Kalliotaide antaa vihiä kivikauden ihmisen liikkeistä

Tapaamispaikoissa solmittiin suhteita ja saatiin kulttuurivaikutteita.

Kalliomaalaus
Raaseporin Lammasjärven kalliomaalaus.
Raaseporin Lammasjärven kalliomaalaus.Museovirasto / Helena Taskinen

Kivikauden ihmiset harrastivat ahkerammin kalliotaidetta Fennoskandiassa ja myös Suomessa kuin mitä on aikaisemmin luultu. Tutkijoiden mukaan osa kalliotaidekohteista on ollut tapaamispaikkoja, joissa käytiin yhä uudestaan.

Suomesta tunnettiin puoli vuosisataa sitten vain viitisen kalliomaalauskohdetta, mutta nyt niitä tiedetään yli 150. Luku on korkein Pohjois-Euroopassa. Sen sijaan kallioon kaiverrettuja kalliopiirroksia ei Suomesta ole löydetty lainkaan.

Vielä 1900-luvun alkupuolella koko Fennoskandiasta oli löydetty vain parikymmentä kivikauden kalliokuvakohdetta, mutta nyt niitä tunnetaan yli 300.

Norjalainen tutkija Jan Magne Gjerde on analysoinut kalliokuvia Fennoskandiassa. Hänen arvionsa mukaan osa kalliotaidekohteista keskittyy alueille, jotka ovat läpimitaltaan parisataa kilometriä. Suomessa tällainen keskittymä sijaitsee maan kaakkoisosassa.

Muita keskuksia ovat esimerkiksi Pohjois-Norjan Alta, Nämforsen Keski-Ruotsissa, Ääninen Itä-Karjalassa ja Kanozero Kuolassa. Kohteet sijaitsivat usein kulkureittien varrella ja olivat maantieteellisesti luontevia pysähdyspaikkoja.

Useissa kohteissa alettiin tehdä kalliokuvia 5500–5000 eaa. Gjerden arvion mukaan kalliotaide lisääntyi tuolloin jopa räjähdysmäisesti.

– Keskuspaikoilla käytiin yhä uudestaan. Käsitykseni on, että ihmiset olivat yhteydessä toisiinsa pitkienkin matkojen päästä. Matkustamalla ihmiset keräsivät tietoa ja solmivat sosiaalisia suhteita, kertoo Gjerde, jonka työskentelee Norjan kulttuuriperinnön tutkimuslaitoksessa.

Hirvenpää suosittu keulakoriste

Fennoskandian kalliomaalauksissa ja -piirroksissa on sekä eroja että yhtäläisyyksiä. Yhteisiin kuva-aiheisiin kuuluu hirvenpääkokkainen vene. Hyvin samantyyppisiä venekuvia on löydetty esimerkiksi Suomen tärkeiltä kalliomaalausten löytöpaikoilta Ristiinan Astuvansalmelta ja Laukaan Saraakalliolta sekä Nämforsenilta.

– Samanlainen aihe ja sen tyylipiirteet voivat olla merkki kontakteista kalliotaiteen keskusten välillä, Gjerde mainitsee.

Siitä hän on vakuuttunut, että veneet olivat laajalti käytössä Pohjolan alueella kivikaudella. Kalliokuvissa näkyy myös yllättävän isoja veneitä, joissa on jopa yli 10 soutajaa.

Myös eläinaiheissa on sekä yhteisiä piirteitä että eroja. Hirvieläimiä löytyy melkein kaikkialta. Porot ovat olleet suosittuja aiheita Altassa, saksanhirvet Vingenissä Länsi-Norjassa ja joutsenet Venäjän Onega-järvellä. Maitovalastakin näkyy kalliopiirroksissa Venäjän puolella.