Tämä kätilö käänsi pääministeri Sipilän pään vuonna 2015 – Nyt hän kertoo, miten maalaisjärkeä pitäisi käyttää sairaaloissa

Professorin mukaan kunnille jää käytännössä kaksi vaihtoehtoa, koska sote kaatui.

Hallituksen kaatuminen
Kätilöt Nina Heinikoski ja Raakel Shapcott (oik.) haastateltavina syyskuun 16. päivä A-studiossa.
Kätilöt Nina Heinikoski ja Raakel Shapcott (oik.) haastateltavina vuonna 2015 A-studiossa.Yle

Jorvin kätilö Raakel Shapcott tuli kuuluisaksi siitä, kun hän käänsi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) pään kollegansa kanssa vuonna 2015.

Hallitus korvasi kilpailukykysopimuksessa sunnuntai- ja ylityökorvauksen leikkauksen niin, että lomarahasta nipistettiin.

– A-studion kätilöiden haastattelu oli puhutteleva ja sai minutkin vielä kerran miettimään, eiköhän tähän löytyisi kuitenkin keino ja niin se löytyi, Sipilä kertoi tuolloin.

Perjantaina Shapcott seurasi vapaapäivänään kiinnostuneena, kun koko hallitus erosi ja sote-ratkaisu kaatui. Hän kertoo, ettei sote-ratkaisun kaatuminen ollut yllätys.

– Tämä on ollut sen kaltaista rämpimistä, että jokainen on tiennyt, ettei tästä tule mitään, Shapcott kertoo kauppareissullaan puhelimitse.

Toisaalta Shapcottin mukaan on positiivista, että ratkaisua yritettiin viimeiseen asti.

– Jokainen haluaa tehdä työnsä ja yrittää viimeiseen asti. Luulen, että siinä on ollut lopussa jo uupumusta. Nyt tuli vain viimeinen piste. Jos järjellä olisi ajatellut, olisi pitänyt lopettaa jo aiemmin. Siinä on ollut tunteet pelissä, ettei anneta periksi.

Maalaisjärkeä lisää

Raakel Shapcottin haastattelua kehuttiin aikoinaan, koska hän peräsi juuri maalaisjärkeä. Sitä olisi tarvittu hänen mukaansa myös sote-keskustelussa.

– Ihmiset haluavat kuulla, että joku sanoo monimutkaiset asiat maalaisjärjellä ja yksinkertaisesti. Ihmisillä ei varmaan enää ole selvillä, miksi sote-uudistusta tehdään eli että saataisiin rahaa perustasolle. Jonkun pitäisi sanoa ranskalaisilla viivoilla, mikä tämä homma on.

– Puhutaan valinnanvapaudesta ja maakuntamallista mutta ihmiset eivät tiedä, mitä valinnanvapaus sisältää. Se on kannustin toisille ja toisille pelotin, kun kukaan ei tiedä, mitä se sisältää.

Raakel Snapcott kotipihallaan.
Kätilö Raakel Shapcott kuvattuna kesällä 2017.Toni Määttä / Yle

Shapcottin mukaan uudistusta tarvittaisiin.

– Sisältöön puuttumatta on huono asia, ettei sote-ratkaisua tullut.

Kätilö yllättyi, että hallitus erosi näin lähellä vaaleja.

– Mitä hyötyä siitä on? Ehkä se on enemmän imagokysymys.

Millaisia terveisiä haluat pääministerille lähettää nyt?

– Nyt on ehkä vähän myöhäistä. Luulen, että ihan puhtaalta pöydältä ei kannata lähteä enää. Pitäisi käyttää hyvät asiat, joita on jo valmisteltu, tuli ehdotus keneltä tahansa ja lähteä kehittämään niitä rohkeasti. Toisaalta pitäisi nöyrästi katsoa niitä asioita, jotka eivät ole kansalaisten parhaaksi, ja unohtaa ne, oli se sitten kenen tahansa mielipide alun perin.

Sote-uudistuksen tarkoitus unohtui, kätilö arvioi.

– Uudistus oli tarpeellinen, sillä välikäsiin menee meillä liikaa rahaa: kaikenlaiseen johtamiseen, hallintoon, suunnitteluun ja asiantuntijoihin. Potilaille ei jää tällä hetkellä rahaa.

Kaksi vaihtoehtoa

Sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitaan jokainen päivä. Miten ne nyt hoituvat, kun odotettu sote romahti?

Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari toimi tammikuun loppuun saakka tulevan sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen selvityshenkilönä. Hänen mukaansa kunnille jää käytännössä kaksi vaihtoehtoa lähitulevaisuudessa, koska sote kaatui.

Ne kunnat, jotka ovat lähellä keskuskaupunkia, lisäävät yhteistyötä. Jos kunta taas on etäämpänä keskuskaupungista, ne todennäköisesti ulkoistavat palveluita pitkillä sopimuksilla.

