Näihin 5 asiaan hallituksen kaatuminen vaikuttaa: Eduskunnan kyselytunti perutaan, digimuskeleita etsitään...

Eduskuntaryhmien puheenjohtajat kertovat tiistaina iltapäivänä, miten maata tästä lähtien pyöritetään.

Juha Sipilä
Ministeriaitiossa, pääministeri Juha Sipilä (vas.), valtiovarainministeri Petteri Orpo ja eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho eduskunnan suullisella kyselytunnilla Helsingissä 14. helmikuuta.
Eduskunnan kyselytunnit ovat tältä keväältä ohi. Ministeriaitiossa, pääministeri Juha Sipilä (vas.), valtiovarainministeri Petteri Orpo ja eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho helmikuussa.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Suomessa on tällä hetkellä harvinainen tilanne. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) jätti perjantaina eronpyyntönsä. Maata johtaa nyt toimitusministeristö, joka hoitaa vain juoksevia asioita. Uusia hankkeita ei enää aloiteta. Eduskuntaryhmien puheenjohtajat käyvät tilannetta läpi tiistaina.

1. Eduskunnan kyselytunti on peruttu: Eduskunnan piti grillata hallitusta taas torstaina TV 1:n suorassa lähetyksessä. Kyselytunti on peruttu, koska Suomessa ei ole enää poliittista hallitusta. Ministereiden ei tarvitse miettiä hiki hatussa, mitä hankalaa oppositio tällä kertaa aikoo kysyä.

Radio Suomen Pääministerin haastattelutuntia ei enää järjestetä. Edellisen ja tällä hallituskaudella viimeisen kerran pääministeri Sipilä osallistui ohjelmaan viime sunnuntaina Sotkamossa.

Vähän rennommin kotikulmilla. Pääministeri Juha Sipilä Yle Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina Oulussa. Sipilä piti vielä viimeiseen asti kiinni siitä, että sote syntyy.
Vähän rennommin kotikulmilla. Pääministeri Juha Sipilä Yle Radio Suomen pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina Oulussa. Sipilä piti vielä viimeiseen asti kiinni siitä, että sote syntyy. Timo Heikkala / Lehtikuva

2. Uusia hallitusneuvotteluja ei aloiteta. Eduskuntaryhmien puheenjohtajat tapaavat tiistaina iltapäivällä. Kahvittelun jälkeen he astuvat kertomaan, että hallitusneuvotteluja ei tule. Porukan on kutsunut kasaan suurimman eduskuntaryhmän keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Ratkaisua perustellaan sillä, että että eduskuntavaalit pidetään jo kuukauden päästä 14. huhtikuuta.

3. Tutkitaanko pääministerin toiminta? Pääministerin ero näin lähellä vaaleja on herättänyt paljon kysymyksiä. Opposition mielestä lähtö oli osoitus rintamakarkuruudesta. Hallitus puhuu vastuunkannosta. Mikäli kymmenen kansanedustajaa vaatii, perustuslakivaliokunnan on tutkittava, toimiko pääministeri Sipilä oikein.

Jos Sipilän hallitus ei olisi eronnut, oppositiopuolueet olisivat todennäköisesti jo vaatineet sitä.

4. Missä ne leveämmät hartiat nyt ovat, mietitään Sotedigi Oy:ssä. Koko Suomelle digitaalisia sote-ratkaisuja kehittävässä Sotedigissä käydään parhaillaan läpi mihin eri kehitysohjelmiin soten kaatumien vaikuttaa.

Epäselvää on myös se, kenen kanssa alan digitaalisten palvelujen kehittämisestä keskustellaan, kun maakuntien valmistelijat jäävät syrjään.

Yhtiössä toiveena on, että yhteistyökumppaneita tulevaisuudessa olisi korkeintaan 18 ja mielellään vähemmän, jotta kehitystyöhön ja palveluiden tuottamiseen olisi riittävän suuret muskelit.

5. Valtion kehitysyhtiö Vakella sormi suussa: Sääntöjen mukaan Vaken kaikki investoinnit on hyväksyttävä valtioneuvostossa. Hallituksen kaatumisesta huolimatta valtioneuvoston yleensä torstaisin pidettävät kokoukset jatkuvat, mutta se mitä asioita siellä käsitellään riippuu kokouksen vetäjästä eli pääministeri Sipilästä.

Vuonna 2016 perustetulla Vakella on taseessaan tällä hetkellä 1,8 miljardia euroa. Omistuksia on muun muassa Nesteestä, Postista ja Altiasta.

Koskenkorva-pulloja Altian tuotantolaitoksella Rajamäellä.
Vaken salkussa on muun muassa Altian osakkeita. Roni Rekomaa / Lehtikuva

Tästä potista Vaken pitäisi tehdä investointeja jotka edistävät suomalaista huipputeknologian kehitystä. Juuri nyt sijoituspäätöksen tekeminen vaikkapa lupaavaan startuppiin voisi olla vaikeaa.