudumme katkaisemaan sen ainakin osittain. Meillä on rahoitus vain kesäkuun loppuun. Olen hieman tuskainen siitä, ja voi pohtia, onko tämä järkevä rahoitustapa, mutta sen kanssa me etenemme.

Sekä Parpo että Leena Setälä kuitenkin toteavat, ettei hukkaan varsinaisesti valu mikään.

– Tätä kaikkea sairaanhoitopiiri tekisi joka tapauksessa. Mutta kuinka paljon tätä laajennettaisiin siihen sote-palveluun, mikä on tällä hetkellä kuntien vastuulla tuottaa, niin sairaanhoitopiiri tietysti tekee mitä omistajakunnat haluavat, Setälä sanoo.

Samoilla linjoilla on myös Varsinais-Suomen liiton maakuntajajohtaja Kari Häkämies.

– Ei se työ ihan hukkaan ole mennyt. Kun uudistus kaatui ja hallitus kaatui, kaikki riippuu siitä millaisen uudistuksen seuraava hallitus aikoo tehdä. Uskon että tehdyllä työllä on merkitystä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja: syytä kaikkien ottaa pieni tuumaustauko

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin toimitusjohtaja Juha Tuomisen mukaan nyt olisi syytä vetää henkeä ja tarkastella uudistusta uusin silmin.

– Varmaan tässä on syytä kaikkien ottaa pieni tuumaustauko, eikä lähteä heti miettimään omia jatkoratkaisuja. Tämä antaa poliitikoille nyt mahdollisuuden rauhassa miettiä parhaimpia etenemiskeinoja, sanoo Tuominen.

Tuomisen mukaan soten kaatuminen mahdollistaa sen, että ratkaisua voidaan tarkastella koko Suomen osalta uusistakin lähtökohdista. Mahdollistaako tämä myös poikkeusratkaisun Uudellemaalle?

– Uusimaa on varsin tiheästi asuttu, ja sitten toisaalla taas on harvaan asuttuja maakuntia. Toiminnallisesti ymmärrän sen, että voidaan hakea erilaisia ratkaisuja. Nyt pitäisi olla kuitenkin malttia, ettei lähdetä vauhkoilemaan asian kanssa. Lusikka kauniiseen käteen ja mietitään, mikä on oleellista ja mikä ei.

Eri puolella Suomea on tehty jo vapaaehtoisesti uusia yhteistyömalleja, eikä tämä työ hänen mielestään valu hukkaan.

– Tämä sote-yhteistyöhän on ollut varsin suurta ainakin täällä Uudenmaan alueella. Minä luulen, että moni valmistelussa tehdyistä asioista olisi pitänyt tehdä sotesta riippumatta, joten ei se työ hukkaan mene.

Uudenmaan liitto kaipaa valtion johdolta ohjeita tulevaan. Kunnissa ja maakunnissa on tehty jo vuosia töitä sote-uudistuksen eteen ja tätä halutaan jatkaa.

– Samalla kun hallitus ilmoittaa, ettei asia etene, sen pitäisi myös kertoa, miten tästä nyt edetään. Se valmistelu, mitä tämän eteen on tehty, ei saa valua hukkaan, sanoo muutosjohtaja Markus Sovala Uudenmaan liitosta.

Uudenmaan liitossa soten valmistelun parissa on jo vuosia työskennellyt yli 200 ihmistä. Liiton mukaan viimeisen kahden vuoden aikana yhteistyöllä kuntien kanssa on jo saatu ratkaistua monia sellaisia asioita, joita kunnat eivät olisi pystyneet yksin ratkaisemaan.

– Nyt on päästy hyvään vauhtiin ja on tärkeää, että seuraava hallitus jatkaa tämän uudistuksen tekemistä. Pitää olla joku visio, miten mennään eteenpäin, jotta motivaatio uudistuksen tekemiseen kunnissa säilyy, sanoo muutosjohtaja Timo Aronkytö Uudenmaa liitosta.

– Muutaman lähimmän kuukauden aikana pitäisi keskittyä tekemään sellaisia asioita, jotka ovat järkeviä riippumatta siitä millaiseen yksityiskohtaiseen ratkaisuun seuraava hallitus päätyy, lisää Sovala.

Sovala penääkin valtion taholta nyt lupaa ja jopa rahoitusta kunnille ja maakunnille, jotta sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamistamista voitaisiin alueellisesti jatkaa.

