Sakkokierrokselle joutuneet tiedustelulait saivat viimeisen sinetin eduskunnassa

Lait hyväksyttiin tänään ilman äänestystä.

tiedustelulaki
SDP:n, puheenjohtaja kansanedustaja Antti Rinne käsi äänestysnapilla eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 11. maaliskuuta 2019. Rinteen vieressä istuvat puoluekollegat Sirpa Paatero ja Antti Lindtman (oik.)
SDP:n, puheenjohtaja kansanedustaja Antti Rinne käsi äänestysnapilla eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 11. maaliskuuta. Rinteen vieressä istuvat puoluekollegat Sirpa Paatero ja Antti Lindtman (oik.)Roni Rekomaa / Lehtikuva

Siviili- ja sotilastiedustelulait ovat saaneet viimeisen sinetin eduskunnassa. Lait hyväksyttiin tänään toisessa käsittelyssä ilman äänestystä.

Eduskunta hyväksyi lakien sisällön ensimmäisessä käsittelyssä perjantaina.

Tiedustelulakeihin on liittynyt eduskunnassa monipolvinen prosessi. Lakeja piti käsitellä eduskunnan täysistunnossa jo helmikuussa, mutta ne vedettiin yllättäen pois asialistalta. Lait päätyivät "sakkokierrokselle" valiokuntiin.

Puhemies Paula Risikko (kok.) piti menettelyä tarpeellisena perustuslakiasiantuntijoiden esittämän kritiikin jälkeen. Kritiikkiä esittivät ainakin professorit Juha Lavapuro ja Martin Scheinin Twitterissä.

Täysistunto päätti lähettää siviilitiedustelulain takaisin hallintovaliokuntaan ja sotilastiedustelua koskevan lain takaisin puolustusvaliokuntaan. Valiokunnat antoivat tämän kuun alussa tiedustelulainsäädännöstä uudet mietinnöt.

Miten käy tiedusteluvalvontavaltuutetun nimityksen?

Hallituksen viimeviikkoisen eron jälkeen avoin kysymys on se, milloin siviili- ja sotilastiedustelun laillisuusvalvontaa hoitava tiedusteluvalvontavaltuutettu nimitetään. Oikeusministeriön kansliapäällikön Pekka Timosen mukaan haastatteluja tehdään normaalisti ja nimitysesitystä valmistellaan. Hänen mukaansa sitä, voidaanko asia viedä toimitusministeristöön vai ei, katsotaan, kun asia on ajankohtainen.

- Päätöksenteko saattaa lykkääntyä, mutta se tiedetään vasta myöhemmässä vaiheessa prosessia, Timonen kommentoi STT:lle tänään.

Hänen mukaansa siviili- ja sotilastiedustelun laillisuusvalvontaa hoitavan valtuutetun täytyy kuitenkin olla olemassa silloin, kun lait tulevat voimaan. Hänen mukaansa ajatus poikkeusjärjestelystä, kuten vt. valtuutetusta on tässä tapauksessa vaikea, koska kyseessä on kokonaan uusi tehtävä.

- Mutta se tarvekin joudutaan miettimään, jos käy niin, että tätä ei voida toimitusministeristössä ratkaista.

Lykkäys jopa kesään mahdollinen

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti sanoi STT:lle viikonloppuna, että hallituksen eron jälkeen auki olevien nimitysten kohtalo arvioidaan yksittäistapauksina. Pöysti ei halunnut ottaa julkisuudessa kantaa, mitä tiedusteluvalvontavaltuutetun nimitykselle käy.

Oikeusministeriön hallintojohtaja Olli Muttilainen on puolestaan arvioinut, että jos jostain syystä toimitusministeristö ei pysty nimitystä tekemään, asia siirtyy seuraavalle hallitukselle, jolloin tiedusteluvalvontavaltuutettu nimitettäisiin todennäköisesti kesällä.

- Onhan se suhteellisen pitkä viivästys, Muttilainen pohti.

Muttilainen kertoi, että ministeriö keskustelee oikeuskanslerin kanssa siinä vaiheessa, kun nimitysesitys on valmiina.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi viime viikolla nimitystä varten oman lausuman, jossa se asettui kannattamaan virkaan oikeuskanslerinviraston kansliapäällikköä Kimmo Hakosta.

Lue lisää:

Helsingin Sanomat: Tiedustelulait hyväksyttiin: nämä uudet salaiset oikeudet Supo saa, ja näin ne vaikuttavat tavallisen kansalaisen elämään (siirryt toiseen palveluun)

Eduskunta aloittaa loppurutistuksensa ennen vaalitaukoa – valiokunnat penkovat vielä soten raunioita