Kevätaurinko paistaa nyt Arsi Kanalan lypsyrobotille – aurinkoenergiasta hyötyvät maatilat, joilla sähköä kuluu päivälläkin

Automatiikan lisääntyminen maatiloilla tuo aurinkoenergialle potentiaalisia asiakkaita.

aurinkoenergia
Arsi Kanala.
Kalle Niskala / Yle

Halsualainen maitotilallinen Arsi Kanala investoi aurinkoenergiaan viime vuonna. Hän sai sillä tuotettua kymmenen prosenttia navetan koko vuoden sähkötarpeesta, vaikka sai aurinkopaneelit katolle vasta loppukesällä.

– Viime kesä oli tosin tosi aurinkoinen, mutta päästiin yli odotusten, ja parhaat kuukaudet jäivät vielä käyttämättä.

Kanalan navetta on pitkälti automatisoitu. Sähköä kuluu vuosittain noin 100 000 kilowattituntia. Ruokinta, lypsy ja maidon jäähdytys ovat täysin sähkön varassa, ympäri vuorokauden.

– Sähkön kulutus on aika tasaista, päivällä pikkuisen korkeampaa, mutta yhä yölläkin menee merkittävä määrä sähköä.

Energia-avustus vauhdittaa pohdintoja

Keski-Pohjanmaalla vasta kymmenkunta tilaa on hankkinut aurinkopaneeleita, mutta kiinnostus on nyt kovaa, sanoo energia-asiantuntija Jari Tikkanen Pro Agria Keski-Pohjanmaasta. Muissa pohjalaismaakunnissa aurinkosähköä hyödyntäviä maatiloja on enemmän.

Aurinkoenergiasta saavat irti parhaan hyödyn juuri ne maatilat, joilla sähköä kuluu ympäri vuorokauden. Tyypillinen tila ei tarvitse paljon sähköä päiväsaikaan. Keski-Pohjanmaalla robottinavetat ovat yleistyneet ja lypsyasematilat vähentyneet, joten teoriassa kysyntää olisi.

Tilat voivat saada hankintaan 40 prosentin investointiavustuksen. Silti hankinta ei ole läpihuutojuttu.

– Onhan se investointi, ja tiloilla on paljon muitakin kohteita. Aurinkosähkö ei ehkä ole tärkeysjärjestyksessä alkupäässä, pohtii Tikkanen.

Aurinkokennoja tuotantorakennuksen katolla.
Halsualla aurinkopaneelit kuoriutuvat lumen alta vasta maaliskuussa.Kalle Niskala / Yle

Myös Arsi Kanala selvitteli aurinkosähköön siirtymistä pari, kolme vuotta. Avustuksen lisäksi päätöksessä painoivat ekologisuus ja huoltovarmuus.

Kanala on pyrkinyt omavaraisuuteen myös rehun suhteen. Vesi tulee paikalliselta vedenottamolta, mutta sen voi ottaa myös omasta porakaivosta. Aggregaatti hoitaa tilapäiset sähköhäiriöt, ja aurinkopaneelien avulla Kanala nyt myös tuottaa sähköä.

Kanala kiittelee myös järjestelmän helppoutta: huoltovapaa järjestelmä tuo lisäarvoa, mutta ei lisätyötä.

– Karjatilalla on muutenkin työtä, turha sitä on hommata lisää.

Toinen paneelikenttä kasvattaisi keruuaikaa

Maatiloilla on usein aurinkosähkölle hyvät olosuhteet, kuten paljon kattopinta-alaa. Selvitysten mukaan investointi maksaakin itsensä takaisin alle kymmenessä vuodessa, mutta järjestelmän käyttöikä on 20–30 vuotta, sanoo energia-asiantuntija Jari Tikkanen.

Arsi Kanala nojaa laskelmiin, joiden mukaan investointi on maksettu 10–12 vuodessa, ja järjestelmälle on annettu 25 vuoden toimintatakuu.

– Ei voi moittia.

Järjestelmä kannattaa mitoittaa oman kulutuksen mukaan, liian suurta ei Kanalan mielestä kannata hankkia. Hyvä tuotto alkaa nyt aamulla 10 jälkeen, ja parhaina aikoina kestää jopa kello 20:een. Kanala pohtiikin toisen paneelikentän rakentamista siihen suuntaan, että sillä nappaisi nyt hukkaan menevät aamuauringon säteet.

– Silloin pystyy nostamaan tehoa, vaikka ei järjestelmän kokoa kasvata.

Maatiloja patistetaan tekemään ympäristötekoja, ja tämä oli realistinen vaihtoehto.

Arsi Kanala

Aurinkoenergiaan siirtymistä pohditaan tiloilla Jari Tikkasen mukaan myös ympäristönäkökulmasta.

– Tämähän on uusiutuva energia, pitkällinen investointi ja helppohoitoinen. Se sopii moneen ajatusmaailmaan.

Kanalallekin ekologia oli yksi peruste muutokselle.

– Kyllä se oli tärkeä pointti. Maatiloja patistetaan tekemään ympäristötekoja, ja tämä oli realistinen vaihtoehto.

Korjattu kilowatti kilowattitunniksi. Kilowatti on tehon yksikkö, kilowattitunti taas energian.