Jos Helsinki–Tallinna-tunneli toteutuu, Suomesta tulee osa Kiinan arktista silkkitietä – Peter Vesterbacka toivoo rahoitusta myös länsimaista

Vielä ei ole selvää, kulkisiko huippunopea juna lentokentältä Tallinnaan Helsingin vai Espoon kautta.

Helsinki–Tallinna-rautatietunneli
Kuvakkappaus nettisivusta.
Peter Vesterbackan puuhaama huippunopea juna yhdistäisi Helsinki-Vantaan ja Tallinnan lentokentät Suomenlahden alittavan tunnelin kautta. Reitin linjausta ei ole vielä päätetty. Kuvakaappaus Finest Bay Area -kehitysyhtiön verkkosivuilta.Finestbay Area Development

Viisitoista miljardia euroa. Se on käsittämättömän suuri summa rahaa, lähes kolmannes Suomen valtion vuosibudjetista.

Sen verran kiinalaiset sijoittajat ovat peliyhtiö Roviosta tunnetun Peter Vesterbackan mukaan alustavasti luvanneet yritykselle, joka puuhaa nopeaa, merenalaista junayhteyttä Helsinki-Vantaan lentokentältä Tallinnan lentokentän liepeille.

Tunnelihankkeen rahoittajaksi löytynyt Touchstone Capital Partners (TCP) on Lontooseen rekisteröity kiinalaisomisteinen sijoitusyhtiö, Vesterbacka kertoo.

TCP:n verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun) kerrotaan hieman kömpelöllä englannilla, että sijoitusyhtiössä on mukana kiinalaisia valtionyhtiöitä ja kansainvälisiä rahoitusalan yrityksiä.

juna tunnelissa
Peter Vesterbackan luotsaaman FinEst Bay Arena Helsinki -hankkeen havainnekuva.FinEst Bay Area Helsinki

Vesterbackan ja hänen liikekumppaninsa Kustaa Valtosen kehitysyhtiö Finest Bay Arean tiedotteessa kerrotaan, että Touchstonella on “laaja kokemus vastaavanlaisten suurten yksityisten infrastruktuurihankkeiden rahoittamisesta” ja että se olisi tehnyt vastaavia sijoituksia ympäri maailmaa.

Yhtiön sivuilta on kuitenkin vaikea löytää tarkempaa tietoa projekteista.

Osa Kiinan maailmanlaajuista jättiprojektia

Rahoitus tunnelihankkeeseen olisi tulossa TCP:n One Belt One Road -rahastolta (siirryt toiseen palveluun), jolla on yhtiön mukaan on 100 miljardin dollarin pääoma.

Sillä rahoitetaan TCP:n verkkosivujen mukaan Kiinan valtion muutama vuosi sitten julkistamaa Vyöhyke ja tie -hanketta (Belt and Road Initiative, BRI).

Valtavalla BRI-hankkeella Kiina haluaa rakentaa tehokkaan logistisen verkoston Kiinasta maailmalle muinaisen silkkitien tapaan.

Nyt silkkiteitä on suunnitteilla kolme maalle ja merelle: alkuperäisen Keski-Aasian ja Lähi-idän kautta Eurooppaan kulkevan reitin lisäksi yksi Tyynellämerellä ja yksi arktisilla alueilla.

Näiden reittien avulla kiinalaisyhtiöiden valmistamat tuotteet pääsevät sujuvasti maailmanmarkkinoille.

Vuosi sitten arvioitiin (siirryt toiseen palveluun), että BRI-hankkeen käynnistyttyä Kiina olisi jo investoinut yli 200 miljardia dollaria huippunopeisiin rautatieyhteyksiin, jättimäisiin satamiin, vapaakauppa-alueisiin ja tietoliikenneyhteyksiin Aasiassa, Euroopassa ja Afrikassa.

Kokonaisuudessaan hankkeen arvo olisi jopa tuhat miljardia dollaria.

