Saaristomeri sai valtiolta puhdistusrahaa miljoonia euroja – pellot saavat kipsikäsittelyn

Kipsin levitys pelloille vähentää välittömästi fosforivalumia.

fosfori
kipsikasa nurmijärvi
Pellolla oleva kipsikasa odottaa levittämistä.Markku Rantala / Yle

Perjantaina eronnut hallitus sanoi hoitavansa juoksevia asioita normaalisti. Yksi tällainen on ravinteiden juoksun jarruttaminen vesistöön. Viime vuonna eduskunta myönsi kolmelle vuodelle yhteensä 45 miljoonaa euroa Itämeren rehevöitymisen estämiseen.

Maanantaina ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) ilmoitti, että maatalouden vesiensuojelumenetelmiin käytetään 25 miljoonaa euroa, josta valtaosa kipsin levitykseen Saaristomeren valuma-alueella. Rakennekalkista ja kuitulietteistä käynnistetään tutkimus- ja kehittämishankkeet. Kipsin levitystä hallinnoi Varsinais-Suomen ELY-keskus. Tutkimus- ja kehityshankkeita ohjaa ympäristöministeriö.

Turun yliopiston Saaristomeri-seminaariin maanantaina osallistunut Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen oli tyytyväinen varsinkin peltojen kipsikäsittelyyn tulevasta rahasta.

– Tällä päästään hyvään alkuun. Saadaan käsiteltyä 60 000–70 000 hehtaaria pinta-alasta, joka voisi olla tuplasti suurempi, Ollikainen täsmentää.

Mikäli työ saadaan nopeasti alkuun, kipsin levitys pelloille voisi alkaa syksyllä.

– Jos syyskuussa levitetään, niin kyllä jo lokakuussa näkyy jokien veden laadun paraneminen, Ollikainen lupaa.

Peltojen kipsikäsittely on tehokas tapa hillitä fosforivalumia, sanoo professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta.
Peltojen kipsikäsittely on tehokas tapa hillitä fosforivalumia, sanoo professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta.Yle / Mattias Simonsen

Kipsi muuttaa maan rakennetta

Professori Markku Ollikainen on ollut johtamassa tutkimuksia, joissa kipsin soveltuvuutta ravinteiden valumien estämiseen on testattu. Kipsikäsittely soveltuu hienoille kivennäismaille, erityisesti savipelloille, jotka sijaitsevat suoraan mereen laskevien vesistöjen varsilla. Lounais-Suomessa tällaista savipeltoa on runsaasti.

Kipsin teho perustuu siihen, että se sitoo fosforin tiukemmin hiukkasten pinnoille, eikä se lähde yhtä helposti sadeveden tai sulamisvesien mukana pelloilta ojiin ja mereen. Samalla fosfori pysyy pellossa ja tuottaa satoa yhtä hyvin kuin ennen.

Liedossa viime kesänä tehtyjen tutkimuksien mukaan peltoon levitetty kipsi puolittaa fosforivalumat, joten teho on huikea.

Peltoon levitettävä kipsi on kaivannaisteollisuuden sivutuotetta. Suurin kustannus tulee kipsin kuljettamisesta lounaissuomalasisille pelloille. Kipsikäsittely pitää uusia noin viiden vuoden kuluttua.

Juttua korjattu 12.3. kello 11.43. Ministeri Tiilikaisen kommenttia täsmennetty maatalouden vesiensuojeluun käytettävästä rahoituksesta.

Lue lisää:

Peltojen kipsauksella satoja tonneja fosforia pois Itämerestä

Tonnikaupalla kipsiä levitetään nyt Vantaanjoen varren pelloille – Suomenlahtea rehevöittävä fosfori voidaan saada kuriin

Pelastetaanko Itämeri kipsillä? Pelloille levitetty kipsi vähensi fosforipäästöjä reilusti, ja nyt menetelmä halutaan käyttöön koko Itämeren alueella – keskustele

Miksi ihmeessä levittäisimme kipsiä pelloille? Professori antaa viisi syytä

Pilottihanke käyntiin – Pelloille levitetään tonneittain kipsiä, jotta fosforipäästöt saataisiin kuriin