Sote-uudistuksen pitkä kuolinkamppailu – näin viimeiset päivät etenivät

Sote kaatui ja hallitus siinä mukana. Miten tässä näin kävi? Kokosimme sote- ja maakuntauudistuksen viimeiset käänteet.

Hallituksen kaatuminen
Keskustan puheenjohtaja ja hallituksen eroa hakenut pääministeri Juha Sipilä eduskunnassa Helsingissä 8. maaliskuuta
Keskustan puheenjohtaja ja hallituksen eroa hakenut pääministeri Juha Sipilä eduskunnassa Helsingissä 8. maaliskuuta.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Sote- ja maakuntauudistuksen pitkä kujanjuoksu eduskunnassa päättyi viimein tänään.

Listasimme alle viimeisimmät käänteet perustuslakivaliokunnan ratkaisevasta lausunnosta lähtien.

22. helmikuuta – perustuslakivaliokunta antaa kohtalokkaan iskun

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) antoi tänään lopullisen kuoliniskun sekä hallitukselle että sote-uudistukselle, mutta tosiassa sote-uudistuksen kohtalo ratkesi jo kaksi viikkoa sitten, kun perustuslakivaliokunta antoi sote-lausuntonsa.

Tässä lausunnossa perustuslakivaliokunta arvioi, täyttivätkö sosiaali- ja terveysvaliokunnan sote-lakeihin tekemät korjaukset perustuslain vaatimukset.

Lausunnon valmistumista oli odotettu jo parin viikon ajan.

Perustuslakivaliokunnan johto tiedotti saavansa lausunnon valmiiksi jo 11. helmikuuta, mutta pian kävi selväksi, että esityksissä edelleen olevat perustuslailliset ongelmat olivat niin kimurantteja, että lausunto ei valmistu tuosta vain.

Lausunnon käsittelyn mutkistuessa tunteet kävivät kuumina perustuslakivaliokunnassa, jossa erityisesti keskustan edustajat kävivät niin kovilla kierroksilla, että huuto kuului käytävällä päivystäville toimittajille asti.

Lausunnon lopulta valmistuessa perjantaina alkuillasta valiokunta kutsuu toimittajat tiedotustilaisuuteen, jossa lausunnon sisältöä avataan.

Seuraavina päivinä ja viikkoina hallituksen edustajat toistavat toistamasta päästyään tiedotustilaisuuden avaussanoja:

– Perustuslakivaliokunnan vaatimia muutoksia voidaan luonnehtia valtiosääntöoikeudelliseksi hienosäädöksi, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) sanoo.

Pehmeä muotoilu ei kuitenkaan muuta miksikään sitä, kuinka mittavasta korjauslistasta lopulta on kyse. Valtiosääntöoikeudellisesti sitovia ponsia, eli korjausvaatimuksia jotka sosiaali- ja terveysvaliokunnan on otettava huomioon, on yhteensä noin 20.

Sotesta vastaava ministeri Annika Saarikko (kesk.) ilmoittaa, että työ korjausten tekemiseksi alkaa ministeriössä välittömästi.

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan kokoushuone Helsingissä
Vesa Moilanen / Lehtikuva

23–24. helmikuuta – hallitus käy viimeiseen sote-taistoon

Viikonlopun aikana virkamiehet sosiaali- ja terveysministeriössä huhkivat epätoivoisen tehtävän edessä. Muutamissa päivissä olisi saatava aikaan vastine, joka ratkaisisi kaikki perustuslakivaliokunnan lausunnossaan esiin nostamat ongelmat.

Urakkaa ei helpota se, että vaikeimmat ongelmat olivat samoja, joihin perustuslakivaliokunta ja useat asiantuntijat olivat kiinnittäneet huomiota jo useita kertoja aikaisemmin.

Esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden lausunto siitä (siirryt toiseen palveluun), että uudistukselle pitäisi hakea EU:n hyväksyntä, on ollut hallituksen tiedossa jo loppuvuodesta 2017.

Viikonlopun aikana johtava sote-virkamies Päivi Nerg kertoo Ylen haastattelussa, että vastineessa ongelma aiotaan hoitaa kevyemmällä menettelyllä, ja raskasta lupaprosessia ei välttämättä tarvita.

Perustuslakivaliokunnan oppositiojäsenet pillastuvat heti Nergin lausuntojen tultua julkisuuteen. Heidän mukaansa esitetty ratkaisu ei vastaa perustuslakivaliokunnan lausunnossaan esittämiä vaatimuksia.

25–26. helmikuuta – soten saattohoito alkaa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kokoontuu heti maanantaina jatkamaan henkitoreissaan olevan uudistuksen käsittelyä. Hallituspuolueiden valiokuntajäsenet vakuuttelevat toimittajille kokoukseen mennessään, että aikaa on vielä ja korjaukset ehditään tehdä.

