Väkivaltaisia asukkaita on vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa parituhatta – “Hoitajia on liian vähän ja heillä on kiire"

Valtaosa aggressiivisesta käytöksestä kohdistuu kuitenkin hoitohenkilökuntaan.

väkivaltainen käyttäytyminen
Vanha mies  pitää kävelykepistä molemmin käsin
AOP

Ylen MOT uutisoi tänään tapauksesta, joka herättää varmasti huolta hoivakodeissa asuvien vanhusten läheisissä. Muistisairas vanhus pahoinpideltiin palvelukodissa pahoin ja tämä kuoli viikkoa myöhemmin sairaalassa vammoihinsa.

Pahoinpitelijä oli toinen palvelukodin asukas. Poliisi, Valvira ja aluehallintovirasto tutkivat tapausta.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran sosiaalineuvos Eine Heikkinen pitää tapausta raakuudessaan poikkeuksellisena. Ympärivuorokautisessa hoivassa asuvien väkivaltainen käyttäytyminen ei ole kuitenkaan tavatonta.

Viime aikoina on tehty paljon kanteluja vanhusten hoivasta, ja huoli muiden asukkaiden väkivaltaisesta käyttäytymisestä käy ilmi usein jonkin muun asian yhteydessä.

– On kanneltu siitä, että henkilökuntaa on liian vähän. Samalla on esimerkiksi kerrottu, että toinen asukas on lyönyt, kun ei ole ollut henkilökuntaa valvomassa, Heikkinen kuvailee.

Viime kädessä on kuitenkin kunnan ja yksikön toiminnasta vastaavan henkilön vastuulla arvioida, millaiset ihmiset sopivat mihinkin hoitopaikkaan.

Eine Heikkinen, sosiaalineuvos, Valvira

Viime aikoina Valviraan on tullut myös paljon kanteluja siitä, miten muiden asukkaiden huoneet on lukittu, jotta estetään levottoman muistisairaan pääseminen huoneisiin. Heikkinen arvioi, että tämäkin voi olla merkki siitä, että ovet lukitsemalla yritetään estää väkivallan uhka ja asukkaiden kohtaaminen, kun henkilökuntaa ei ole riittävästi valvomassa.

– Omaiset ovat kyllä olleet kanteluissaan oikeista asioista huolissaan. Hoitajia on monin paikoin liian vähän ja heillä on kiire. Se kyllä lisää väkivallankin riskiä, jos joukossa on asukkaita, jotka oireilevat aggressiivisesti esimerkiksi muistisairauttaan, Heikkinen sanoo.

Heikkisen mukaan joissakin omaisten kanteluissa näkyy myös huoli niin sanotuista “sekayksiköistä”, joissa vanhusten kanssa samoihin hoitopaikkoihin on sijoitettu esimerkiksi nuorempia, dementoituneita entisiä alkoholisteja tai mielenterveyskuntoutujia.

– Lupiahan tällaisille yksiköille ei ole myönnetty. Viime kädessä se on kuitenkin kunnan ja yksikön toiminnasta vastaavan henkilön vastuulla arvioida, millaiset ihmiset sopivat mihinkin hoitopaikkaan, Heikkinen sanoo.

Aggressiivinen käytös kohdistuu yleensä hoitajiin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen RAI-järjestelmään on kerätty tietoa ympärivuorokautisessa hoivassa olevista asiakkaista usean vuoden ajalta. Järjestelmässä on arviointi noin 22 000 asiakkaasta.

Heistä noin viidellä prosentilla on ilmoitettu olevan väkivaltaista oireilua: esimerkiksi lyömistä ja raapimista. Määrä on pysynyt samana jo vuosia.

THL:n ylilääkäri Matti Mäkelä arvioi, että tuo viisi prosenttia voidaan yleistää laajemminkin ympärivuorokautisessa hoivassa oleviin. Kun ympärivuorokautisessa hoivassa on tällä hetkellä arviolta noin 50 000 asukasta, se tarkoittaisi, että jollain tapaa väkivaltaisesti käyttäytyviä heistä olisi noin 2 500.

Mäkelä muistuttaa, että kaikki eivät tietenkään ole vakavasti ja peruuttamattomasti väkivaltaisia henkilöitä, vaan usein taustalla on esimerkiksi muistisairauteen liittyvä oireilu. Siihen voidaan Mäkelän mukaan vaikuttaa hoitoa parantamalla, yksilön tarpeet huomioimalla.

– Muistisairaus sinänsä ei johda väkivaltaisuuteen. Se voi kuitenkin osalla heikentää kykyä joustaa ja reagoida ympärillä tapahtuviin asioihin hyväksyttävämmillä tavoilla. Usein vanhus, joka raapii tai lyö, voi olla pelokas tai kärsiä kivusta ja puolustautua. Väkivaltaisen käyttäytymisen syyt pitää siis tunnistaa ja vaikuttaa niihin.

Hyvä hoito edellyttäisi, että tunnistettaisiin syyt siihen, miksi joku raapii ja puree.

Matti Mäkelä, ylilääkäri, THL

Esimerkiksi psykoosit tai neurologiset ongelmat voivat olla kuitenkin sellaisia, jotka vaativat hoitajilta erityisosaamista. Hankalissa tapauksissa hoitajien huolta pitää siis Mäkelän mukaan kuunnella ja heidän pitää saada tarvittaessa apua ja tukea. Vastuu on viime kädessä hoivapalvelun järjestäjällä eli kunnalla. Ylen MOT:n uutisoimaa tapausta Mäkelä ei arvioi, mutta puhuu asiasta yleisellä tasolla.

Mäkelä muistuttaa, että valtaosa ympärivuorokautisessa hoivassa olevista asukkaista ei kuitenkaan käyttäydy väkivaltaisesti. Ja se viisi prosenttiakin kohdistaa ärtymyksensä yleensä henkilökuntaan. He joutuvat työnsä vuoksi tulemaan iholle, tarttumaan kiinni ja aiheuttamaan mahdollista kivun vaaraa.

– Hyvä hoito edellyttäisi, että tunnistettaisiin syyt siihen, miksi joku raapii ja puree. Huomattaisiin, mikä on se asia, mitä pitäisi lievittää, onko se kipua vai jokin akuutti sairaus. Se on taitoa vaativaa työtä ymmärtää ja keksiä, miten asia pitää hoitaa.

Lue lisää:

76-vuotias Vuokko hakattiin kuoliaaksi palvelukodissa tammikuun alussa – Pihlajalinna vaati omaista maksamaan huoneen vuokran koko kuulta

Alentavaa puhetta, huutamista ja ammattiosaamisen kyseenalaistamista – asiantuntijan mukaan pelolla johtamiseen tulee tarttua hoivakodeissa

Kielteiset hoivakotiuutiset harmittavat Attendon työntekijöitä, joiden työpaikoilla asiat sujuvat moitteettomasti