1. yle.fi
  2. Uutiset

Liikenne Helsingin satamissa notkahti oudosti alkuvuodesta, mutta helmikuun vientiluvut piristyivät taas – vaalikevään talous on yhä auki

Helsingin sataman vientilukujen perusteella Suomen viennin kasvuvauhti on selvästi hiipumassa. Äkkijyrkkää viennin pysähtymistä tuskin koetaan.

vienti
Vuosaaren satama
Markku Pitkänen / Yle

Suomen viennin hurja kasvuvauhti näyttäisi hiipuneen viime vuoden loppupuoliskolla. Toki satamakohtaiset erot voivat olla suuria.

Esimerkiksi Hangon sataman liikenteessä tehtiin nyt tammikuussa kaikkien aikojen ennätys. Myös HaminaKotkan samassa on ollut erittäin vahva alkuvuosi, ja vientivetoinen.

Helsingin satamat ja ennen kaikkea Vuosaaren satama ovat erittäin merkittäviä ja tärkeitä satamia koko Suomen ulkomaankaupalle. Vuosaaren sataman kautta kulkee noin kaksi kolmasosaa Helsingin satamien liikenteestä.

Helsingin Satama Oy:n kokonaistavaraliikenne väheni tämän vuoden tammikuussa peräti 17,7 prosenttia viime vuoden tammikuuhun verrattuna.

Hiiltä tuotiin vähemmän

– Osa liikenteen heikkenemisestä johtui muun muassa hiilen tuonnin vähenemisestä, joka vaihtelee kuukausittain paljonkin, Helsingin Satama Oy:n rahtiliiketoiminnan johtaja Jukka Kallio selvittää.

Lisäksi joulun ja uudenvuoden vaikutukset näkyivät tammikuun luvuissa. Myös sellun vienti Kiinaan oli normaalia alemmalla tasolla. Ajankohtaan osui myös joitakin alusten telakointeja.

– Helmikuun luvut eivät virallisesti ole vielä tulleet, mutta näyttää siltä, että ihan normaalitasolle palataan, Kallio sanoo.

Loppukevät onkin suuri kysymysmerkkki. Varsinkin, kun Euroopan talouskehitys on selvästi heikkenemässä. Esimerkiksi Euroopan keskuspankki synkensi ennustettaan talouskasvusta enemmän kuin markkinoilla odotettiin.

Helsingin satama on maamme suurin yksikkötavaran vientisatama. Pitkälle jalostetut vientituotteet viedään pääasiassa Helsingin sataman kautta käyttäen kontteja, kuorma-autoja ja perävaunuja. Suomen vientiteollisuuden valtamerikuljetukset lähtevät myös valtaosin Helsingin sataman kautta.

Helsingin sataman vienti kasvoi viime vuonna tammi–kesäkuussa noin 15 prosenttia. Koko vuoden tammi–joulukuussa viennin kasvu oli enää noin seitsemän prosenttia.

Toisaalta viime vuoden tammikuussa vienti Helsingistä kasvoi yli 20 prosenttia vuoden 2017 tammikuuhun verrattuna.

Koko vuoden kokonaistavaraliikenteen kasvuksi tuli viime vuonna 3,3 prosenttia.

Vuosaaren satama
Markku Pitkänen / Yle

Sellua, autoja ja laivoja

Johtaja Kallion mukaan kuukauden tai parin lukujen perusteella ei kannata vetää vielä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä markkinatilanteesta. Viennin vauhdin hidastuminen lienee silti tosiasia.

Suomen vientiä ovat kannatelleet etenkin sellun, autojen, laivojen ja konepajatuotteiden vienti.

Kallion mukaan pienen hiljenemisen jälkeen myös sellukin on lähtenyt taas vetämään.

Äänekosken uuden jättitehtaan ja Vuosaaren sataman välisissä rautateiden sellukuljetuksissa ylitettiin jo miljoonan tonnin raja. Sellua kuljetetaan kahdella junalla päivässä, kuutena päivänä viikossa.

Ennustajat tarkkoina

Talousennustajat tarkkailevat tällä hetkellä silmä kovana Suomen kasvulukuja. Pienikin tieto kasvun yksityiskohdista ja viennin vedosta auttaa uusien ennusteiden rustaamisessa.

Firmojen tulosjulkistusten jälkeen on ehditty veikkailla jo tilausten vähenemistä ja viennin hiipumista. Satamissa se näkyisi ensimmäisenä.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kuvailee, että Suomen talous on päässyt taantuman kourista jaloilleen kolmen viime vuoden aikana, mutta viennin volyymi alittaa yhä edellisen suhdannehuipun.

Tilastografiikka Suomen BKT:n kasvusta
Yle Uutisgrafiikka

– Viennin kasvu on jo hidastunut, ja täysi seisahtuminen iskisi kipeästi Suomen talouteen. Kotimaisen kulutuskysynnän nousun odotetaan pitävän taloutta nousussa tämän vuoden, Kuoppamäki sanoo.

Toisaalta vielä vuodenvaihteessa vientiin perustuva teollisuustuotanto oli paremmassa vauhdissa kuin kotimaiseen kysyntään pohjautuva vähittäiskauppa.

– Talouskasvu näyttäisi hidastuvan meilläkin, mutta hillitysti, Kuoppamäki arvioi.

Lue myös: EKP linjasi asuntovelkaisille lisää kissanpäiviä – Varman Rytsölä: “Yllättävän kyyhkysmäinen viesti”

Lue seuraavaksi