“Hyvä sijoitus, ei politiikkaa”

Kiinan jättimäinen BRI-hanke on herättänyt myös arvostelua. Se on tarjonnut korruptiosta syytetyille maille lainarahaa ilman vaatimuksia demokratiakehityksestä tai ihmisoikeuksien vaalimisesta.

Toisaalta tiukat lainaehdot ovat ajaneet köyhiä maita Kiinan otteeseen. Muun muassa Sri Lankassa tärkeä satama on Kiinan hallussa peräti 99 vuoden sopimuksella, koska maa ei kyennyt lyhentämään velkaansa.

Jos tunneli Helsingin ja Tallinnan välille rakennetaan kiinalaisella rahalla, Suomesta tulee osa arktista silkkitietä, Kiinan tehokasta logistiikkaverkostoa.

Kustaa Valtosen mukaan tunnelin rakentaminen on kuitenkin kiinalaissijoittajille vain hyvä sijoitus vailla poliittisia intressejä.

Touchstonen rahasto kertoo toimivansa osin veroparatiisina pidetyn Caymansaarten kautta. Onko riskinä, että hankkeeseen tulee hämärää rahaa?

Ei ole, Vesterbacka ja Valtonen vakuuttavat.

Rahoituskumppanien taustat on heidän mukaansa selvitetty tarkasti.

– Se, että rahoitus tulee Luxemburgista tai muualta, ei tarkoita, että se olisi epäilyttävää rahaa, kun tiedetään rahan alkuperä, Valtonen sanoo.

Miljardilainalla kiinni Kiinaan

Tulevien kuukausien aikana Finest Bay Area neuvottelee miljardirahoituksen ehdoista. Maailmalla Kiinan rahoittamia rautatiehankkeita ovat rakentaneet kiinalaiset yhtiöt.

Näin käy luultavasti myös Suomessa, sillä rautatie- ja tunnelirakentamisen osaaminen on Kiinassa maailman huippua, Vesterbacka sanoo.

Peter Vesterbacka esittelemässä Tallinna-tunnelihanketta tammikuussa 2018.
Peter Vesterbacka esittelemässä Tallinna-tunnelihanketta tammikuussa 2018.Mihkel Maripuu / AOP

Rahoituksesta 30 prosenttia on tarkoitus olla pääomasijoitusta ja loput lainaa. Jos hanke etenee, Touchstone Capital Partnersin rahastosta tulee Finest Bay Arean vähemmistöomistaja.

– Määräysvalta säilyy Suomessa, Valtonen vakuuttaa.

Puuhamiesten toiveissa on kuitenkin, että rahoittajiksi saataisiin myös eurooppalaisia institutionaalisia sijoittajia, kuten eläkeyhtiöitä.

Sopiva osuus olisi Vesterbackan mukaan puolet ja puolet. Silloin kiinalaisten lupaamasta 15 miljardista eurosta ei tarvitsisi käyttää kaikkea.

Kulkeeko reitti Espoon vai Helsingin kautta?

Ennen kuin huippunopea juna sukeltaa Suomenlahden alle, yhtiöllä on vielä monta estettä ylitettävänään.

Vuosi sitten valmistunut virkamiesvetoinen selvitys tunnelista päätyi ehdottamaan reittiä, joka kulkisi Helsinki-Vantaalta Tallinnaan Helsingin päärautatieaseman kautta.

Finest Bay Arean suunnitelmassa reittivaihtoehtoja on kaksi, ja molemmat kulkisivat Espoon Keilaniemen kautta. Toisessa näistä raiteet kulkisivat Ilmalan kautta, toinen ei pysähtyisi Helsingin mailla lainkaan.

Vesterbacka haluaisi valita reitin linjauksen ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella.

Uudenmaan kaavasta päättävä maakuntahallitus kokoontuu ensi maanantaina. Se voi rajata vaihtoehtoja päättämällä, että kaavassa Tallinnan tunneli kulkee Helsingin kautta.

Helsingin ylipormestari Jan Vapaavuori (kok.) suhtautuu tunnelihankkeeseen myönteisesti, mutta skeptisesti.

