Sote-tulppa on johtanut sairaala- ja terveyskeskusrakennusten myymiseen – Kuntaliitto: "Se on parhaillaan käynnissä kiivaana"

Sote-ratkaisun vuosien odottelu on kasvattanut epävarmuutta ja johtanut ulkoistuksiin ja sote-kiinteistöjen myyntiin.

Hallituksen kaatuminen
Jalat sairaalan latian ohjeviidakossa.
Kalevi Rytkölä / Yle

Turku myi kahdeksan sote-kiinteistöään ruotsalaiselle kiinteistösijoitusyhtiölle (siirryt toiseen palveluun), Etelä-Karjalassa monella kunnalla neuvottelut myynnistä jatkuvat.

Kuntaliiton sote-asioista vastaava varatoimitusjohtaja Hanna Tainio sanoo, että palvelujen ulkoistamisen ja kiinteistöjen myymisen taustalla on sote-uudistuksen ylläpitämä vuosia jatkunut epävarmuus.

Esimerkiksi terveyskeskusten korjaamista on jätetty tekemättä, kun tulevaisuuden näkymä on ollut usvaa.

– Epävarmuutta on jatkunut jo monta vuotta ja se on johtanut siihen, että toimintoja on ulkoistettu ja sote-kiinteistöjä myyty yksityisille.

– Se on käynnissä tällä hetkelläkin ja aika kiivaana, Tainio sanoo.

Yksi kuntien ulkoistamisia hoitava yhtiö on Pihlajalinna. Sen toimitusjohtaja Joni Aaltonen sanoo kuitenkin, että kehitys ei ole suoranaisesti kiinni sote-remontin viipymisestä ja hautaamisesta.

– Kiinteistökehittäminen on elementti siinä, että palveluita voidaan tuottaa pitkällä ajalla. Se ei ole sote-riippuvainen asia, Aaltonen sanoo.

Hoivakohun aikana on puhuttu erityisesti siitä, että henkilöstöä ollut liian vähän. Mutta myös kiinteistöjen kunto on johtanut siihen, että valvojat ovat määränneet vähentämään esimerkiksi asumispalvelun hoitopaikkoja.

Nyt betonoidaan tulevaisuutta

Kuntaliitossa kuitenkin varoitellaan että palvelujen ulkoistaminen ja kiinteistöjen myyminen lukitsee pitkäksi ajaksi kunnan vaihtoehdot palvelujensa kehittämisessä.

– Haluamme rauhoitella kuntia ja sanoa että miettikää nyt vielä kaksi kertaa ennen kuin teette mitään sellaista, joka betonoi tulevat kehittämismahdollisuudet, Tainio muotoilee ja varoo neuvomasta liikaa.

Hän kuitenkin ymmärtää, että pitkä epävarmuus on johtanut ratkaisuihin, jotka saattavat rajoittaa tulevaisuuden vaihtoehtoja.

– Monet kunnat ovat jättäneet omia kehittämistöitään tekemättä tämän liian kauan jatkuneen epävarmuuden takia.

Pihlajalinnan Aaltosen mukaan korjaamista ja rakentamista tarvitaan olipa terveyskeskus kenen käytössä tahansa.

– Jos kunnalla on ollut kiinteistö vailla kehitystä toistakymmentä vuotta, niin tullaan kysymykseen voiko siinä palveluita tuottaa vai tullaanko siihen että pitäisi joka tapauksessa rakentaa uutta.

Aaltosen mukaan moni sairaala ja terveyskeskus on “ajettu loppuun”.

Hyvä vai huono?

Oliko sote-uudistuksen romahdus kuntien ja alan yritysten kannalta lopulta hyvä vai huono uutinen?

Kuntaliiton Tainio ei ota kantaa, mutta muistuttaa ydinkysymyksestä.

– Meillä on paljon liian pieniä kuntia jotka eivät yksin selviä. Uudistus tarvitaan, mutta nyt on mahdollisuus miettiä millainen ja nyt voidaan edetä pienin askelin.

Pihlajalinnan Aaltonen puolestaan suree sitä, että Suomessa ei pystytty “tekemään päätöksiä ihmisten hyväksi”.

Sen sijaan yrityksen näkökulmasta päivä kallistui plussan puolelle.

– Jos ajattelen vain yrityksen kannalta niin aina on parempi, että on joku lopputulos jonka pohjalta voi suunnitella tulevaisuutta. Olemme varautuneet kahteen vaihtoehtoon - toimintamme ei ole sote-riippuvaista.