Reittiliikenteen loppu ei ollutkaan kuolinisku – hiljentynyt Seinäjoen lentoasema muuntui 350 opiskelijan kampukseksi

Seinäjoen lentoaseman odotushalli Ilmajoella täyttyy enää harvoin lentomatkustajista. Sen sijaan siellä käy iloinen, muutaman sadan opiskelijan puheensorina.

koulutus
Sedun simulaatiokoulutusta Rengonharjulla
Kouluttaja Pertti Heino opastaa lappajärveläistä logistiikka-alan opiskelijaa Panu Ollia simulaattorin puikkoihin Sedun Rengonharjun uudella kampuksella.Päivi Rautanen / Yle

Kello on vähän yli kahdeksan maanantaiaamulla ja Seinäjoen lentoaseman odotusaula on juuri hiljentynyt. Väki ei ole lähtenyt aamulennolle vaan oppitunneille. Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu keskitti koulutuksiaan lentoasema-alueelle, kun Seinäjoen kentän reittiliikenne hiipui.

Sedu vei runsas vuosi sitten lentoasemalle vuokratiloihin logistiikka-, maanrakennus- ja metsäalan koulutustaan. Sedu Rengonharjun vuosittainen opiskelijavirta on jo noin 300–350 oppilasta. Ilmajoen Rengonharjulla koulutetaan sekä nuoria että aikuisia.

Lentoaseman muuntuminen koulutuskampukseksi ei ole vaatinut uudisrakentamista, vaan päärakennuksen toimistotilat on muutettu luokkahuoneiksi.

– Uutta ei ole tarvinnut rakentaa, mutta seiniä on kaatunut. Pienistä toimistotiloista on tehty meidän käyttöön suurin piirtein soveltuvia tiloja, toteaa Sedu Rengonharjun koulutuspäällikkö Hannu Muhonen.

Kiellettyjä alueita ja kerosiinin hajua

Aivan joka paikkaan koulutuskeskuksen väellä ei ole kuitenkaan lentoasemalla menemistä. Seinäjoen lentokenttä on edelleen lentovalmiudessa, vaikka mitään reittiliikennettä sillä ei ole. Lentokenttää käytetään yksityisiin charter- ja liikelentoihin sekä harvakseltaan myös ambulanssi- ja elinsiirtolentoihin. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan ilmailukerho toimii Seinäjoen lentokentällä.

Lentotehtävissä asemalla työskentelee vielä päätoimisesti kaksi henkilöä, lentoasemapäällikkö ja kunnossapitopäällikkö. Molemmat ovat Seinäjoen Lentoasema Oy:n palveluksessa. Tarvittaessa kentälle kutsutaan lisää työntekijöitä.

– Lentokenttä on sellaista aluetta, minne me emme saa mennä. Se on niin sanottua puhdasta aluetta. Samanlaisia alueita ovat myös lennonjohtotorni ja lentomatkustajien vastaanottotilat. Niihin meillä ei ole käyttöoikeutta, mutta muuten olemme levittäytyneet hyvin tällä tontilla, Sedun Hannu Muhonen selvittää.

Mutta eivätkö juuri kielletyt alueet kiehdo nuoria opiskelijoita?

– No, aidat ovat olemassa, eikä niiden ylitse saa kiivetä, Hannu Muhonen virnistää, mutta vakavoituu saman tien.

– Koulutusalamme ovat hyvin kurinalaisia aloja, joten olemme tottuneet toimimaan sääntöjen mukaan. Olemme yhdistäneet lentoaseman ja meidän säännöt. Kyllä tämä toimii!

Vaikka koneita laskeutuu ja nousee Seinäjoen lentokentältä harvakseltaan, jossain se tuntuu ja näkyy.

– Ainut haitta on se, että isommista koneista tulee joskus sisälle kerosiinin haju, Hannu Muhonen miettii jotain miinuslistallekin.

Hannu Muhonen
Koulutuspäällikkö Hannu Muhonen arvioi, että Rengonharjun kampuksen opiskelijavirta yltää jo 300–350 opiskelijaan vuodessa. Taustalla simulaattorin puikoissa yhdistelmäajoneuvon kuljettajaksi opiskeleva Katri Salmi.Päivi Rautanen/Yle

Rengonharju tukikohta tiellä liikkuville opiskelijoille

Rengonharjulla tarjottava koulutus on hyvin pitkälle kuljetuskoulutusta. Maanrakennusalalta valmistuu maanrakennuskoneen kuljettajia ja metsäalan koulutuksesta metsäkoneen kuljettajia. Logistiikkakoulutuksessa opiskellaan yhdistelmäajoneuvon, linja-auton tai kuorma-auton kuljettajiksi. Logistiikan perustutkinnosta voi valmistua myös varastonhoitajaksi.

Kouluttaja Kari Huhtala laittaa aamun puutavarakuljetukset vauhtiin ja kertoo, että alalle hakeutuu opiskelemaan ihmisiä, jotka pystyvät itsenäiseen ja osin melko yksinäiseenkin työhön. Lentoasema on soveltunut mutkitta hänen ja opiskelijoiden koulutustukikohdaksi.

– Tämä on vain asemapaikka. Koulutus on työpainotteista. Kun aamulla lähdemme, haemme puut metsästä ja ajamme ne tehtaille ja sahoille, Kari Huhtala korostaa.

Simulaattoreille uusi koti korjaamohallista

Lentoaseman suuri huoltokaluston korjaamohalli toimii nykyään opetustilana sekä koulutuskeskuksen kaluston huolto- ja varastotilana. Hallin uumenista löytyy simulaattoriluokka, jossa opiskelijat harjoittelevat vaikka yhdistelmäajoneuvon kuljettamista ennen rattiin hyppäämistä.

Lappajärveläinen Panu Olli hankkii Sedusta raskaan ajoneuvon ajopätevyyden ja vie koulutuksensa päätökseen oppisopimuksella. Panun uusi koulutusviikko on alkanut simulaattoriluokassa, ja hän on nyt ensimmäistä kertaa simulaattorin nosturin puikoissa lastaamassa kuormaa. Simulaattorista lähti myös Panu Ollin raskaan kaluston kuljettajakoulutus.

– Kun ensimmäistä kertaa nousin isoon autoon, niin kyllähän se jännitti. Simulaattorilla harjoittelu auttoi alkuun, kun pääsi näkemään ja vähän kokemaankin, miten auto käyttäytyy. Nyt on jo kilometrejä tien päällä nähty jonkin verran, Panu Olli kertoo.

Kouluttaja Pertti Heino katsoo sivusta tyytyväisenä, miten Panu Ollin ensimmäinen kuorman lastaaminen simulaattorilla onnistuu. Heinon mukaan lentoaseman tilat ovat taipunet hänen alansa opetustiloiksi, mutta suunnitelmallisuutta se on vaatinut.

– Toki on ollut ahdasta niin pihoilla kuin sisätiloissakin, mutta hyvin suunnittelemalla on saatu kaikki tehtyä mitä on pitänytkin.

Pertti Heinon mukaan Rengonharjun koulutukset hyötyvät synergiaeduista.

– Logistiikkapuolen oppilaat pääsevät kuljettamaan ja siirtämään metsäalan koulutuksen koneita. Myös varasto- ja kuljettajakoulutukset hyötyvät toisistaan, Pertti Heino arvioi.