Hänen mielestään olisi luontevinta, että linjaus kulkisi Helsingin keskustan kautta.

– Meillä on Helsinki–Tallinna-kaksoiskaupunki, ei Espoo–Tallinna-kaksoiskaupunkia.

Jan Vapaavuori
Jan VapaavuoriAntti Kolppo / Yle

Hän pitää Finest Bay Arean ja sijoitusyhtiön aiesopimusta vielä hyvin alustavana.

– Mielestäni tämänpäiväinen uutinen [kiinalaisrahoituksesta] ei vienyt hanketta yhtään mihinkään suuntaan, Vapaavuori sanoi Ylelle perjantaina.

Oli linjaus mikä tahansa, tunnelihankkeessa ei lepopäiviä pidetä. Aiemmin ilmoitetusta aikataulusta eli joulusta 2024 pidetään kiinni, Vesterbacka sanoo.

Aikataulu on realistinen, Valtonen vakuuttaa.

– Projektiaikataulu on rakennettu avajaispäivästä taaksepäin. Olemme ihan hyvin aikataulussa.

Suunnitteilla on, että 20 minuutin matka Helsinki-Vantaalta Tallinnaan maksaisi 50 euroa suuntaansa. Vuonna 2030 reitillä tehtäisiin Finest Bay Arean laskelmien mukaan 50 miljoonaa matkaa.

LVM: Ei mahdollista budjettirahoituksella

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan sekä Virossa että Suomessa on katsottu, että tunnelihanke on niin kallis, ettei sitä koskaan tulla toteuttamaan pelkällä budjettirahoituksella.

Hanke on erittäin mielenkiintoinen, mutta valtio ei ole siinä millään tavalla mukana, kertoo ylijohtaja Sabina Lindström.

Ministeriö käy kuitenkin keskusteluja hankkeesta niin Viron viranomaisten kuin Finest Bay Area -yhtiönkin kanssa.

Siihen, onko mahdollinen kiinalainen rahoitus Suomelle riski, ylijohtaja Lindström ei ota kantaa.

– Sitä ei ole tutkittu valtioneuvoston tasolla, eli mitään virallista kantaa meillä ei ole.

Valtion rajan ylittävä hanke vaatii kuitenkin valtion mukanaoloa. Radan ja tunnelin rakentamisen käynnistäminen vaatii hänen mukaansa poliittisia päätöksiä.

– Pelkästään yksityishankkeena sitä ei voida viedä eteenpäin.

“Virossa ei vastustusta”

Viro on keskellä vallanvaihtoa viime sunnuntain parlamenttivaalien jälkeen, mutta entinen valtiovarainministeri Kristen Michal arvioi, etteivät myöskään uusi hallitus ja parlamentti vastusta Tallinnan ja Helsingin välistä tunnelihanketta.

Hänen mukaansa hankkeen kannattaminen on luonnollista, sillä tunneli ja kaksoispääkaupungin muodostaminen vahvistavat molempia kaupunkeja ja lisäävät niiden kilpailukykyä Riikaa ja Tukholmaa vastaan.

Michal oli ministerinä reformipuolueen johtamassa hallituksessa, jonka aikana muutama vuosi sitten tunnelihankkeesta alettiin puhua vakavasti.

Mitä pikemmin jättiprojektiin ryhdytään, sitä parempi, Michal sanoo Postimees-lehdessä (siirryt toiseen palveluun). Hänen mukaansa Viron ja Suomen valtioiden kannattaa nyt hyödyntää yritysten valmius yhteistyöhön.

Lue lisää:

Kiinasta miljardipotti Helsingin ja Tallinnan väliselle tunnelille

Helsinki-Tallinna -rautatietunnelin linjauksesta ei vielä päätöstä maakuntahallituksessa

Peter Vesterbackan Tallinna-tunneli on saanut 100 miljoonan euron rahoituksen – dubailaisen perheyhtiön rahat käytetään suunnitteluun ja lupiin