Hervanta – juuret syvällä asfaltissa

Näkyykö yhteiskunnan eriarvoistuminen suomalaisissa lähiöissä? Vietimme päivän yhdessä Suomen kuuluisimmista lähiöistä.

Kansa marssii kaduilla eri puolilla maailmaa, autoja palaa protestina viranomaisten mielivallalle. Myös suomalaisista lähiöistä luulisi löytyvän merkkejä pahoinvoinnista.

Koska keskiluokkaisella, keski-ikäisellä ja keskimittaisella työparilla on vähän mielikuvitusta ja paljon ennakkoluuloja, suuntaamme Tampereen Hervannan legendaariseen Kultaiseen Apinaan.

Jotkin talot on huonossa maineessa, mutta ei tämä ole mitään entiseen verrattuna. 25 000 asukkaaseen mahtuu monenlaista kulkijaa.

Seurue yhteen ääneen

Omistin grillin täällä joskus muinoin. Siellä näki yhtä sun toista. Siellä tapahtu. Välillä joutu itsekin mukaan kahakoihin. Nykyään Hervanta on mainettaan paljon parempi.

Tapio Ahlgren

Kyllä täällä pidetään kaverista huoli. Jos ei kuulu muutamaan päivään mitään, niin kysellään perään.

Tapio Ahlgren

Mutta ei se ihan samanlaista ole ku aikanaan. Joskus pidettiin ihan oikeasti huolta, hoidettiin omien ohessa naapurin lapsetkin.

Tapio Ahlgren

Matka jatkuu. Varjobaarissa istuvat kahvilla Mansesteri-yhtyeen Mane ja Inde. Kumpikin vietti ison osan nuoruudestaan Hervannan kaduilla.

Lapsena tää oli karumpi paikka. Joskus pelotti olla tädillä yötä, sen verran kuulu kaikenlaista möykkää ulkoa ja rappukäytävistä.

MC Mane

Nuoruudessa täällä oli lähinnä siistiä. Hervannassa oli kovaa jengiä.

mc mane

Hervannalla on ollut aika rankka maine, mutta ei se näy enää katukuvassa siinä määrin.

Inde

Hervantalaisuus on vahvuus. Ei elämää opi muuten kuin näkemällä ja kokemalla. Täällä on kulttuuririkkautta.

Inde

Hervannassa vaikuttaa olevan aika leppoisaa. Parrakas mies pitää äänekästä monologiaan keskellä vilkasta katua, mutta se kai kuuluu asiaan.

Vaikka ongelmia on, ne eivät hyökkää silmille. Silti nämä kulmat leimataan otsikoissa herkästi ongelmalähiöksi.

Helsingin yliopiston tutkija Lotta Junnilainen vietti viisi vuotta suomalaisissa lähiöissä. Hän oppi, että lähiöt ovat ongelma lähinnä ulkopuolisille.

Tosi usein jää hämäräksi, mikä se ongelma on. 

Lotta Junnilainen

Ongelmalla viitataan usein asuinalueen meininkiin. Mutta kenellä on valta määritellä, millainen elämäntyyli on ongelmallista?

Lotta Junnilainen

Aikuiset vaikuttaisivat olevan sinut itsensä kanssa, mutta lapset ja nuoret elävät asuinalueella, joka määritellään ongelmaksi. Samaan aikaan se on heille rakas koti.

Lähiönuoren elämä on ristiriitaista: sitoudu, huolehdi kotikulmistasi ja pidä ne siistinä.

Toiseen korvaan kuiskutetaan, että lähde pois tai jäät loppuiäksesi ostarille hengailemaan.

Kauppakeskus Duon kakkoskerroksessa nuoret maalaavat juuriaan tiiliseinään. He viimeistelevät muraalia Anne Savitien ja Khalid Imranin johdolla.

Monelle nuorelle tämä seinämaalaus on ensimmäinen asia, josta on saanut kannustusta ja jonka saa tehdyksi alusta loppuun valmiiksi.

Määritteleekö lähiölapsuus koko ihmisen loppuelämää?

Näiden nuorten juuret ovat lähiössä ja he ovat ylpeitä siitä. Se voi olla voimavara ponnistaa eteenpäin elämässä.

Anne Savitie

Se on nuoren omasta pääkopasta kiinni, mihin päätyy. Tiedän kavereita, joilla menee aika rankankin huonosti, mutta sitten on näitä jotka ovat kovissakin viroissa.

Inde

On aika lähteä kotiin, turvalliseen keskiluokkaiseen unelmaan. Päivä lähiössä ei tee kenestäkään lähiöeksperttiä, mutta sen huomasimme, että lähiön asukkaat ovat aidosti ylpeitä juuristaan ja kulmistaan.

Ja ne ongelmat? Hervannan määrittely ongelmalähiöksi on se isoin ongelma. Stigmatisoinnin sijaan lähiöt tarvitsevat hyväksyntää ja yhteiskunnan tukea.

Siinä missä me kaikki muutkin.

Tekijät

Tuomas Hirvonen

Jani Aarnio

Julkaistu 18.4.