1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Viro

Viron suurimmista puolueista ei syntynyt hallituspohjaa – vaalivoittaja uumoilee salaisia sopimuksia

Reformipuolueen ja keskustapuolueen veropoliittiset erot osoittautuivat liian suureksi kynnykseksi hallituskumppanuudelle.

Viro
Kaja Kallas
Reformipuolue sai suuren vaalivoiton ja sen puheenjohtaja Kaja Kallas äänivyöryn, mutta hallituksen muodostaminen alkoi takkuillen.Valda Kalnina / EPA-EFE

Viron keskustavasemmistolainen keskustapuolue on päättänyt, ettei se ryhdy parlamenttivaalit voittaneen oikeistolaisen reformipuolueen hallituskumppaniksi.

Keskustapuolueen puoluehallitus päätti perjantaisessa kokouksessaan, ettei keskusta ota vastaan reformin tarjousta hallitusneuvotteluista, kertovat yleisradioyhtiö ERR (siirryt toiseen palveluun) ja Postimees (siirryt toiseen palveluun)-lehti.

Keskustan puheenjohtajan, väistyvän hallituksen pääministerin Jüri Ratasin mukaan ylittämättömäksi rajalinjaksi osoittautuivat veropoliittiset erimielisyydet.

Reformin vaatimukset hallitusneuvotteluille olivat liian tiukat, sanoo keskustalainen talous- ja liikenneministeri Kadri Simson. Hänen mukaansa ehdoista oli nähtävissä, että neuvottelut olisivat olleet mahdolliset vain sitoutumalla reformin ohjelman toteuttamiseen.

Reformi pitää kiinni tasaverosta

Reformi on toistuvasti ilmoittanut pitävänsä kiinni tasaverosta. Linjauksen mukaan kenenkään ei tarvitse maksaa veroja alle 500 euron tuloista ja sen jälkeen jokaiselta peritään sama 20 prosentin tasavero.

Keskustajohtoinen hallitus on tuonut Viron verotukseen ansiotasoon perustuvaa progressiota. Suomessa se on normaalia, mutta Virossa se on ollut tulinen kiistakysymys.

Reformin suunnitelma antaa sata lisäeuroa kuussa sille neljännekselle virolaisista, jonka palkka on yli 2 100 euroa, syö valtion budjetista lähes 250 miljoonaa euroa eikä kohenna suhteellisessa köyhyydessä elävien vanhusten oloja, keskusta perusteli kieltäytymispäätöstään.

Viron keskipalkka oli viime vuonna 1 310 euroa kuussa. Suhteellisen köyhyyden raja on Virossa 523 euroa kuussa. Sitä pienemmillä tuloilla joutuu tulemaan toimeen miltei puolet yli 65-vuotiaista virolaisista. Köyhien määrä on kasvanut Viron talouskasvusta huolimatta.

Yhteistyöstä on yli kymmenen vuotta

Reformipuolueen puheenjohtaja Kaja Kallas pitää keskustan kieltäytymisen perusteita kummallisina. Reformipuolue teki neuvottelutarjouksen vilpittömästi, mutta keskusta luopui yhteisen linjan etsimisestä jo ennen kuin sitä oli aloitettukaan, Kallas sanoi.

Reformin ja keskustan hallitus olisi ollut iso käänne, sillä reformi torjui yhteistyön jyrkästi niin kauan kuin keskustan johdossa oli pitkäaikainen puheenjohtaja Edgar Savisaar. Marraskuussa 2016 paikan otti Jüri Ratas.

Keskusta sai hallitusvastuun vielä samassa kuussa, kun reformin johtama hallitus kaatui epäluottamuslauseeseen. Hallituskumppanit, sosiaalidemokraatit ja Isänmaa, joka tuolloin oli vielä Isänmaan ja Res Publican liitto, siirtyivät keskustan johtamaan hallitukseen.

Siihen katkesi reformin vuonna 1999 alkanut yhtäjaksoinen hallitustaival.

Historiallista reformin ja keskustan hallitusyhteistyö ei sentään olisi ollut, sillä ne ovat olleet samassa hallituksessa kahdesti, viimeksi vuonna 2007. Myös Savisaarella oli ministerinsalkku.

Kallas epäilee Ratasin motiiveja

Reformipuolueen seuraava vaihtoehto ovat neuvottelut oikeistolaisen Isänmaa-puolueen ja sosiaalidemokraattien kanssa. Kallas on valmis tapaamaan niiden edustajat jo viikonlopun aikana.

Vaali-iltana Kallas sanoi, että niiden kanssa reformilla onkin enemmän yhteistä kuin keskustan kanssa. Tunnustelut tehtiin kuitenkin ensi keskustan suuntaan, koska kahden hallitus olisi Kallaksen mukaan ollut helpompi yhtälö kuin kolmen.

Yhdessä reformi ja keskusta olisivat myös edustaneet selvää enemmistöä äänestäjäkunnasta, hän sanoi.

Sunnuntain vaalitulos:

Reformi 28,9 %, 34 paikkaa
Keskusta 23,1 %, 26 paikkaa
EKRE 17,8 %, 19 paikkaa
Isänmaa 11,4 %, 12 paikkaa
Sos. dem. 9,8 %, 10 paikkaa

Kallaksen mukaan ei ole varmaa, että myöskään kakkosvaihtoehdosta syntyy hallitusta. Isänmaa ja sosiaalidemokraatit ovat yhä keskustan hallituskumppaneita.

– Minusta tuntuu, että Ratasin tavoitteena on jatkaa pääministerinä. Tuntuu, että siitä on solmittu sopimuksia. Tuntuu myös, että naista ei hyväksytä vaalivoittajaksi, Kallas kommentoi hallitustunnustelujen vaikeuksia.

Kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi noussutta oikeistopopulistista Viron konservatiivista kansanpuoluetta EKRE:ä Kallas ei huoli kumppaniksi, sillä liberaalisen reformin ja kansalliskonservatiivisen EKRE:n aatteelliset erot ovat liian suuuria.

Lue myös:

Viron tuleva pääministeri Kaja Kallas on lasikattoja rikkonut menestyjä

Lue seuraavaksi