Poikkeuksen joukossa muodostaa sinisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala, joka on viikonlopun aikana lukenut perustuslakivaliokunnan lausunnon ja vetänyt siitä omat johtopäätöksensä.

Hän on varma sitä, että valiokunta ei tule enää jäljellä olevan istuntokauden aikana saamaan mietintöä valmiiksi.

– Kyllä tämä oli tässä. Valinnanvapausmalli on korjauskelvoton. Mielestäni näytelmä voidaan lopettaa ja mennä parlamentaariseen uudistustyöhön maakuntamallin pohjalta, Saarakkala sanoo.

Siniset pitävät tiistaina ylimääräisen ryhmäkokouksen Saarakkalan ja muiden sinisten ryhmästä tulleiden irtiottojen vuoksi. Eduskunnan ryhmäjohtaja Simon Elo ilmoittaa kokouksen jälkeen, että siniset tukevat edelleen uudistusta.

– Selvää on, että sinisten kuuppa kestää, Elo sanoo.

Yle haastattelee useita asiantuntijoita, joista suurin osa pitää soten läpimenon mahdollisuuksia hyvin laihoina.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) ei ota kantaa läpimenon mahdollisuuksiin.

– Pallo on nyt hallituksella, Kiuru toistaa päivästä toiseen.

Hän tietää, että jarrutuksesta aiemmin syytetty valiokunnan puheenjohtaja olisi hallitukselle mieluinen syntipukki soten kaatumiselle.

SDP:n kansanedustaja, valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru.
SDP:n kansanedustaja, valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru.Vesa Moilanen / Lehtikuva

27. helmikuuta –1. maaliskuuta – sote-valiokunnassa syntyy riita asiantuntijoista

Hallitus saa valmiiksi ratkaisuehdotuksensa sote-paketin ongelmiin. Tässä vaiheessa on myös selvää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta tarvitsee lisää aikaa ja eduskunta varautuu poikkeukselliseen istuntokauden pidentämiseen.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa syntyy keskiviikkona riita, kun valiokunta tutustuu hallituksen ratkaisuesityksiin.

Oppositiojäsenten mielestä hallituksen vastineen perustuslainmukaisuuden arviointi vaatii vielä asiantuntijakuulemisia. Hallitusjäsenet ovat vakuuttuneita siitä, että asiantuntijoita on kuultu jo tarpeeksi.

Asia ratkeaa äänestyksessä, jonka nuijii pöytään valiokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.).

Hallituksen kanta voittaa äänestyksessä, joka käydään sillä aikaa, kun valiokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru poistuu 12 minuutiksi puhemiesneuvoston kokoukseen.

Temppu rikkoo eduskunnan työtapoja. Puhemies Paula Risikko (kok.) moittii Heikkisen menettelyä ”valiokunnassa noudatettavien periaatteiden” vastaiseksi. Oppositio syyttää hallitusta siitä, että uudistus yritetään runtata nyt valiokunnasta läpi siihen liittyvistä perustuslakiongelmista huolimatta.

Viikon aikana oikeusoppineet kritisoivat hallituksen vastinetta. Ongelmia on sekä notifikaatio-kysymykseen että maakuntien rahoitukseen liittyen.

Viikon viimeisessä kokouksessa perjantaina sosiaali- ja terveysvaliokunta päättää, että se kutsuu seuraavalla viikolla vielä perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan ja valiokuntaneuvoksen antamaan arvionsa hallituksen vastineesta.

2–3. maaliskuuta – Sipilän viimeinen haastattelutunti hallituksensa johdossa

Ikävä totuus alkaa olla selvä kaikille sote-uudistusta seuraaville. Keskustan luopuva konkariedustaja Seppo Kääriäinen kehottaa rivien välistä tunnustamaan tosiasiat.

Sunnuntaina järjestettävä Pääministerin haastattelutunti Oulussa jää viimeiseksi, jossa Sipilä on johtamansa hallituksen, ei toimitusministeristön pääministeri.

Tässä vaiheessa sote-uudistuksen epätoivoinen tilanne on jo hyvin tiedossa kaikille asiaa seuraaville. Sipilä kuitenkin jaksaa haastattelun aikana vakuutella, että uudistus on vielä mahdollista saada maaliin tällä hallituskaudella.

– Eduskunta on tässä se avaintekijä, kaikki edellytykset sen syntymiselle ovat olemassa, Sipilä sanoo.

Viiden päivän kuluttua Sipilä kaataa hallituksen.

4–5. maaliskuuta – sote-käsittelyssä taas U-käännös

Perustuslakivaliokunnan edustajat latelevat maanantaina sosiaali- ja terveysvaliokunnalle tiukkaa tekstiä siitä, miten hallituksen ratkaisuehdotukset vastaavat perustuslakivaliokunnan esiin nostamiin ongelmiin.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Annika Lapintien ja valiokuntaneuvos Matti Marttusen taustamuistiossa (siirryt toiseen palveluun) nostetaan esiin useita epävarmuuksia, jotka liittyvät vastineen perustuslainmukaisuuteen.

