Toimittajalta: Vaalikoneessa ministeri ja lähikiskan Möttönen ovat samalla viivalla, ja siksi tuloksen pitääkin yllättää

Ylen vaalikone on avattu. Eduskuntavaalien verkkotuottaja Ville Seuri kertoo, miten sen väitteet syntyivät.

eduskuntavaalit
Vaalikone 2019. Älypuhelin, jossa vaalikone on auki edustalla ja taustalla eduskuntatalo.
Ylen eduskuntavaalien vaalikone julkaistiin torstaina.

Alkutalvesta minä ja puoli tusinaa muita yleläisiä istui Kallion kirjaston kellarissa. Olimme aloittamassa eduskuntavaalien vaalikoneen väittämien kirjoittamista, ja meitä mietityttivät tietyt kysymykset: Mikä äänestäjiä kiinnostaisi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa? Millä perusteella he valitsisivat ehdokkaansa – ja miten me voisimme siinä auttaa?

Tänään vaalikone on avattu. Voit kokeilla sitä täällä. (siirryt toiseen palveluun)

Kun aloitimme koneen valmistelua, ei kukaan meistä tiennyt, että julkaisuhetkellä hallitus olisi eronnut ja sote kaatunut. Oulun epäillyistä seksuaalirikoksista alkanut myrsky oli vasta aluillaan, eikä vanhustenhoidon skandaaleista ollut tietoakaan.

Huhtikuun eduskuntavaaleista on tehty milloin ilmastovaaleja, milloin maahanmuuttovaaleja. Nyt niistä ennustetaan taas sotevaaleja – kiinnosti se ketään tai ei.

Kaikki nuo nimitykset ovat yhtä paljon totta ja yhtä paljon valetta, koska tulevat vaalit ovat yhdelle ilmastovaalit ja toiselle maahanmuuttovaalit. Ja kolmannelle tärkein asia on tuleva perhevapaauudistus.

Vaalikone yrittää palvella näitä kaikkia. Siksi Ylen vaalikone näyttää myös sen, mistä aiheista kärkiehdokkaat olivat käyttäjän kanssa samaa mieltä, ja missä näkemykset erosivat.

Kerron tässä jutussa lyhyesti, mikä Ylen vaalikone on ja miten sen väittämät syntyivät. Jos sinulla on kysymyksiä, joihin juttu ei vastaa, jätä kommentti jutun alle ja yritän vastata siihen.

Mikä on vaalikone?

Vaalikone on pohjimmiltaan varsin yksinkertainen algoritmi, tietokoneohjelma. Se pyytää ehdokkaita ja äänestäjiä vastaamaan tiettyihin kysymyksiin ja etsii jokaiselle äänestäjälle sen ehdokkaan, joka on näiden kysymysten perusteella mahdollisimman samankaltainen kuin hän on.

Tämä johtaa vaalikonekysymysten tärkeimpään vaatimukseen: Väitteiden on oltava yksiselitteisiä. Ehdokkaan ja äänestäjän pitäisi ymmärtää väite samalla tavalla.

Aina täyteen yksiselitteisyyteen ei päästä. Silloin on luotettava siihen, että samanlaiset ihmiset vastaavat väitteeseen samalla tavalla, vaikka ymmärtäisivät sen hiukan eri tavoin.

Ylen vaalikone etsii nimenomaan ehdokasta, sillä tätä yleisö käyttäjätestien mukaan vaalikoneelta yleensä odottaa. Vaalikone voi toimia myös eri tavalla: esimerkiksi Helsingin Sanomien vaalikone (siirryt toiseen palveluun) suosittelee ensisijaisesti puoluetta, mitä HS perustelee sillä, että suomalaisessa vaalitavassa puolue on ensisijainen.

Ylen vaalikoneessa sopivinta puoluetta pääsee tarkastelemaan tulossivun välilehdeltä.

Miksi vaalikoneet ovat tärkeitä?

Vaalikoneita on ollut Suomessa jo parikymmentä vuotta, ja niistä on tullut monelle äänestäjälle hyvin tärkeä apuväline. Etenkin nuorimmat äänestäjät luottavat vaalikoneisiin: Kuntavaalitutkimus 2017 (siirryt toiseen palveluun) kertoi, että alle 35-vuotiaille äänestäjille tärkeimmät tietolähteet olivat sosiaalinen media ja Ylen vaalikone.

On myös niitä äänestäjiä, jotka kertovat tutkimuksissa äänestävänsä vaalikoneen suositusten perusteella.

Vaalikoneita arvostellaan joka vaaleissa. Niin tälläkin kertaa. Esimerkiksi ulkoministeri Timo Soini (sin.) kirjoitti reilu viikko sitten blogissaan (siirryt toiseen palveluun), että vaalikoneet “aliarvioivat sekä ehdokkaan että äänestäjän älykkyyttä”.

Erityisen paljon arvostelua aiheuttavat vaalikoneen antamat “väärät” tulokset. Moni itsensä vasemmistoliiton tai vihreiden kannattajaksi mieltänyt helsinkiläinen on ehtinyt arvostella Helsingin Sanomien vaalikonetta siitä, että kone on suositellut heille Feministisen puolueen ehdokkaita.

