Oikeusoppineet toivovat KKO:n ennakkopäätöstä saamelaisten kalastusoikeusjutussa: "Merkittävä asia ja poikkeuksellinen ratkaisu"

Käräjäoikeuden tuomio saa tukea maan johtaviin kuuluvalta perusoikeusasiantuntijalta.

Kalastuslainsäädäntö
Kuva Tenon luvattoman pyynnin käräjistä Utsjoella 14.2.2019. Kuvassa käräjätuomari Esko Hohti.
Kuva Tenon luvattoman pyynnin käräjistä Utsjoella 14.2.2019. Kuvassa käräjätuomari Esko Hohti.Vesa Toppari / Yle

Lapin käräjäoikeus antoi viime viikolla historialliset tuomiot. Oikeus hylkäsi syytteet Utsjoen saamelaisia vastaan kalastuslain rikkomisesta perustuslain vastaisina.

Saamelaiset halusivat itse käräjille. He protestoivat Suomen uusia kalastussäädöksiä vastaan toissa kesänä kalastamalla uusien säädösten vastaisesti kotijoissaan Vetsijoessa ja Utsjoessa ja antoivat itsensä ilmi.

Kalastajien mielestä uusi kalastuslaki ja Tenojoen sivuvesistöasetus loukkaavat perustuslain turvaamaa saamelaisten oikeutta kehittää ja ylläpitää kulttuuria, jonka ytimeen lohenpyynti kuuluu.

Lapin käräjäoikeus oli saamelaisten kanssa samaa mieltä.

Oikeus hylkäsi syytteet luvattomasta pyynnistä vavalla ja vieheellä Vetsijoessa kalastaneita neljää vastaan. Myös syyte kalastusrikkomuksesta Utsjoessa lohiverkolla kalastanutta vastaan hylättiin.

Oikeuden mukaan saamelaisilla molemmissa tapauksissa oli perustuslain 17 § 3 momentin turvaama oikeus ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan. Kalastuslain ja sen nojalla annetun asetuksen rajoitukset rajoittivat perusoikeutta oikeuden mielestä ilman hyväksyttävää perustetta.

Oikeuden mukaan jutussa ei näytetty, että Vetsijoen tai Utsjoen lohikantojen suojelu olisi vaatinut lain ja asetuksen asettamia rajoituksia. Syytettyjen harjoittama kalastus ei uhannut kalakantoja. Oikeuden mukaan rajoitukset tekivät tyhjäksi saamelaisten perusoikeuden harjoittaa perinteistä kalastusta kotijoillaan.

Oikeusoppineet kiittelevät

Lapin käräjäoikeus käsitteli syytejutut yhden tuomarin kokoonpanossa. Käräjätuomarina oli Esko Hohti.

Tuomiot saavat nyt kiitosta maan johtaviin kuuluvalta perus- ja ihmisoikeusasiantuntijalta.

– Ei käräjäoikeuden ratkaisusta ole mitään muuta kuin hyvää sanottavaa perustuslain ja meidän kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden näkökulmasta, sanoo Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.

Ojasen mukaan oikeus otti vakavasti sen, että perustuslain 17 § 3 momentissa saamelaisille alkuperäiskansana turvataan oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan.

Ohcejoga duopmu, Esko Aikio, Heidi Eriksen, Kati Eriksen ja Anne Nuorgam.
Vesa Toppari / Yle

Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tutkija, alkuperäiskansaoikeuden dosentti Leena Heinämäki vastaa sähköpostihaastattelussa myöntävästi kysymykseen, ovatko kalastuslaki ja Tenon sivuvesistöasetus ristiriidassa kuten käräjäoikeus tapauksissa arvioi.

– Kyllä näin näyttäisi olevan. Käräjäoikeus on perustellut kantansa hyvin. Merkittävää päätöksessä on se, että tuomioistuin toteaa, että saamelaisilla on perustuslaillinen oikeus kalastaa ja alempi lainsäädäntö ei saa olla ristiriidassa tämän perusoikeuden kanssa.

Heinämäki pitää mahdollisena, että käräjäoikeuden tuomiot pitäisivät myös ylemmissä tuomioistuimissa.

