Tänä keväänä kaikki ylioppilaskokelaat suorittavat tutkintonsa sähköisesti – koneiden kanssa on varauduttu myös jumitilanteisiin

Ylioppilastutkinto on digitalisoitunut asteittain syksystä 2016 ja on kokonaan sähköisessä muodossa tänä keväänä.

ylioppilaskirjoitukset
Eemeli Sieppi
Eemeli Siepin kanssa Keminmaan lukiossa valkolakkia tavoittelee viitisenkymmentä kokelasta.Kati Siponmaa / Yle

Kevään ylioppilaskirjoitukset tehdään nyt kokonaan sähköisesti.

Kevään abiturientti, keminmaalainen Eemeli Sieppi, kirjoitti syksyllä sähköisesti fysiikan ja ruotsin kielen, joten hänellä on jo kokemusta tietokoneella tehtävistä yo-kokeista.

– Sähköinen järjestelmä oli helpompi ruotsin kielessä, kun pystyi muokkailemaan tekstiä ja muutenkin tekstin tuottaminen koneella on tuttua. Mutta fysiikassa olisin tehnyt mieluummin paperisen kokee. Siinä esimerkiksi piirretään paljon voimakuvioita ja sähköisen järjestelmän kanssa se tuntui melkoiselta säätämiseltä.

Sieppi pitää sähköistä ylioppilastutkintoa nykyaikaisena, mutta vielä pienesti lapsenkengissä olevana järjestelmänä.

– En itse olisi vienyt sähköiseen järjestelmään vielä kaikkia aineita, kuten matematiikkaa tai luonnontieteitä. Mutta nyt siinä järjestelmässä ollaan ja siihen on kaikkien totuttava.

Lunttaamisella lyhyet jäljet digiajassakin

Keminmaan lukiossa on tänä keväänä 52 yo-kokelasta koneineen.

– Kyllä tämä teettää etukäteen töitä. Sähkömiehet ovat nyt päivää ennen kirjoituksia vielä työssään. Jokainen verkkokaapeli testataan vielä tänään, että ne varmasti toimivat. Palvelimet on jo viime viikolla nostettu pystyyn ja kokeiltu. Jokainen kokelas tuo mukanaan oman tietokoneen ja sitten se on suhinaa, kuvailee Keminmaan lukion rehtori Helena Niemitalo.

Ongelmatilanteita varten koululta järjestyy kuitenkin varakone, mutta rehtori arvelee silti oppilaiden tekevän kokeensa mieluusti tutulla koneella.

Vaikka yo-kokeen saa suorittaa omalla koneella, ei sinne auta yrittää piilottaa mitään lunttilapputiedostoja.

– Meidän koululla ei ole törmätty lunttaamisen yrittämiseen, mutta ylioppilastutkintolautakunnan koulutustilaisuudessa kerrottiin todella erikoisista kommervenkeistä, joista opiskelijat olivat jääneet kiinni, Niemitalo kertoo.

Apulaisrehtori Marko Hiltusen mukaan omiin koneisiin ei tehdä etukäteissyynäystä, sillä järjestelmä pitää huolen kokelaiden yhdenmukaisesta työympäristöstä.

– Omat koneet käynnistetään ulkoiselta muistilta, johon opiskelijalla ei ole ollut mitään pääsyä aikaisemmin. Abitti-järjestelmä toimii niin, että se sulkee opiskelijan koneen oman kovalevyn ulkopuolelle eli omalta koneelta ei pysty katsomaan mitään sinne tallennettua tiedostoa.

Tietokoneiden kanssa pelatessa on varauduttu myös mahdollisiin ongelmatilanteisiin.

– Yleisin ongelma syntyy, kun hiirikäsi osuu vahingossa muistitikkuun ja kone menee jumiin. Sitten vain virtanappulasta virta pois ja hetken odottelun jälkeen uudelleenkäynnistys, Hiltunen toteaa.