Sote kaatui, mitä seuraavaksi? Tässä 5 avainkohtaa työstä, joka jatkuu kaikesta huolimatta

Osa valmistelutyöstä jatkuu kuten ennenkin, vaikka sote kaatui perjantaina.

Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut
Sairaanhoitaja työntää sairaalasänkyä käytävällä.
Kunnat jatkavat yhdevertaisten palveluiden kehittämistä.Vesa Moilanen / Lehtikuva

1. Juristit alkavat purkaa lausuntoja

Sosiaali- ja terveysministeriössä työt jatkuvat valmistautumalla tulevaan, vaikka sote kaatui perjantaina.

Perustuslakivaliokunta on antanut kahden hallituskauden aikana yhteensä viisi lausuntoa sotesta.

– Juristit lähtevät käymään läpi näitä lausuntoja, jotta saamme kokonaiskuvan siitä, mihin kaikkeen on perustuslain näkökulmasta kiinnitetty huomiota, sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila toteaa.

Vaalien jälkeen Suomi saa uuden hallituksen ja hallitusohjelman. Varhilan mukaan yksinkään puolue ei enää voi lähteä rakentamaan sotea tyhjältä pöydältä. STM varautuu tarjoamaan vaihtoehtoja. Mitä voisi tehdä, ja mitä kautta edetä?

– Meillä on sitten kertoa heille, että mitä reunaehtoja perustuslaki asettaa, ja minkä varassa voidaan liikkua.

2. Vapaaehtoisia, isoja kuntayhtymiä syntynee lisää

Sosiaali- ja terveysministeriön veikkaus on, että vapaaehtoisia kuntayhtymiä syntyy lisää. Ylijohtaja Kirsi Varhilan mukaan pienissä kunnissa on ymmärretty, että sotea varten tarvitaan leveitä hartioita.

– Siellä on jo nyt seitsemän kuntayhtymää, jotka harjoittavat sotea. Pohdintoja on lisäksi käynnissä neljässä, viidessä maakunnassa, että jos lähdettäisiinkin vapaaehtoisella kuntayhtymällä liikkeelle, Varhila kertoo.

STM tekee parhaansa mukaan yhteistyötä tällaisten liitosten rakentamisessa kuitenkin niin, ettei itse soten rakenteeseen oteta kantaa.

– Seuraava hallitus saa tehdä sen työn, Varhila toteaa.

Kirsi Varhila
Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

3. "Kunnat jatkavat yhdenvertaisten palveluiden kehittämistä, sillä se on kaikkien etu"

Varhilan mukaan kunnat jatkavat yhdenvertaisten palveluiden kehittämistä. Tavoitteena on, että asiakkaat pääsisivät palveluiden äärelle varhain, sillä se ehkäisisi ennalta isojen ongelmien syntymistä.

– Se on kaikkien etu, Varhila sanoo.

Parhaillaan sotessa eletään välivaihetta. On odotettavissa, että uusi hallitus ja hallitusohjelma linjaavat seuraavaa sote-valmistelua.

Välivaiheeseen liittyy Varhilan mukaan riskejä.

– Suurin uhka on se, mikä jo näkyykin, että huippuasiantuntijat palaavat taustaorganisaatioihinsa. Nyt tulee pysähdys, ja kysymys on, että miten saamme yhteisen valmistelun taas käynnistettyä.

Aktiivista pohjatyötä on tehty Varhilan mukaan esimerkiksi Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa. Toisenlaisiin ratkaisuihin on päädytty esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Päijät-Hämeessä.

– Niissä maakunnissa, joissa ei hirveästi ole tehty, varmasti ajatellaan, ettei tullut turhan takia tehtyä. Todellisuudessa siellä on vielä paljon isompi työ edessä.

4. Soteen liittyneet työtehtävät loppuvat viimeistään syyskuussa

Jotta hyödyt jo tehdystä työstä jäisivät konkreettisesti talteen, maakuntien valmistelijoille lähtee tällä viikolla ohjepaketti siitä, kuinka hallittu alasajo tehdään. Mukana on muun muassa talousohjeita: mikä valmistelu voi jatkua, mikä ei.

Viikon lopulla aiheesta käydään neuvonpito maakuntien muutosjohtajien kanssa.

– Erityisesti valtionvarainministeriön päässä käydään läpi askelmerkkejä rahoituksen käytöstä. Me taas pohdimme, miten kehitystyötä voi jatkaa, kunnes saamme uuden hallitusohjelman, Varhila toteaa.

Alasajovaihe kestää syyskuun loppuun. Viimeistään silloin loppuvat myös soteen liittyneet työtehtävät.

Osalla valmistelijoista oma vanha työ jatkuu, osaa valmistelusta saatetaan jatkaa vapaaehtoisesti. Samalla kymmeniltä määräaikaisissa työsuhteissa olleilta ihmisiltä lähtevät työt alta. Kaikkiaan kunnissa valmistelutöissä oli noin 750 ihmistä ja valtakunnallisesti yhteensä noin tuhat.

Vaikka sote kaatui alta, elämä jatkuu nyt kuten ennenkin, totesi valtionvarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg Ylellä jo viikonloppuna.

– Sairaanhoitopiirit ja kunnat ovat nyt vastuussa sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhoidon että sosiaalipalvelujen kehittämisestä. He voivat lähteä tekemään ihan niin kuin he itse näkevät, Nerg sanoo.

Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg.
Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Päivi Nerg.Jussi Nukari / Lehtikuva

5. Työt jatkuvat, sillä kysymys on välttämättömästä jättijärjestelystä

Maakuntien muutosjohtajat peräänkuuluttavat puolueilta vaalikausien yli menevää valmistelua ja seurantaa. Sote- ja maakuntauudistuksen kaltaista välttämätöntä jättijärjestelyä kun ei pysty toteuttamaan kiirehtien neljässä vuodessa.

Ylen kyselystä, jonka tuloksia julkaistiin viikonloppuna, kävi ilmi, että muutosjohtajat toivovat maakuntien äänen kuuluvan tulevaisuudessa voimakkaampana valtakunnan politiikassa.

– Päätöksentekoa tulee tehdä portaittain. Ensin päätetään raamit ja sitten vasta sisältö. Nyt ei ole päätetty mistään, vaikka sekä raameja että sisältöä on käsitelty ja valmisteltu. Se lisäsi vaikeuskerrointa arjessa, sanoo Aija Tuimala, muutosjohtaja Etelä-Karjalasta.

Esimerkiksi Uudellamaalla on varauduttu jo loppukesästä lähtien siihen, että uudistuksen jatko siirtyy seuraavan hallituksen vastuulle.

Uudenmaan muutosjohtaja Timo Aronkytö arvelee, että seuraavan hallituksen sote-malli eroaa esillä olleesta paljon vähemmän kuin yleisesti ajatellaan.

– Valinnanvapauden toteuttamiselle löydetään kuitenkin nyt kaatunutta mallia hallitumpi muoto.