(Tämä on seuraus siitä, että HS:n kone etsii ensisijaisesti äänestäjälle sopivinta puoluetta. Tämä on ilmeisesti Helsingin vaalipiirissä suosinut johdonmukaisesti samaa mieltä olevia feministejä hajanaisempien vihreiden sijaan.)

Oikeastaan “väärät” tulokset vain korostavat sitä, mikä vaalikoneissa on hienoa. Vaalikoneen on tarkoituskin yllättää. Vaalikoneen kannalta on yhdentekevää, onko ehdokas ministeri vai Möttönen lähikiskan kassalta: kummallakin on sama mahdollisuus nousta tuloksissa kärkeen.

Tätä juttua varten tein neljä eri vaalikonetta. Vastasin rehellisesti, ja ne suosittelivat minulle neljää ehdokasta neljästä eri puolueesta tai ryhmästä. Yhtäkään näistä en tule äänestämään, mutta oli kiinnostavaa tutustua heidän ajatuksiinsa.

Parhaimillaan vaalikone voi toimia poliittisen ajattelun peilinä: se ohjaa haastamaan omat ajatukset ja löytämään yllättäviä kumppaneita.

Vaalikone on myös poikkeuksellinen mediatuote siinä mielessä, että siinä eduskuntapuolueet ja pienpuolueet ovat samalla linjalla. Lehdissä tai tv-tenteissä näin ei koskaan käytännön syistä ole.

Miten Yle vaalikoneen väitteet on valittu?

Olemme pyrkineet vaalikonetta tehdessä valitsemaan teemoja, jotka tiedetään tärkeiksi etenkin niille äänestäjille, jotka vaalikoneita erityisesti käyttävät. Olemme ottaneet tosissamme sen, että vaalikone on erityisen tärkeä nuorille ja nuorille aikuisille: pyrimme palvelemaan teitä entistä paremmin!

Tässä on auttanut esimerkiksi Ylen teettämä tutkimus suomalaisten peloista ja toiveista. Se kertoi selvästi, että ilmastonmuutos huolettaa nuoria ja nuoria aikuisia. Lisäksi apuna ovat olleet lukuisat tutkijat: nuoristotutkijat, politiikantutkijat ja muut ekspertit.

Myös teknisesti vaalikone on entistä helpompi ja houkuttelevampi. Ulkoasu on uusittu. Kiireisen äänestäjän on mahdollista hypätä suoraan tuloksiin heti, kun hän on vastannut niin moneen kysymykseen, että kone pystyy suosittelemaan hänelle ehdokasta.

Tulossivu on aiempaa runsaampi. Ehdokkaista on saatavilla paljon erilaista tietoa, ja jos kyse on istuvasta kansanedustajasta, kone kertoo hänen työstään eduskunnassa.

Lisäksi tulossivu kertoo myös käyttäjästä itsestään: se näyttää, miten hänen vastauksensa suhteutuvat muiden käyttäjien vastauksiin. Tarkoitus on, että käyttäjä voi pohtia omia ajatuksiaan: “Ai, en olisi uskonut, että samoin ajattelevia on niin paljon!”

Olemme kuitenkin pitäneet huolta, että kenenkään vastaukset eivät ole yksilöitävissä: käyttäjädataa ei yhdistetä mihinkään yksilöivään tietoon, kuten ip-osoitteeseen tai Yle-tunnukseen.

Vaalikoneen suunnittelun ovat tehneet Yle News Labin (siirryt toiseen palveluun) Jarkko Ryynänen, Teemu Kiviniemi, Aki Kekäläinen ja Noora Piispanen. Sen on toteuttanut Webscale.

Arvokysymykset on laadittu yhteistyössä tunteiden ja politiikan yhteyttä tutkineiden Matias Kivikankaan ja Simo Järvelän kanssa.

Lisäksi koko ajan apuna väitteiden laadinnassa on ollut toimittajia Yle Kioskista. Yhteistyöstä on syntynyt myös Kioskin vaalibotti: chat-muotoinen vaalikone (siirryt toiseen palveluun), joka on suunnattu erityisesti ensi kertaa äänestäville. Muidenkin kyllä kannattaa käydä kokeilemassa sitä.

Vaalikoneen tekemisessä ovat olleet mukana myös Yle Svenska, Yle Novosti ja Yle News. Vaalikone julkaistaankin tänään neljällä kielellä: suomen lisäksi ruotsiksi, venäjäksi ja englanniksi.

Lopuksi hatunnosto: Vaalikoneeseen on vastannut yli kaksituhatta ehdokasta. Se on taas yksi osoitus suomalaisen demokratian elinvoimaisuudesta ja erikoislaatuisuudesta: poliitikot haluavat olla äänestäjien tavoitettavissa ja käyttävät kallista aikaansa ajatustensa selittämiseen. Kiitos ehdokkaille ja onnea vaaleihin!

Kirjoittaja on Ylen sisältöpäällikkö ja eduskuntavaalien verkkotuottaja.

Lue lisää:

Kaikki vaaleista päivä päivältä: Tässä täydellinen opas politiikan superkevääseen

Ylen Vaalikone on avattu – Vastaukset paljastavat puolueiden ilmastokannat: Kyllä ilmastokamppailulle, ei lihaverolle ja bensa-autojen kiellolle