Moni on nähnyt tunturipöllön vain Harry Potter -elokuvassa. Utsjokelaisen poromiehen Mika Länsmanin näköpiiriin tämä silmiä hivelevän kaunis ja valkoinen näky ilmestyi tällä viikolla.
– Olin tunturissa ajamassa porotokkamme luo. Huomasin, että moottorikelkkani vasemmalta puolelta ohitse lensi jotain, kertoo Länsman.
– Se lensi aika läheltä, 15–20 metrin päästä ja laskeutui suurin piirtein sadan metrin päähän. Se oli tunturipöllö ja olin niin iloinen, kun näin sen, hehkuttaa Länsman.
Poromiehenä Länsman liikkuu paljon maastossa eri vuodenaikoina. Silti tämä oli vasta toinen kerta, kun Länsman näki tunturipöllön.
– Ensimmäisen kerran näin sen 15 vuotta sitten. Olin ajamassa autolla tuiskussa tunturin yli kotiin. Sitten huomasin, kun valkoinen lintu lensi autoni edessä.
– Mietin, että mitä lokki tekee talvella keskellä tunturia. Hetken päästä tajusin, että sehän oli tunturipöllö, naurahtaa Länsman.
Tunturipöllöä voi lumitilannekin uhata – ”Vaikka iso lintu onkin, ei se kinoksen läpi sukella”
Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila on parhaillaan tarkastamassa toisen lintulajin pesintäreviirejä. Ollilan mukaan yksittäisiä tunturipöllöjä havaitaan silloin tällöin, mutta mitenkään runsaasti niitä ei ole.
Tunturipöllö on merkitty Suomen uhanalaisten eläinten Punaiseen kirjaan (siirryt toiseen palveluun) CR-merkinnällä, joka kertoo lajin olevan äärimmäisen uhanalainen.
– Huippusopulivuosina Suomessa on pesinyt 1–10 paria. Tunturipöllö pysyy CR-luokassa, koska sitä ei ole vielä todettu hävinneeksi Suomessa.
– Tunturipöllön kannat ovat pienentyneet maailmanlaajuisesti. IUCN eli maailman luonnonsuojelujärjestö muutti sen luokitusta selkeästi vaarantuneeksi. Tunturipöllöjä on maailmassa paljon vähemmän kuin 15 vuotta sitten, kertoo Ollila.
On vaikeaa osoittaa syytä tunturipöllöjen kannan pienentymiselle. Yksi syy voi olla ilmastonmuutos.
– Ihminen ei suoranaisesti ole tunturipöllölle uhka. Yhtenä asiana tulee mieleen ravintotekijät, että onko muualla maailmassa myyrät ja sopulit vähentyneet. Niitähän tunturipöllö pääsääntöisesti syö.
– Keväällä taas lumiolosuhteet voivat olla sellaisia, ettei se pysty saalistamaan. Vaikka lintu onkin iso, niin eihän se hangen läpi pysty sukeltamaan, pohtii Ollilla.
Pelkää, ettei enää kolmatta kertaa tapaa tunturipöllöä
Toivo ei ole vielä hiipunut tunturipöllön tulevaisuuden suhteen. Viime syksynä havaittiin merkkejä siitä, että sopulien ja myyrien määrä oli lisääntymässä. Ne maistuvat tunturipöllölle parhaiten.
– Talven osalta en osaa vielä sanoa, mitä myyräkannoille on tapahtunut. Toukokuussa, kun lumet sulaa, osaan kertoa enemmän. Periaatteessa on mahdollista, että tunturipöllöjä tavataan taas.
Menneellä viikolla myös Länsi-Lapista kuultiin huojentavia uutisia.
– Enontekiöllä oli päästy näkemään tunturipöllö ihan vierestä, iloitsee Ollila.
Ilmaston lämpenemisen vaikutukset näkyvät ensimmäisenä arktisilla alueilla. Siksi myös arktisten lajien tulevaisuus huolettaa. Mika Länsman pohtiikin, tapaako hän enää kolmatta kertaa tunturipöllöä Utsjoen tuntureilla.
– Minua huolestuttavat kaikki ne uhanalaiset lajit, jotka ovat katoamisuhan alla, sanoo Länsman.