Se tapa, jolla tällaiset epäselvät kysymykset tavallisesti valiokunnissa selvitetään, on asiantuntijoiden kuuleminen.

Jos sosiaali- ja terveysvaliokunta tekee mietinnön mahdollisista perustuslakiongelmista välittämättä, estäisi puhemies Risikko mietinnön etenemisen äänestykseen. Näin Risikko toimi myös tiedustelulakien kanssa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa aikalisän ja päättää järjestää vielä laajan asiantuntijakuulemisen. Kutsu kuulemisiin lähtee 21 asiantuntijalle.

Ministeriössä kirjoitetaan jälleen uutta vastinetta, joka vastaisi niihin ongelmiin, jotka edellisen vastineen jäljiltä jäivät vastaamatta.

6. maaliskuuta – lisää huonoja uutisia perustuslakivaliokunnasta

Sote-uudistuksen eteneminen vaatii ei vain yhden, vaan kahden valtavan lakipaketin etenemistä eduskunnassa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsiteltävien sote-lakien lisäksi kriittinen on perustuslakivaliokunnan käsittelemä Maku 2, joka siirtäisi maakunnille soten lisäksi muut hoidettavaksi tarkoitetut tehtävät.

Asiantuntijakuulemisten perusteella tässäkin paketissa on ongelmia, jotka vaativat korjauksia. Aikaa jälleen uudelle korjausrumballe ei ole. Aika ei lopulta riitä edes perustuslakivaliokunnan lausunnon tekemiseen.

Puhemies Risikko on todennut, että istuntokautta on pidennettävä, mikäli sote halutaan maaliin. Puhemiesneuvosto on kokoontunut päivittäin, mutta päätöstä istuntokauden pidentämisestä ei ole tehty. Eräänä takarajana on pidetty ensi viikon perjantaita, jolloin mietintöjen olisi oltava valmiina

Alkaa olla selvää, että pakka hajoaa lopullisesti. Molemmat paketit ovat ongelmissa, eikä Maku 1 -paketin käsittelyyn vaadittavaa lisäaikaa edes osata arvioida.

Sotesta on tullut elävä kuollut, joka vaeltaa eduskunnan käytävillä.

7. maaliskuuta – keskustan hätäkokous Kesärannassa

Torstaina hallituspuolueissa todetaan sote-uudistuksen tulleen tiensä päähän. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo kyselytunnilla odottavansa, että soten kohtalo ratkeaa perjantaina.

Keskusta on pitänyt viimeiseen asti kiinni siitä, että ihme tapahtuu ja uudistus saadaan etenemään, mutta karu todellisuus valkenee viimein myös keskustalle.

Tunnelmia hallituspuolueissa ei paranna myöskään aamulla julkaistu Ylen puoluekannatusmittaus, joka antaa karut lukemat sekä keskustalle että kokoomukselle.

Keskusta kokoontuu illalla kriisikokoukseen Kesärantaan. Siellä puidaan sekä sote-uudistusta että puolueen alhaista kannatusta. Pääministeri Sipilälle selvitetään, miksi sote ei kaikesta yrityksestä huolimatta onnistu.

Sipilä tekee omien sanojensa mukaan henkilökohtaisen ratkaisun ja päättää kaataa hallituksen. Hän soittaa illalla tasavallan presidentti Sauli Niinistölle, mutta hallituskumppanit saavat tietää päätöksestä vasta aamulla.

8. maaliskuuta – Sipilän hallituksen taru päättyy

Yle kertoo aamulla, että perustuslakivaliokunta on lopettanut maakuntien tehtäviä säätävien lakien valmistelemisen. Tämä tarkoittaa sitä, että sote-uudistus kaatuu.

Pian tämän jälkeen valtioneuvosto lähettää lyhyen tiedotteen:

”Pääministeri Juha Sipilä pyytää hallituksen eroa tasavallan presidentiltä tänään Mäntyniemessä klo 10. Sen jälkeen pääministeri pitää tiedotustilaisuuden Kesärannassa noin klo 10.45.”

Medialle jää minuutteja aikaa ehtiä Mäntyniemeen.

Hallituksen loppumetreillä Sipilä toteutti monta kertaa esittämänsä uhkauksen.

Hallitus on kaatunut.

Lisää aiheesta:

Analyysi: Tulos tai ulos – Sipilällä ei ollut enää mitään menetettävää

Hallitus erosi, mitä nyt tapahtuu? Erittäin harvinainen tilanne Suomessa

Tässä on 6 syytä, miksi sote kaatui ja hallitus erosi: "Billnäsin tuolia ei rakenneta Ikean jakkarasta"