Pohjois-Karjalan muutosjohtaja: mikä tässä on niin vaikeaa ollut

Pohjois-Karjala on muutaman muun maakunnan kanssa sote- ja maakuntauudistuksessa etumatkalla valmistelussa. Pohjois-Karjalassa Siun sote otti jo vuoden 2017 alussa varaslähdön sote-uudistuksessa.

Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote-uudistuksen muutosjohtaja Pekka Kuosmanen seurasi tiiviisti valiokuntien työskentelyä.

– En ymmärrä, mikä tässä on niin vaikeaa ollut.

Kuosmanen arvelee, että nyt asiaan on vaikuttanut paljon puoluepolitiikka.

Pohjois-Karjalassa sote- ja ensihoito/pelastustoimessa asioita viety hyvin eteenpäin uudella mallilla.

– Meille ei siinä suhteessa käy kuinkaan.

Kuosmanen miettii kuitenkin, miten käy maakuntahallinnon jatkossa – tuleeko ministeriön putkihallinto. Hän pohtii myös, miten käy hyvän yhteistyön, jota nyt kehitelty elyn ja te-keskuksen kanssa.

Etelä-Pohjanmaan valmistelujohtaja: elämä jatkuu ja aurinko nousee huomennakin

Etelä-Pohjanmaan valmistelujohtaja Asko Peltolan mukaan edessä on nyt maakunnallisen uudistusorganisaation alasajo. Tällä hetkellä odotetaan ministeriön ohjeita alasajosta.

– Nyt täytyy vaan orientoitua uuteen tilanteeseen ja selvittää, miten maakunnassa mennään eteenpäin. Elämä jatkuu ja aurinko nousee huomennakin, Peltola sanoo.

Peltolan mukaan se, mitä Etelä-Pohjanmaalla nyt tapahtuu, on kuntien käsissä.

– Tämä uudistus on tarjonnut mahdollisuuden ja tilenteita, joissa meidän on pitänyt viime vuosina tavata. Maakunnallisten toimijoiden toistensa tuntemus ja, uskoisin että yhteistyökykykin, on kasvanut roimasti.

Peltolan mukaan Etelä-Pohjanmaalla löytynee halukkuutta varmistaa sote-kokonaisuuden eteneminen. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa Etelä-Pohjanmaan vapaaehtoisen sote-kuntayhteistyö –mallin valmistelun jatkamista.

– Vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi vapaaehtoinen sote-kuntayhtymä, mutta sekin edellyttää kuntien osallistumista asiaan.

Peltola arvelee kuitenkin, että päättäjät istunevat yhteiseen pöytään vasta vaalien jälkeen.

– Uskon, että sote-uudistus tulee tavalla tai toisella olemaan uudenkin hallituksen agendalla, mutta uudistusvalmistelun maakunnallisesta organisoitumisesta on vielä liian aikaista esittää arvioita, Peltola sanoo.

Kainuulainen kansanedustaja: vähän kuin hautajaissaattueessa olisi

Kokoomuksen kansanedustaja Eero Suutari on pettynyt, että soteuudistus ei toteutunut ja hallitus eroaa.

–Vähän kuin hautajaissaattueessa olisi. Tässä on tehty iso työ sekä maakunnissa että eduskunnassa.

Suutarin mukaan soten kaatuminen ja hallituksen ero voi tarkoittaa itsenäisen Kainuun loppua.

– Jotenkin tuli usko siihen, että tämä oli meille mahdollisuus säilyttää yhtenäinen ja itsenäinen Kainuu myös sosiaali- ja terveysasioissa, Suutari kommentoi.

Suutarin mukaanKainuun uusi sairaala tulee jäämään kuntien maksettavaksi.

– Jos soteuudistus olisi toteutunut, valtio olisi aluksi rahoittanut Kainuun uutta sairaalaa.

Pohjois-Savon muutosjohtaja: kyllähän tämä harmittaa

Pohjois-Savon maakunta- ja soteuudistuksen muutosjohtaja Elsa Paronen on ratkaisuun pettynyt. Hän kuitenkin sanoo, että vuosia jatkunut valmistelutyö ei ole mennyt hukkaan.

– On valtavasti työtä, jota pystytään hyödyntämään jatkossa. Onneksi tätä valmistelutyötä on tehty asiakas eikä prosessi edellä. Kyllähän tämä harmittaa. Todennäköistähän on, että uusi hallitus tulee tätä vaalien jälkeen jotenkin jatkamaan, mutta nyt on epävarmaa miten sitä jatketaan.

