Maakuntien sote-muutosjohtajilta kylmää kyytiä hallitukselle: "Poliittinen jääräpäisyys kaatoi soten, jonka me olimme valmiina toimeenpanemaan"

Yle kysyi, mitä muutosjohtajille jäi käteen kariutuneesta sote- ja maakuntauudistuksesta. Pettymyksen lisäksi hyvät eväät tulevaan.

sote-uudistus
Sairaanhoitaja työntää sairaalasänkyä käytävällä.
Muutosjohtajat peräänkuuluttavat puolueilta vaalikausien yli menevää valmistelua ja seurantaa, sillä sote- ja maakuntauudistusta ei pysty toteuttamaan kiirehtien neljässä vuodessa.Vesa Moilanen / Lehtikuva

– Kaikkiaan valmisteluprosessi on ollut opettava, mutta lopputulos on surullinen, näin summaa Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelujohtaja Asko Peltola.

Hän sanoo, että soten kariutumisen ja siihen johtaneiden vaiheiden myötä herää väistämättäkin kysymys: Minkä takia ei pystytä tekemään kansallisesti päätöksiä, vaikka puolueet laidasta laitaan kokevat asian välttämättömäksi?

Samoilla linjoilla olivat monet muutkin maakuntien sote-muutosjohtajat, kun Yle kysyi heiltä, millainen maku heille jäi perjantaina 8. maaliskuuta kaatuneesta sote- ja maakuntauudistuksesta.

Saimme vastaukset kaikista 18 maakunnasta, jota historiallinen uudistus olisi koskenut.

Pohjanmaan maakuntajohtaja Kaj Suomela toivoo, ettei tuleva hallitus lähtisi toteuttamaan sotea ilman voimassa olevaa lainsäädäntöä:

– Tilannetta voi verrata siihen, että rakentaisi taloa ilman lopullisia piirrustuksia ja hyväksyttyä rakennuslupaa. Nyt nämä molemmat jäivät saamatta. Kyllä harmittaa.

Myös Kanta-Hämeen sote-muutosjohtaja Jukka Lindberg kritisoi tiukkaan sävyyn valtakunnan päätöksentekijöitä. Hänen mielestään sote-uudistuksen valmistelu on ollut osaamatonta, eikä maakunnista kantautuvia viestejä sen ongelmakohdista ole kuultu Arkadianmäellä.

– Poliittinen jääräpäisyys kaatoi soten, jonka me olimme valmiina toimeenpanemaan, Lindberg sanoo.

Valmisteluissa syntyi uusi yhteisen tekemisen toimintakulttuuri

Kaikkiaan sote- ja maakuntauudistusta on valmistellut viime vuosien aikana kaikkiaan noin 750 henkilöä ympäri Suomen.

Lapin muutosjohtaja Marja Perälä kertoo, että valmistelulla on luotu hyvä perusta palvelujen kehittämiselle riippumatta siitä, millaisella rakenteella sote-palveluita tulevaisuudessa järjestetään.

– Siitä huolimatta, että tämän hallituksen mukaisen uudistuksen valmistelu päättyy, monet asiat jäävät elämään ja niissä jatketaan yhteistä kehittämistyötä. Valmistelun aikana on tullut hyvin konkreettisesti esille se, miten elinvoima ja hyvinvointi liittyvät kiinteästi toisiinsa. Hyvinvointi luo elinvoimaa ja elinvoima hyvinvointia, Perälä sanoo.

Muutosjohtajien vastauksissa korostuu, että monia sote-uudistukseen liitettyjä asioita voidaan toteuttaa jo nyt hallintomallista riippumatta.

Vastauksista käy ilmi myös valmistelun kylkiäisinä syntynyt uusi yhteisen tekemisen toimintakulttuuri.

Näin on esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla, jonka muutosjohtaja Eija-Liisa Heikkilä kertoo, että uudistuksen valmistelu tiivisti maakunnan eri toimijoiden yhteistyötä ja antoi sitä kautta eväitä tulevaisuuden palvelujen ja toimintojen suunnitteluun.

– Valmistelutyö yhdisti organisaatioita ja ihmisiä yhteisen tavoitteen alle. Uudistus onkin tältä pohjalta näyttänyt voimansa, Heikkilä sanoo.

Keski-Suomen maakunta- ja sote-uudistuksen projektipäällikkö Pirjo Peräahon mukaan valmistelu on saanut aikaan jo paljon hyötyä: faktaa, kokonaiskuvaa ja ymmärrystä yli organisaatio- ja puoluerajojen.

