Hallitus erosi, mitä nyt tapahtuu? Erittäin harvinainen tilanne Suomessa

Istuva Juha Sipilän hallitus jatkaa toimitusministeristönä.

Hallituksen kaatuminen
Pääministeri Juha Sipilä puhuu puhelimeen valtioneuvoston linnassa Helsingissä perjantaiaamuna 6. marraskuuta 2015
Arkistokuva. Pääministeri Juha Sipilä puhui puhelimeen valtioneuvoston linnassa Helsingissä vuonna 2015. Silloinkin väännetiin sotesta. Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Hallitus eroaa Suomessa. Vaalit on tarkoitus käydä huhtikuun 14. päivä, eli siihen on vain kuukausi.

Mitä tämä tarkoittaa?

Suuren valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen (kok.) ei usko, että hallituksen erolla on suuria vaikutuksia.

– Kausi on käytännössä lopussa, hän sanoo. Käytännössä varmaan virkamieshallitus hoitaa tämän lyhyen ajan, Satonen kertoo.

Eduskunta ehtii Satosen mukaan käsitellä vielä tiedustelulain. Satonen uskoo, että hallituspuolueet äänestävät esityksien puolesta, vaikka hallitus on eronnut.

– Uusia esityksiä ei ole tulossa eduskuntaan hallitukselta. Sinänsä hallitus on jo oman työnsä tehnyt. Eron vaikutukset jäävät nähtäviksi, Satonen sanoo.

– Nyt siirrytään vaalikamppailuun, Satonen sanoo.

Ainutkertainen tilanne

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sanoo, että ilmoitus on ainutkertainen. Pääministeri on vaihtunut 2000-luvulla, mutta muu hallitus on pysynyt.

– Tämä on todella harvinainen juttu.

1970-luvulla hallitus saattoi erota keskinäisen riidan takia, mutta nyt syy on erilainen. Hallitus eroaa, koska epäonnistuu keskeisessä uudistushankkeessaan.

Mitä toimitusministeristö tekee?

Miten tästä jatketaan eteenpäin?

– Normaalikäytäntö on, että presidentti pyytää hallitusta jatkamaan toimitusministeristönä. Se hoitaa juoksevat asia, Jokisipilä sanoo.

Presidentti Sauli Niinistö jo pyysi jatkamaan hallitusta toimitusministeristönä. Se on luonteeltaan ihan erilainen kuin poliittinen hallitus.

Se ei esimerkiksi toteuta hallitusohjelmaa.

– Mitään poliittisia asioita se ei edistä, vaan hoitaa asiat, jotka on pakko hoitaa.

Politiikan tekemisen aikaikkuna avautuu uudelleen

Satosen käyttämä termi virkamieshallitus tarkoittaa Jokisipilän mukaan toimitusministeristöä.

Eli virkamiehet eivät tule hallitukseen?

– En usko, että sellaista tulee, jos mennään kuten on totuttu menemään. Istuva hallitus jatkaa siihen asti, kun meillä on uusi hallitus.

Virkamieshallitus on ollut Suomessa Jokisipilän muistin mukaan viimeksi 1970-luvulla.

Toisaalta tästä on kokemusta joka vaalien välillä. Eduskuntavaalien jälkeen vanha hallitus jatkaa toimitusministeristönä, kunnes uusi hallitus on valittu.

Jokisipilä uskoo, että edellisen päivän vaaligallupit vaikuttivat ilmoitukseen. Jokisipilä uskoo, että hallituspuolueet kokivat, että parempi tehdä ilmoitus nyt eikä juuri ennen vaaleja.

– Eilisen gallup-lukemat olivat synkkiä, ja varmasti oli vaikutusta sillä, että ilmoitus tuli heti seuraavana päivänä. Koitetaan minimoida negatiiviset kannatusvaikutukset, joita tällä epäonnistumisella varmasti on.

Ei vaikutusta vaaleihin

Hallituksen erolla ei ole vaikutusta eduskuntavaalien aikatauluihin, arvioi vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä.

– Kyllä minulla on se käsitys, että eduskuntavaalit toimitetaan suunnitellusti 14.4. Vaaliviranomaiset ovat aloittaneet jo työnsä, Jääskeläinen sanoo.

Ehdokashakemuksien käsittely on jo alkanut vaalipiirilautakunnissa.

– Tämä juna menee nyt vaalilain mukaisesti.

Normaalisti kun hallitus eroaa, muodostetaan uusi hallitus. Nyt aika on niin lyhyt, ettei tätä ole kukaan esittänyt.

– Minulla on käsitys, ettei tällaista tilannetta, jossa hallitus eroaa vain kuukautta ennen säännönmukaisia vaaleja, ole koskaan ennen ollut, Jääskeläinen sanoo.

Viimeksi 1980-luvulla

Nykyisen kaltaista hallituskriisiä muistuttavaa tilanne oli viimeksi 1982. Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, SKDL (eli kommunistit), äänesti omaan hallitustaan vastaan puolustusmäärärahoja koskevassa kiistassa. Hallitus oli natissut jo aikaisemmin markan devalvaatiota koskevissa kiistoissa.

SDP:tä edustanut pääministeri Kalevi Sorsa pakotti SKDL:n ministerit lähtemään hallituksesta. SKDL:n lähtö olisi vienyt hallitukselta eduskunnan enemmistön tuen. Sorsan hallitukseen otettiin kuitenkin tilalle liberaalinen kansanpuolue, millä hallitus sai eduskunnassa niukan enemmistön.

Hallitus jatkoi ohuen enemmistön tuella ns. Sorsan IIIb -hallituksena kolme kuukautta seuraaviin eduskuntavaaleihin asti.

Sorsan kolmannen hallituksen kaatumisessa olennaista oli se, että se kaatui nimenomaan puolueiden väliseen poliittiseen kriisiin ilman, että presidentti kaatoi hallituksen.

Lue lisää:

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) jätti tasavallan presidentti Sauli Niinistölle hallituksen eronpyynnön Mäntyniemessä.
Presidentti Niinistö kiitti pääministeriä ja hyväksyi hallituksen eronpyynnön. Presidentti pyysi hallitusta jatkamaan toimitusministeristönä siihen saakka kunnes uusi hallitus nimitetään.

Analyysi: Tulos tai ulos – Sipilällä ei ollut enää mitään menetettävää

Tässä on 6 syytä, miksi sote kaatui ja hallitus erosi: "Billnäsin tuolia ei rakenneta Ikean jakkarasta"

Sote kaatoi hallituksen – Pääministeri Sipilä: Edellytyksiä etenemiselle ei ole, se on minulle valtava pettymys