Ylä-Savo on yksi valinnanvapauskokeilualueista. Ylä-Savon soten toimitusjohtaja Leila Pekkanen kertoo, että määrärahat riittävät elokuulle.

– Kevään aikana on hieman aikaa katsoa, minkälainen malli voisi sen jälkeen jatkua. Sen tarkemmin en pysty sanomaan valinnanvapauskokeilun jatkosta.

Sote-valmistelutyössä mukana ollut Pekkanen osasi odottaa soten kaatumista, mutta se myös hiukan yllätti häntä.

– Melkoinen työrupeama on takana ja nyt varmaan uudistusta jatketaan jollakin tavalla, niin mikä se malli on? Osaksi voidaan varmasti sitä tehtyä työtä hyödyntää. Vähän on semmoinen tyhjä takki -olo.

– Ollaan rauhallisia ja odotetaan ratkaisuja rauhassa. Nyt ei kannata tehdä mitään hätiköityjä johtopäätöksiä.

Valinnanvapauspilotti ei voi jatkua sellaisenaan ilman valtion tukea. Pekkasen mukaan on vaikea sanoa tässä vaiheessa, minkälaisena se jatkuu.

Lappilainen kansanedustaja: olemme odottaneet tämän uudistuksen läpimenoa

Lappilaisen kansanedustajan ja perustuslakivaliokunnan jäsenen Markus Lohen (kesk.) tuntemukset olivat aamupäivällä haikeat ja pettyneet.

– Me maakunnissakin olemme odottaneet tämän uudistuksen läpimenoa ja että pääsisimme todellisuudessa toteuttamaan sitä.

Hänen mielestään on välttämätöntä, että maahan saadaan uudistus, jotta sote-palvelut voidaan turvata kun väestöstä yhä useampi on ikääntynyt.

Lohen mukaan sote-uudistus voidaan toteuttaa ilman asiakkaan valinnanvapauden lisäämistä. Palvelujen järjestämiseen kuitenkin tarvitaan kuntia suuremmat yksiköt.

– On hankala nähdä, että tämä voitaisiin rakentaa jollekin toiselle rakenteelliselle pohjalle kuin vaaleilla valitulle maakunnalle, viisi kertaa sote-lausuntoa perustuslakivaliokunnassa antamassa ollut Lohi toteaa.

Nyt tarvittaisiin hänen mielestään vastuunkantoa, jotta toteutettavissa oleva malli voitaisiin rakentaa. Myös maakunnissa tehdyn valmistelutyön tulisi hänen mielestään jatkua.

– Tässä on reitti, joka voi viedä suurin piirtein samassa aikataulussa maaliin, jos vain löydämme yhteen hiileen puhaltamisen meiningin.

Uudistuksen Lapin valmisteluelimen puheenjohtaja, Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi sanoo, että sote-uudistuksen tarve ei ole vähentynyt vaan ennemminkin kasvanut.

Hänen mukaansa nopein tapa tehdä uudistus olisi siirtää sosiaali- ja terveyspalvelut kuntia suuremmille itsehallinnollisille yksiköille.

– Mikä niiden lukumäärä on, miksi niitä kutsutaan, mitkä niiden tehtävien todelliset sisällöt on? Nämä kysymyksethän ovat tietenkin tässä vaiheessa ihan auki, vain spekulaation varassa.

Maakuntavalmistelussa Lapissa on ollut töissä noin neljäkymmentä ihmistä, joista noin puolet osa-aikaisesti. Mika Riipin mukaan sote- ja maakuntauudistukseen on Lapissa käytetty useita miljoonia euroja. Valmistelussa tehty työ kootaan tulevien ratkaisujen käyttöön.

Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokelalle sote-uudistuksen kaatuminen ei tullut yllätyksenä.

– Jo viime kesänä kävi aika ilmeiseksi, että valinnanvapauden osuus on siinä määrin perustuslain vastainen, ettei sen kuntoon saaminen vaikuttanut oikein todennäköiseltä.

Jokelalle soten peruuntuminen oli tietyssä mielessä helpotus. Kaatuneessa esityksessä maakunnan järjestämiin palveluihin olisi nimittäin saatu huomattavasti vähemmän rahaa kuin tällä hetkellä. Rahoituslainsäädäntö ei hänen mukaansa tunnistanut riittävästi Lapin erikoisolosuhteita kuten pitkiä välimatkoja ja harvaa asutusta.