– Keski-Suomen kokoiselle, hajanaisen palvelurakenteen ja ikääntyvän väestön maakunnalle uudistus olisi ollut äärimmäisen tärkeä. Vuodet vierivät, paineet kasvavat ja riskit laukeavat. Maakunnan poliitikot ovat olleet mukana rakentamassa Keski-Suomea puoluetaustasta riippumatta.

Takapakki ei tarkoita hukkaan heitettyjä työtunteja

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu, toimeenpano ja lainsäädännön tekeminen tuli maksamaan 200 miljoonaa euroa. Valtaosa summasta on käytetty maakuntien digi- ja tietopalveluihin ja henkilöstön palkkaamiseen.

Ylen kyselyyn vastanneet muutosjohtajat olivat sitä mieltä, että kaikki uudistuksen eteen käytetyt tuhannet työtunnit eivät suinkaan ole menneet hukkaan, eikä lähtöruutuun ei ole palattu, vaikka soten kaatuminen takapakkia tarkoittaakin.

– Jokin osa valmistelusta on kytköksissä juuri tähän reformiin ja joudutaan tekemään uudelleen. Arvioni on että neljännes kokonaisuudesta. Suurin osa valmistelusta on suoraan hyödynnettävissä nykyorganisaatioiden johtamisessa tai välillisesti siirrettävissä uuteen harjoitukseen, jos sellainen tulee, Jukka Lindberg Kanta-Hämeestä kertoo.

Muutosjohtajien mukaan maakunnissa ei ole myöskään tehty merkittäviä investointeja, jotka olisivat alkaneet nyt sote-uudistuksen kaatumisen myötä kaduttaa.

Varovaisuus selittyy sillä, että soteuudistuksen toteutuminen keskustan Juha Sipilän hallituskaudella on ollut epävarmaa.

Tästä syystä maakunnissa on pohdittu koko valmisteluprosessin ajan sitä, mikä olisi hyödyllistä toteuttaa nyt, kävi sote-uudistukselle mitä tahansa.

Sote-uudistusta ei voi kiirehtiä, mutta kiire sillä on

Maakuntien muutosjohtajat peräänkuuluttavat puolueilta vaalikausien yli menevää valmistelua ja seurantaa, sillä sote- ja maakuntauudistuksen kaltaista välttämätöntä jättijärjestelyä ei pysty toteuttamaan kiirehtien neljässä vuodessa.

Monet heistä myös haluavat, että maakuntien ääni, joka kertoo sosiaali- ja terveyspalveluiden toteutumisen arjesta, kuuluisi tulevaisuudessa entistä voimakkaampana valtakunnan politiikassa.

– Päätöksentekoa tulee tehdä portaittain. Ensin päätetään raamit ja sitten vasta sisältö. Nyt ei ole päätetty mistään, vaikka sekä raameja että sisältöä on käsitelty ja valmisteltu. Se lisäsi vaikeuskerrointa arjessa, sanoo Aija Tuimala, muutosjohtaja Etelä-Karjalasta.

Kymenlaakson muutosjohtaja Jussi Lehtinen harmittelee sitä, että nyt on käytännössä odoteltava 2–4 vuotta ennen kuin uuden hallituksen malli järjestää sote-palvelut on päätetty.

– Nykytilanne johtaa helposti hallitsemattomaan tilanteeseen ja osaoptimointiin. Myös amerikkalaismallinen vakuutuspohjainen terveydenhuolto yleistyy ja voi johtaa polarisaatioon, Lehtinen sanoo.

Uudenmaan muutosjohtaja Timo Aronkytön mukaan asiat menivät lopulta aivan odotetulla tavalla. Uudellamaalla on varauduttu jo loppukesästä lähtien siihen, että uudistuksen jatko siirtyy seuraavan hallituksen vastuulle.

Aronkytö sanoo, että seuraavan hallituksen sote-malli tulee eroamaan esillä olleesta paljon vähemmän kuin yleisesti ajatellaan.

– Valinnanvapauden toteuttamiselle löydetään kuitenkin nyt kaatunutta mallia hallitumpi muoto, hän arvelee.

Lue myös

Soten projektijohtaja Päivi Nerg: 200 miljoonaa euroa valmistelurahaa ei mennyt hukkaan

Sote-uudistuksen pitkä kuolinkamppailu – näin viimeiset päivät etenivät

Soten kaatuminen ei yllättänyt, mutta epävarmuutta se tuo: "2020-luvulla on iso joukko kuntia, jotka joutuvat mahdottomaan tilanteeseen"