– Tapauksilla on lähtökohtaisesti hyvät menestymismahdollisuudet myös Suomen sisäisissä valituselimissä. Erityisesti jos edelleen pystytään näyttämään, ettei saamelaisten perinteinen kalastus ole ilmeisessä ristiriidassa kalakantojen suojelun kanssa, arvioi Heinämäki.

Hänen mukaansa on myös perusteltua esittää, että kalakantojen suojelussa on saamelaisten perusoikeus kalastaa varmistettava ensin, ja sen jälkeen mietittävä kuinka paljon lupia voidaan myöntää esimerkiksi matkailukalastukseen.

Käräjäoikeus katsoi, että kalastuslain lupakäytäntö, jossa Metsähallitus myy verkkokaupassa lupakiintiöt hyvin nopeassa ajassa, teki tyhjäksi Vetsijoen saamelaiskalastajien mahdollisuuden harjoittaa perustuslain suojaamaa kalastusta kotijoella.

Ohcejoga duopmu, Esko Aikio, Heidi Eriksen, Kati Eriksen ja Anne Nuorgam.
Vesa Toppari / Yle

Tutkijatohtori Heta Heiskanen Tampereen yliopistosta on perehtynyt alkuperäiskansojen oikeuksiin ympäristöasioissa. Sähköpostihaastattelussa Lapin käräjäoikeuden tuomio saa kiitosta myös Heiskaselta.

– Käräjäoikeus on harjoittanut tulkinnassaan esimerkillisesti perus- ja ihmisoikeusmyönteistä tulkintaa, hän sanoo.

Heskasen mukaan alioikeus haki tuomiolleen tukea laajasti perustuslakivaliokunnan käytännöstä, alkuperäiskansan oikeuksien julistuksesta, useista YK:n ihmisoikeussopimuksista ja poikkeuksellisesti myös Euroopan ihmisoikeussopimuksesta.

Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Minna Kimpimäki ei ota kantaa käräjäoikeuden tuomion lopputulokseen, mutta pitää oikeustapauksia hyvin merkittävinä.

– Merkittävää on, että käräjäoikeuden ratkaisu niin selkeästi lähtee siitä, että kalastus on alkuperäiskansan kulttuuria ja perustuslaillisesti suojattua ja että tämä kalastuslain sääntely ja siihen liittyvä rikosvastuu loukkaa perusoikeuksia, Kimpimäki sanoo.

Tutkija: Korkein oikeus voi päättää myös toisin kuin käräjäoikeus

Kihlakunnansyyttäjä Anita Haapakoski hakee Lapin käräjäoikeuden tuomioon muutosta tekemällä vastaajien suostumuksella ennakkopäätösvalituksen suoraan korkeimpaan oikeuteen. Syyttäjän mukaan merkittävä asia vaatii korkeimman asteen ennakkopäätöksen lain soveltamiseksi muissa samanlaisissa tapauksissa.

Professorit Kimpimäki ja Ojanen toivovat KKO:n ennakkopäätöstä, koska sellaista ei ole.

– Tämä on merkittävä asia ja poikkeuksellinen ratkaisu, niin olisi hyvä saada tähän asiaan korkeimman oikeuden linjaus, sanoo professori Kimpimäki.

– Pidän erittäin toivottavana ja perusteltuna, että korkein oikeus tässä asiassa ottaisi asian käsittelyyn, sanoo professori Ojanen.

Tutkijatohtori Heiskanen jättää valitusluvan antamisen korkeimman oikeuden harkintaan.

– Jos käräjäoikeuden linjaus vahvistetaan KKO:ssa, niin painoarvo lisääntyy, koska kyseessä on ennakkopäätös joka ohjaa myös jatkossa tulkintaa. On kuitenkin olemassa myös saamelaisten kannalta riski, että KKO voi päätyä toiseenkin lopputulokseen, arvioi tutkijatohtori Heiskanen.

Jutun vastaajina olevat saamelaiset ovat alusta pitäen sanoneet valittavansa viime kädessä kansainvälisiin ihmisoikeuselimiin, jos he saavat Suomessa lopulta langettavan tuomion kalastuksistaan.