Nyt Jokela toivoo, että Lapin sairaanhoitopiirin jäsenkunnat alkaisivat valmistella vapaaehtoisen sotekuntayhtymän perustamista jo tämän vuoden aikana. Keskustelua valmistelusta käytiin jo viime elokuussa, mutta tuolloin jäätiin odottamaan valtakunnan ratkaisuja.

– Uskoisin, että enemmistö kunnista on valmiita tällaiseen ratkaisuun.

Jos sotekuntayhtymä päätettäisiin perustaa, se ottaisi hoitaakseen perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelut sekä erikoissairaanhoidon. Valmisteluun menisi kuitenkin pari vuotta.

Jotkut Lapin sairaanhoitopiirin jäsenkunnat ovat olleet myös kiinnostuneita siirtämään palveluita järjestettäväksi nykyiselle sairaanhoitopiirille. Jokela pitää tätä B-vaihtoehtona.

Keski-Suomen sote-vastuuvalmistelija: kansalaisten arki jatkuu ennallaan

Keski-Suomessa toivottiin ja uskottiin, että sote-uudistus saataisiin tällä kertaa läpi.

– Nyt kun ollaan taas tässä tilanteessa, niin hyvin pettynyt olen, sanoo Keski-Suomen sote-vastuuvalmistelija Mikael Palola.

Palola kertoo, että kansalaisten arki jatkuu ennallaan, mutta hallinnollisesti kunnissa aletaan käymään keskustelua seuraavista askeleista.

– Odotellaanko taas uuden hallituksen linjauksia vai lähdetäänkö Keski-Suomessa kuntien johdolla hakemaan ratkaisuja. Täällä on paljon puhuttu, että vapaaehtoisuuden pohjalta kunnat ja kuntayhtymät voisivat lähteä hakemaan maakunnallista, kuntayhtymäpohjaista ratkaisua. Siinä pyrittäisiin sote-uudistuksen hyviä puolia vapaaehtoisesti kuntien kesken toteuttamaan.

Palola uskoo, että kunnissa tiedostetaan lähtötilanne, nyt jo käsillä olevat ja jatkossa tulevat haasteet.

– Vaikea on haasteita perinteisellä kuntapohjalla ratkoa. Varmasti on hyvä aidosti maakunnassa asiaa tarkastella.

Soten kaatumiseen varauduttiin Keski-Suomessakin suunnittelemalla, kuinka tehty työ voidaan käyttää hyödyksi kunnissa ja muissa organisaatioissa.

Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja: ei ole hyvä, että asiat jäävät näin auki

Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja Marina Kinnusen mukaan oli hyvä, että soten suhteen peli pistettiin poikki. Hän on kuitenkin huolissaan tavasta, millä se tehtiin.

– Ei ole hyvä, että asiat jäävät näin auki. On kyse isosta valmistelusta ja olisin toivonut hallittua lopetusta. Tarve uudistukselle ei ole kadonnut mihinkään, Kinnunen sanoo.

Kinnunen muistuttaa, että Pohjanmaalla on keskusteltu jo kuukausia omasta alueellisesta hyvinvointi-aluemallista. Asiasta on kokoustettu viimeksi eilen ja nyt on olemassa "tiekartta" siitä, miten sen suhteen edetään.

– Kunnat saavat päättää, muutetaanko perussopimusta ja perustetaanko uusi hyvinvointikuntayhtymä, missä integraatio tapahtuisi Pohjanmaan ehdoilla ja sen näköisenä kuin me haluamme, Kinnunen sanoo.

Kinnunen arvelee, että jos omia sote-palveluratkaisuja on tekeillä useilla alueilla, seuraavalla hallituksella ei ehkä olekaan tarvetta tehdä kovin suuria lakimuutoksia.

– Mielestäni meillä on nyt tuhannen taalan paikka tehdä integraatio itse, jos ollaan rohkeita.

Voit keskustella aiheesta jutun keskusteluosiossa 8.3.2019 klo 16 saakka.

Lue lisää:

Yksinkertainen opas sote-finaaliin: Tätä vuosikausia kestäneellä hankkeella tavoitellaan, ja näin se voisi vielä edetä

Sote-uudistus vaatii entistä enemmän aikaa – lakipaketin molemmat osat hyväksyttävä ennen kuin uudistus voi astua voimaan