– Uuden hallituksen tärkein päätös on, ettei tätä yritetä tehdä yhdessä vaalikaudessa.

Juho Saari
Markku Pitkänen / Yle

Toinen tärkeä asia on, että asia toteutettaisiin vaiheittain ja siihen sitoutettaisiin myös oppositio.

Ensimmäisessä vaiheessa perusterveydenhoitoa pitäisi vahvistaa.

Liikaa organisaatioita

Kätilön havaintojen pohjalta sote-uudistuksen pitäisi huomioida kaksi asiaa:

– Rahojen pitää tulla isommilta tahoilta, kun nyt kunnissa pyöritetään pikkurahaa. Päätöksenteon pitäisi taas olla siellä, ketkä töitä tekevät. Nyt on päinvastoin, Shapcott sanoo.

– Pikkurahaa pyöritetään kunnissa ja työntekijöille tulee päätökset aina seuraavalta portaalta tai jopa kaksi porrasta ylempää.

Kätilö vertaa tilannetta muurahaispesään.

– Katsotaan, että yksi muurahainen tekee töitä, mutta ei anneta sille lisää kavereita vaan lisää johtajia. Tämä on tilanne tällä hetkellä. On liikaa organisaatiota organisaation päälle. Tämä näkyy joka päivä kätilön työssä.

Miten se konkreettisesti näkyy?

– Ensin tulee määräys korkeammalta, että on säästettävä ja luovuttava tästä tai yhdistetään toimintoja. Kun on puoli vuotta hakattu päätä seinään, sanotaan että olitte oikeassa, mutta ei ole paluuta vanhaan. Nyt pitää vain tällä mennä. Tällaista on viime vuotenakin tapahtunut. Ensin päätetään, sitten kokeillaan.

Hän ei halua kertoa esimerkkejä tarkemmin, koska kyse on hänen työstään.

– Jotenkin sitä rahaa on aina raskaaseen hallintoon. Ihmettelen, miten sinne riittää, mutta tosi pieniin summiin ei riitä päivittäiseen työhön. Ne on ihan naurettavia summia, mistä säästetään.

Shapcottin mukaan työntekijöiltä pitäisi kysyä, miten voidaan toimia joustavasti ja potilasystävällisesti.

"Arkipäivää jo pitkän aikaa"

Kätilö Raakel Shapcott on huolissaan, miten tulevilla veronmaksajilla riittää rahaa hoivaan.

– Olisin huolestunut, jos menee siihen, että jos sinulla on rahaa, pääset hyvään hoitoon. Jos ei ole rahaa, et pääse hoitoon.

Raakel Shapcottin mukaan on harha, että yksityisellä saa aina hyvää hoitoa. Jotkut potilaat ovat ihmetelleet, kun julkisella on paremmat laitteet kuin yksityisellä.

Julkisella sektorilla lääkärit ja hoitajat tekevät laajasti työtehtäviä, mikä tuo kokemusta. Yksityisellä työtehtävät voivat olla kapeampia tai harvinaisia tapauksia tulee harvoin vastaan, kätilö arvioi.

Raakel Snapcott kotipihallaan.
Toni Määttä / Yle

Shapcott on törmännyt siihen, että potilaille on tehty väärä diagnoosi tai infektio on pitänyt hoitaa julkisella viikonloppuna, kun yksityinen lääkäri ei ole töissä.

– Meidän pitää olla parhaita, koska pitää hoitaa ne, jotka eivät pääse muualle hoitoon, tai joiden hoito on kämmitty muualla.

Viime aikoina on puhuttu paljon myös vanhushoidon tilasta. Kätilön mielestä nyt säästetään väärästä päästä.

– Onhan sitä rahaa, mutta kun se menee osinkoihin. Esperillä ja muilla raha on käytetty muualle, julkisella sektorilla on säästetty aina henkilökunnasta.

Vaikeutuuko kätilön työ nyt, kun sotea ei saatu aikaan?

– En usko, että se vaikuttaa. Jatkamme kuten ennenkin. Meille tulee aina uusia säästökohteita ja tehtäviä. Pitää tehdä nopeammin ja vähemmällä rahalla. Se on ollut arkipäivää jo pitkän aikaa ja se on koko ajan tiukentunut.

Keskustelu on auki 8.3.2019 klo 22. asti

.

Aikajana, jossa kuvataan soten käänteitä marraskuun 2015 - maaliskuun 2019 välillä
Tanja Ylitalo / Yle Uutisgrafiikka

Lue lisää:

Hallitus erosi, mitä nyt tapahtuu? Erittäin harvinainen tilanne Suomessa

Tämä haastattelu sai Sipilän muuttamaan mielensä – video

Sipilän pään kääntäneen kätilön evästys palkkaneuvotteluihin: Jo riittää säästötalkoot